Move the khelpcenter guides to the directory level in which they are installed.

Signed-off-by: Slávek Banko <slavek.banko@axis.cz>
(cherry picked from commit dc7d2fcb9b6d044fd9bc1bdc5d077ed11c0686b1)

5 files changed, 653 insertions, 0 deletions

diff --git a/tde-i18n-fi/docs/tdebase/khelpcenter/CMakeLists.txt b/tde-i18n-fi/docs/tdebase/khelpcenter/CMakeLists.txt
index 462938b2a7e..08f6604b729 100644
--- a/tde-i18n-fi/docs/tdebase/khelpcenter/CMakeLists.txt
+++ b/tde-i18n-fi/docs/tdebase/khelpcenter/CMakeLists.txt
@@ -4,3 +4,5 @@ tde_create_handbook(
   DESTINATION khelpcenter
   LANG fi
 )
+
+tde_auto_add_subdirectories()
diff --git a/tde-i18n-fi/docs/tdebase/khelpcenter/glossary/CMakeLists.txt b/tde-i18n-fi/docs/tdebase/khelpcenter/glossary/CMakeLists.txt
new file mode 100644
index 00000000000..961f468d75f
--- /dev/null
+++ b/tde-i18n-fi/docs/tdebase/khelpcenter/glossary/CMakeLists.txt
@@ -0,0 +1,6 @@
+# This file is genereted by trinity-automake-cmake-convert script by Fat-Zer
+
+tde_create_handbook(
+  DESTINATION khelpcenter/glossary
+  LANG fi
+)
diff --git a/tde-i18n-fi/docs/tdebase/khelpcenter/glossary/Makefile.am b/tde-i18n-fi/docs/tdebase/khelpcenter/glossary/Makefile.am
new file mode 100644
index 00000000000..7f61b7810d9
--- /dev/null
+++ b/tde-i18n-fi/docs/tdebase/khelpcenter/glossary/Makefile.am
@@ -0,0 +1,4 @@
+KDE_LANG = fi
+SUBDIRS = $(AUTODIRS)
+KDE_DOCS = khelpcenter/glossary
+KDE_MANS = AUTO
diff --git a/tde-i18n-fi/docs/tdebase/khelpcenter/glossary/index.docbook b/tde-i18n-fi/docs/tdebase/khelpcenter/glossary/index.docbook
new file mode 100644
index 00000000000..a4c22d88a6f
--- /dev/null
+++ b/tde-i18n-fi/docs/tdebase/khelpcenter/glossary/index.docbook
@@ -0,0 +1,183 @@
+<?xml version="1.0" ?>
+<!DOCTYPE glossary PUBLIC "-//KDE//DTD DocBook XML V4.2-Based Variant V1.1//EN" "dtd/kdex.dtd" [
+<!ENTITY % addindex "IGNORE">
+<!ENTITY % Finnish "INCLUDE">
+<!ENTITY glossary-tdeprinting SYSTEM "tdeprintingglossary.docbook">
+
+
+]>
+
+
+<glossary id="glossary">&glossary-tdeprinting; <glossdiv id="glossdiv-technologies">
+		<title>Teknologiat</title>
+		<glossentry id="gloss-ioslave">
+			<glossterm><acronym>Siirräntätyöskentelijä</acronym></glossterm>
+			<glossdef><para>Siirräntätyöskentelijöiden (<acronym>IO</acronym> Slave) avulla &kde;-sovellukset voivat ottaa yhteyden etäresursseihin yhtä helposti kuin paikallisiin resursseihin, tekemällä niistä <quote>verkkoläpinäkyviä</quote>. Etäresurssit voivat olla esimerkiksi <acronym>FTP</acronym>:llä tai <acronym>SMB</acronym>:lla jaettuja tiedostoja.</para>
+<glossseealso otherterm="gloss-smb"><acronym>SMB</acronym></glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-kde">&kde;</glossseealso> </glossdef>
+		</glossentry>
+		<glossentry id="gloss-tdeio">
+			<glossterm><acronym>TDEIO</acronym></glossterm>
+			<glossdef><para>&kde;:n siirräntäjärjestelmä, joka käyttää <quote>siirräntätyöskentelijöitä</quote> (<acronym>IO</acronym> Slaves).</para>
+<glossseealso otherterm="gloss-ioslave">Siirräntätyöskentelijä</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-kde">&kde;</glossseealso> </glossdef>
+		</glossentry>
+		<glossentry id="gloss-tdeparts">
+			<glossterm>KParts</glossterm>
+			<glossdef><para>KParts on upotusteknologia, joka mahdollistaa eri &kde;-sovellusten upottamisen toisiin &kde;-sovelluksiin. Esimerkiksi &konqueror;-selaimen käyttämä tekstinäyttö on KPart-upotus.</para>
+				<glossseealso otherterm="gloss-konqueror">&konqueror;</glossseealso>
+			</glossdef>
+		</glossentry>
+		<glossentry id="gloss-tdesycoca">
+			<glossterm><acronym>KSycoca</acronym></glossterm>
+			<glossdef><para><acronym>KSycoca</acronym> on järjestelmän asetusten välimuisti (&kde; <emphasis>Sy</emphasis>stem <emphasis>Co</emphasis>nfiguration <emphasis>Ca</emphasis>che) joka nopeuttaa esimerkiksi valikkojen selaamista.</para>
+				<glossseealso 
+otherterm="gloss-tdebuildsycoca"><application>KBuildSycoca</application></glossseealso>
+			</glossdef>
+		</glossentry>
+	</glossdiv>
+	
+	<glossdiv id="glossdiv-xfree86">
+		<title>XFree86</title>
+		<glossentry id="gloss-antialiasing">
+			<glossterm>Antialiasointi</glossterm>
+			<glossdef><para>Antialiasointi eli aliasilmiön esto tarkoittaa yleensä kuvaruudulla näkyvien kirjasinten pehmennystä. &Qt;-ohjelmakirjaston versio 2.3.0 tai uudempi yhdessä XFree86 version 4.x:n kanssa mahdollistavat kirjasinten pehmennyksen myös &kde;:ssä.</para>
+<glossseealso otherterm="gloss-kde">&kde;</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-qt">&Qt;</glossseealso> </glossdef>
+		</glossentry>
+		<glossentry id="gloss-xserver">
+			<glossterm>X-palvelin</glossterm>
+			<glossdef><para>X-palvelin on perusta, jonka päälle erilaiset graafiset käyttöliittymät, kuten &kde;, on rakennettu. Se käsittelee perustoiminnot, kuten hiiren ja näppäimistösyötteen (sekä omalta tietokoneelta että etäyhteyttä käytettäessä toisilta tietokoneilta) ja tarjoaa ohjelmille perusedellytykset grafiikan piirtämiseen kuvaruudulle.</para>
+<glossseealso otherterm="gloss-kde">&kde;</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-gui">&GUI;</glossseealso> </glossdef>
+		</glossentry>
+	</glossdiv>
+
+	<glossdiv id="glossdiv-applications">
+		<title>Sovellukset</title>
+		<glossentry id="gloss-tdebuildsycoca">
+			<glossterm><application>KBuildSycoca</application></glossterm>
+			<glossdef><para><application>KBuildSycoca</application> on komentoriviltä käytettävä ohjelma, joka rakentaa niin kutsutun <acronym>KSycoca</acronym>n eli järjestelmän asetusten välimuistin uudelleen. Sen käyttäminen voi tulla tarpeen, jos esimerkiksi jotkin &kde;:n ohjauskeskuksen asetusmoduulit puuttuvat.</para>
+<glossseealso otherterm="gloss-tdesycoca"><acronym>KSycoca</acronym></glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-kcontrol">&kcontrol;</glossseealso> </glossdef>
+		</glossentry>
+		<glossentry id="gloss-kcontrol">
+			<glossterm>&kcontrol;</glossterm>
+			<glossdef><para>Tämä on &kde;:n ohjauskeskuksen ja sen suorituskelpoisen ohjelmatiedoston nimi. &kde;:n ohjauskeskus mahdollistaa lähes kaikkien &kde;:n asetusten muuttamisen.</para>
+				<glossseealso otherterm="gloss-kde">&kde;</glossseealso>
+			</glossdef>
+		</glossentry>
+		<glossentry id="gloss-kicker">
+			<glossterm>&kicker;</glossterm>
+			<glossdef><para>&kicker; on &kde;:n käynnistyspaneelin nimi ja samalla sen suorituskelpoisen ohjelmatiedoston nimi.</para>
+<glossseealso otherterm="gloss-kde">&kde;</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-panel">Paneeli</glossseealso> </glossdef>
+		</glossentry>
+		<glossentry id="gloss-konqueror">
+			<glossterm>&konqueror;</glossterm>
+			<glossdef><para>&konqueror; on &kde;:n tiedostonhallitsin, WWW-selain, kuvankatseluohjelma ja paljon muuta. Löydät &konqueror;ista lisätietoja sivulta <ulink url="http://www.konqueror.org">www.konqueror.org</ulink>.</para>
+				<glossseealso otherterm="gloss-kde">&kde;</glossseealso>
+			</glossdef>
+		</glossentry>
+		<glossentry id="gloss-ksirc">
+			<glossterm>&ksirc;</glossterm>
+			<glossdef><para>&ksirc; on &kde;:n mukana tuleva <acronym>IRC</acronym>-keskustelujärjestelmän asiakasohjelma. Voit käyttää &ksirc;:iä keskustelemiseen kaikissa <acronym>IRC</acronym>-verkoissa.</para>
+				<glossseealso otherterm="gloss-irc"><acronym>IRC</acronym></glossseealso>
+			</glossdef>
+		</glossentry>			 	
+	</glossdiv>
+	
+	<glossdiv id="glossdiv-desktop-terminology">
+		<title>Työpöytäsanasto</title>
+		<glossentry id="gloss-draganddrop">
+			<glossterm>Vetäminen ja pudottaminen</glossterm>
+			<glossdef><para>Vetäminen ja pudottaminen on toiminto, joka helpottaa tekstin, kuvien ja tiedostojen kopioimista ja siirtämistä paikasta toiseen. Vetäminen ja pudottaminen tehdään hiirellä, painamalla hiirellä esimerkiksi kuvaketta &konqueror;in ikkunassa, <quote>vetämällä</quote> se hiiriosoittimella toiseen ikkunaan pitäen hiiripainike jatkuvasti painettuna ja lopuksi vapauttamalla hiiripainike, jolloin kuvake (tai sen esittämä sisältö) <quote>putoaa</quote> kohdeikkunaan. </para>
+				<glossseealso otherterm="gloss-konqueror">&konqueror;</glossseealso>
+			</glossdef>
+		</glossentry>
+		<glossentry id="gloss-gui">
+			<glossterm>&GUI;</glossterm>
+			<glossdef><para>Graafinen käyttöliittymä, lyhenne sanoista <emphasis>G</emphasis>raphical <emphasis>U</emphasis>ser <emphasis>I</emphasis>nterface. Jokainen työpöytäympäristö, kuten &kde;, on graafinen käyttöliittymä. Useimmissa graafisissa käyttöliittymissä on "ikkunoita" ja ne mahdollistavat hiiren käytön ohjelmien hallintaan.</para>
+				<glossseealso otherterm="gloss-kde">&kde;</glossseealso>
+			</glossdef>
+		</glossentry>
+		<glossentry id="gloss-kde">
+			<glossterm>&kde;</glossterm>
+			<glossdef><para>Lyhenne nimestä <quote>K Desktop Environment</quote> eli K-työpöytäympäristö. &kde; on johtava graafinen käyttöliittymä &UNIX;-pohjaisille käyttöjärjestelmille. Yksityiskohtaisia lisätietoja on saatavilla <ulink url="http://www.kde.org">www.kde.org</ulink>-sivuilta.</para>
+				<glossseealso otherterm="gloss-gui">&GUI;</glossseealso>
+			</glossdef>
+		</glossentry>
+		<glossentry id="gloss-gnome">
+			<glossterm><acronym>Gnome</acronym></glossterm>
+			<glossdef>
+				<para>Lyhenne nimestä <emphasis>G</emphasis>NU <emphasis>N</emphasis>etwork <emphasis>O</emphasis>bject <emphasis>M</emphasis>odel <emphasis>E</emphasis>nvironment eli GNU verkko-oliomalliympäristö. Gnome on yksi johtavista graafisista käyttöliittymistä &UNIX;-käyttöjärjestelmille.</para>
+				<glossseealso otherterm="gloss-gui">&GUI;</glossseealso>
+			</glossdef>
+		</glossentry>
+		<glossentry id="gloss-panel">
+			<glossterm>Paneeli</glossterm>
+			<glossdef><para>Viittaa paneeliin (nimeltään <quote>&kicker;</quote>), joka yleensä sijaitsee kuvaruudun alareunassa.</para>
+<glossseealso otherterm="gloss-kde">&kde;</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-kicker">&kicker;</glossseealso> </glossdef>
+		</glossentry>
+		<glossentry id="gloss-ripping">
+			<glossterm>kaappaminen</glossterm>
+			<glossdef><para>Äänitteen lukeminen CD-levyltä ja tallentaminen kiintolevylle.</para>
+			</glossdef>
+		</glossentry>
+	</glossdiv>
+	
+	<glossdiv id="kde-development">
+		<title>&kde;:n kehitys</title>
+		<glossentry id="gloss-qt">
+			<glossterm>&Qt;</glossterm>
+			<glossdef><para>&kde;:n graafinen käyttöliittymä on rakennettu &Qt;-ohjelmakirjaston päälle. Qt tarjoaa monia ikkunoiden ja työpöydän muodostamiseen käytettäviä käyttöliittymäelementtejä (niin kutsuttuja <quote>widgettejä</quote>). Lisätietoja &Qt;:stä löytyy osoitteesta <ulink url="http://www.trolltech.com">www.trolltech.com</ulink>.</para>
+<glossseealso otherterm="gloss-kde">&kde;</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-gui">&GUI;</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-widget">Widget</glossseealso> </glossdef>
+		</glossentry>
+		<glossentry id="gloss-i18n">
+			<glossterm>i18n</glossterm>
+			<glossdef><para>Lyhenne englannin kielen sanasta <quote>internationalization</quote>, joka tarkoittaa kansainvälistämistä. Kun ohjelma on internationalisoitu hyvin, eivät sen kääntäminen tietyille kielille tai maakohtaisten asetusten tekeminen vaadi lainkaan ohjelmointia. &kde; tukee monia eri kieliä ja i18n-tekniikat helpottavat sen käyttöliittymän ja ohjekirjojen kääntämistä kaikille näille kielille. Lisätietoja &kde;:n internationalisoinnista on saatavilla sivulta <ulink url="http://i18n.kde.org">i18n.kde.org</ulink>.</para>
+<glossseealso otherterm="gloss-kde">&kde;</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-gui">&GUI;</glossseealso> </glossdef>
+		</glossentry>
+		<glossentry id="gloss-l10n">
+			<glossterm>l10n</glossterm>
+			<glossdef><para>Lyhenne englannin kielen sanasta <quote>localization</quote>, joka tarkoittaa lokalisointia eli kotoistusta. Lokalisointi on ohjelman sovittamista paikalliseen ympäristöön ja sisältää esimerkiksi kielen kääntämisen ja valuutan nimen tai ajan kirjoitusmuodon määrittelemisen. Jos ohjelma on internationalisoitu hyvin (kts. i18n), ei lokalisointi vaadi lainkaan ohjelmointia.</para>
+				<glossseealso otherterm="gloss-i18n">i18n</glossseealso>
+                        </glossdef>
+		</glossentry>
+		<glossentry id="gloss-widget">
+			<glossterm>Käyttöliittymäelementti</glossterm>
+			<glossdef><para>Käyttöliittymäelementtejä ovat vierityspalkit, painikkeet, syöttökentät ja muut elementit, joita käytetään &kde;:n graafisessa käyttöliittymässä. </para>
+<glossseealso otherterm="gloss-kde">&kde;</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-gui">&GUI;</glossseealso> </glossdef>
+		</glossentry>
+      <glossentry id="gloss-cvs">
+         <glossterm><acronym>CVS</acronym></glossterm>
+         <glossdef>
+            <para>Lyhenne nimestä <emphasis>C</emphasis>oncurrent <emphasis>V</emphasis>ersion <emphasis>S</emphasis>ystem eli samanaikainen versiointijärjestelmä. <acronym>CVS</acronym> on paljon käytetty tapa hallita tiedostojen versioita, erityisesti ohjelmankehityksessä. Se mahdollistaa useamman kuin yhden henkilön helpon työskentelyn samassa projektissa. Kuvaus &kde;:n viimeisimmän kehitysversion lähdekoodin noutamisesta <acronym>CVS</acronym>:llä on saatavilla sivulta <ulink url="http://www.kde.org/anoncvs.html">http://www.kde.org/anoncvs.html</ulink>. Lisätietoja <acronym>CVS</acronym>:stä on saatavilla sivuilta <ulink url="http://www.cvshome.org">www.cvshome.org</ulink>. </para>
+         </glossdef>
+      </glossentry>
+	</glossdiv>
+	
+	<glossdiv id="glossdiv-misc">
+		<title>Sekalaista</title>
+		<glossentry id="gloss-rfc">
+			<glossterm><acronym>RFC</acronym></glossterm>
+			<glossdef><para>Lyhenne sanoista <emphasis>R</emphasis>equest <emphasis>F</emphasis>or <emphasis>C</emphasis>omment eli kommenttipyyntö. RFC on IETF-organisaation tapa julkaista uusia yhteyskäytäntöjä ja menetelmiä Internet-yhteisön arvioitavaksi. Vaikkakaan <acronym>RFC</acronym>:t eivät ole pakollisia, monet sovellukset silti noudattavat niitä, sen jälkeen kun yhteisö on ne hyväksynyt. Lisätietoja <acronym>RFC</acronym>:istä on löydettävissä <ulink  url="http://www.rfc-editor.org">RFC-kotisivuilta</ulink>.</para>
+			</glossdef>
+		</glossentry>	
+	</glossdiv>
+	
+	<glossdiv id="glossdiv-protocols">
+		<title>Yhteyskäytännöt</title>
+		<glossentry id="gloss-smb">
+			<glossterm><acronym>SMB</acronym></glossterm>
+			<glossdef><para>Lyhenne nimestä <emphasis>S</emphasis>erver <emphasis>M</emphasis>essage <emphasis>B</emphasis>lock eli palvelinviestilohko. SMB on verkkoyhteyskäytäntö, jota käytetään &Microsoft; &Windows; -verkoissa pääsyyn toisten tietokoneiden tiedostokansioihin.</para>
+				<glossseealso otherterm="gloss-ioslave"><acronym>Siirräntätyöskentelijä</acronym></glossseealso>
+			</glossdef>
+		</glossentry>
+		<glossentry id="gloss-irc">
+			<glossterm><acronym>IRC</acronym></glossterm>
+			<glossdef><para>Lyhenne nimestä <emphasis>I</emphasis>nternet <emphasis>R</emphasis>elay <emphasis>C</emphasis>hat eli Internet-keskustelu. Tarkoittaa <acronym>RFC</acronym> 1459 -standardissa määriteltyä yhteyskäytäntöä, joka mahdollistaa tosiaikaisen tekstimuotoisen keskustelun.</para>
+				<glossseealso otherterm="gloss-rfc"><acronym>RFC</acronym></glossseealso>
+			</glossdef>
+		</glossentry>
+                <glossentry id="gloss-host">
+		        <glossterm>host eli isäntä</glossterm>
+			<glossdef><para>Isäntäkoneen eli verkkoaseman tunnus. Isäntäkoneen tunnus voi olla joko tunnus <filename>/etc/hosts</filename>-tiedostossa (kuten <systemitem class="systemname">muntietokone</systemitem>), Internet-nimi(<systemitem class="systemname">www.kde.org</systemitem>) tai IP-osoite (<systemitem>192.168.0.10</systemitem>). </para>
+	                </glossdef>
+	        </glossentry>
+	</glossdiv>
+</glossary>
diff --git a/tde-i18n-fi/docs/tdebase/khelpcenter/glossary/tdeprintingglossary.docbook b/tde-i18n-fi/docs/tdebase/khelpcenter/glossary/tdeprintingglossary.docbook
new file mode 100644
index 00000000000..86ac7dc67a3
--- /dev/null
+++ b/tde-i18n-fi/docs/tdebase/khelpcenter/glossary/tdeprintingglossary.docbook
@@ -0,0 +1,458 @@
+
+<!--
+<?xml version="1.0" ?>
+<!DOCTYPE glossary PUBLIC "-//KDE//DTD DocBook XML V4.2-Based Variant V1.1//EN"
+"customization/dtd/kdex.dtd" [
+<!ENTITY % addindex "IGNORE">
+<!ENTITY % Finnish "INCLUDE">
+<!ENTITY glossary-tdeprinting SYSTEM "tdeprintingglossary.docbook">
+
+]>
+<glossary id="glossary">
+-->
+        <glossdiv id="glossdiv-printing">
+                <title>Tulostaminen</title>
+ 
+
+                <glossentry id="gloss-acl">
+                        <glossterm><acronym>ACL:t</acronym></glossterm>
+                        <glossdef><para>Lyhenne sanoista <emphasis>A</emphasis>ccess <emphasis>C</emphasis>ontrol <emphasis>L</emphasis>ists eli pääsynvalvontalistat. Pääsynvalvontalistoja käytetään käyttäjän pääsyoikeuden tarkistamiseen resursseihin pääsemiseksi. Tulostuksen ACL-tuki on käytettävissä &CUPS;-tulostusjärjestelmässä. ACL-tuki tulee kehittymään tulevissa ohjelmaversioissa. </para>
+                                <glossseealso otherterm="gloss-authentication">Todentaminen</glossseealso>
+                        </glossdef>
+                </glossentry>
+
+                <glossentry id="gloss-appsocketprotocol">
+                        <glossterm>AppSocket-yhteyskäytäntö</glossterm>
+                        <glossdef><para>AppSocket on tulostettavan datan siirtoon käytettävä yhteyskäytäntö, jota kutsutaan usein myös nimellä "suora TCP/IP-tulostus" (Direct TCP/IP Printing). &Hewlett-Packard; on tehnyt AppSockettiin joitain pieniä lisäyksiä ja markkinoinut sitä menestyksekkäästi tuotenimellä "&HP; JetDirect".</para>
+<glossseealso otherterm="gloss-hpjetdirectprotocol">&HP; JetDirect -yhteyskäytäntö</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-directtcpipprinting">Suora TCP/IP-tulostus</glossseealso> </glossdef>
+                </glossentry>
+ 
+                <glossentry id="gloss-apsfilter">
+                        <glossterm>APSfilter</glossterm>
+                        <glossdef><para>APSfilter on tulostussuodatin, jota käytetään pääasiassa  "perinteisessä" &UNIX;-tulostuksessa (BSD-tyylinen LPD). Se on "kaikki samassa"-suodattimeksi naamioitu kehittynyt sovitinohjelma, joka kutsuu varsinaisia suodattimia tarpeellisten tehtävien suorittamiseen. Se lähettää tulostustyöt automaattisesti näiden suodattimien läpi, perustuen sen suorittamaan analyysiin tulostettavan tiedoston tyypistä. APSfilter-ohjelman on kehittänyt ja sitä ylläpitää Andreas Klemm. APSfilter on samankaltainen kuin Magicfilter ja käyttää tiedostomuunnoksiin pääasiassa Ghostscriptiä. Jotkin Linux-jakeluversiot (kuten &SuSE;) käyttävät APSfilteriä, toiset Magicfilteriä (kuten &RedHat;), kun taas joissain (kuten *BSD:ssä) on valittavissa molemmat. &CUPS;-tulostusjärjestelmä <emphasis>ei</emphasis> tarvitse APSfilteriä, sillä siinä on sisäinen &MIME;-tyyppeihin perustuva tiedostotyypin tunnistus ja oma suodatuslogiikka.</para>
+<glossseealso otherterm="gloss-ghostscript">Ghostscript</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-magicfilter">Magicfilter</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-mimetypes">&MIME;-tyypit</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-printcap">printcap</glossseealso> </glossdef>
+                </glossentry>
+
+                <glossentry id="gloss-authentication">
+                        <glossterm>Todentaminen</glossterm>
+                        <glossdef><para>Tietyn henkilön henkilöllisyyden tarkistamista, esimerkiksi käyttäjätunnuksen ja salasanan tai varmenteen avulla, kutsutaan usein todentamiseksi, tunnistamiseksi tai varmentamiseksi. Kun käyttäjä on tunnistettu, voi hän saada pääsyn pyytämäänsä resurssiin, riippuen resurssille määriteltyistä käyttöoikeuksista. Käyttöoikeuksien tarkistus voi perustua esimerkiksi pääsynvalvontalistoihin (ACL).</para>
+                                <glossseealso otherterm="gloss-acl">ACL:t</glossseealso>
+                        </glossdef>
+                </glossentry>
+ 
+                <glossentry id="gloss-bidirectionalcommunication">
+                        <glossterm>Kaksisuuntainen viestintä</glossterm>
+                        <glossdef><para>Tulostukseen liittyen, palvelin tai oma tietokone voi saada tulostimelta lisätietoja, kuten tilaviestejä, joko kyselyn tuloksena tai pyytämättä. AppSocket-yhteyskäytäntö (toiselta nimeltään &HP; JetDirect), &CUPS;-tulostusjärjestelmä ja IPP-yhteyskäytäntö tukevat kaksisuuntaista viestintää, mutta LPR/LPD ja BSD-tyylinen tulostus eivät.</para>
+<glossseealso otherterm="gloss-appsocketprotocol">AppSocket-yhteyskäytäntö</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-cups">&CUPS;</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-directtcpipprinting">Suora TCP/IP-tulostus</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-hpjetdirectprotocol">&HP; JetDirect</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-ipp">IPP</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-lprlpd">LPR/LPD</glossseealso> </glossdef>
+                </glossentry>
+
+                <glossentry id="gloss-bsdstyleprinting">
+                        <glossterm>BSD-tyylinen tulostus</glossterm>
+                        <glossdef><para>Yleinen nimi perinteisen &UNIX;-tulostusmenetelmän eri muunnelmille. Sen ensimmäinen versio ilmaantui 70-luvun alussa BSD &UNIX;-käyttöjärjestelmässä ja se kuvattiin muodollisesti <ulink url="http://www.rfc.net/rfc1179.html">RFC 1179</ulink> -standardissa vasta vuonna 1990. Kun BSD:n "etä"-tulostus alunperin suunniteltiin, olivat tulostimet kytketty tietokoneeseen joko sarjayhteydellä tai muuten suoraan (Internetissä oli tuskin enempää kuin 100 konetta!). Tulostimet käyttivät jatkuvaa reijitettyä paperia, joka syötettiin tulostimelle traktorimekanismilla. Tulostimet hakkasivat yksinkertaisia rivejä ASCII-koodattua tekstiä pöydän alla olevasta pahvilaatikosta vedettävälle paperille, joka tuli tulostimesta ulos laskostettuna "paperikäärmeenä". Etätulostus tarkoitti tulostuksen pyytämistä viereisessä huoneessa olevasta tietokoneesta. Kuinka teknologia onkaan muuttunut! Nykytulostimet käyttävät pääasiassa irtoarkkeja ja niissä on sisäänrakennettua älykkyyttä sivujen rasterikuvien piirtämiseen, jotka lähetetään niille käyttäen jotain ilmaisukykyistä sivunkuvauskieltä (PDL, Page Description Language). Monet tulostimet ovat itsenäisiä verkkoasemia, jotka on kytketty mahdollisesti miljoonien käyttäjien verkkoon... Tämä on erinomainen näyte &UNIX;-filosofian joustavuudesta, joka on mahdollistanut "rivikirjoittamisen" luotettavan toiminnan jopa näissä nykyisissä olosuhteissa. Mutta on vihdoin tullut aika siirtyä kohti jotain uutta -- IPP:tä. </para>
+<glossseealso otherterm="gloss-ipp">IPP</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-cups">&CUPS;</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-lprlpd">LPR/LPD-tulostus</glossseealso> </glossdef>
+                </glossentry>
+ 
+                <glossentry id="gloss-cups">
+                        <glossterm>&CUPS;</glossterm>
+                        <glossdef><para>Lyhenne sanoista <emphasis>C</emphasis>ommon <emphasis>U</emphasis>NIX <emphasis>P</emphasis>rinting <emphasis>S</emphasis>ystem eli yleinen UNIX-tulostusjärjestelmä. &CUPS; on nykyaikaisin &UNIX;- ja Linux-käyttöjärjestelmissä käytettävä tulostusjärjestelmä, joka tarjoaa tulostuspalveluja myös muille alustoille kuten &Microsoft; &Windows;- ja Apple &MacOS; -asiakkaille. Koska se perustuu IPP-yhteyskäytäntöön, kykenee se välttämään kaikki vanhan tyylisen BSD-tulostuksen ongelmat ja tarjoaa varmennuksen, salauksen, pääsynvalvontalistat ja monia muita ominaisuuksia. Samalla se on BSD-tyylisen LPR/LPD:n avulla riittävän yhteensopiva taaksepäin voidakseen palvella kaikkia vanhoja asiakasohjelmia, jotka eivät vielä kykene IPP:hen. &CUPS; kykenee hallitsemaan kaikkia &PostScript;-tulostimia käyttämällä laitevalmistajien toimittamia PPD-tulostinkuvaustiedostoja (PostScript Printer Description file), jotka oli alunperin tarkoitettu tulostukselle vain &Microsoft; Windows NT -käyttöjärjestelmässä. &kde;-tulostus toimii parhaiten käyttämällä &CUPS;:ia.</para>
+<glossseealso otherterm="gloss-acl">ACL:t</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-authentication">Varmentaminen</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-bsdstyleprinting">BSD-tyylinen tulostus</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-ipp">IPP</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-tdeprint">TDEPrint</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-lprlpd">LPR/LPD</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-ppd">PPD</glossseealso> </glossdef>
+                </glossentry>
+
+ 
+                <glossentry id="gloss-cupsfaq">
+                        <glossterm><acronym>&CUPS;-UKK</acronym></glossterm>
+                        <glossdef><para>Vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin (UKK) &CUPS;ista on saatavilla vain saksaksi (käännös on tulossa). <ulink url="http://www.danka.de/printpro/faq.html">&CUPS;-FAQ</ulink> on arvokas lähde joka vastaa &CUPS;in uusien käyttäjien moniin kysymyksiin. </para>
+                                <glossseealso otherterm="gloss-tdeprinthandbook">TDEPrint-käsikirja</glossseealso>
+                        </glossdef>
+                </glossentry>
+
+
+                <glossentry id="gloss-cups-o-matic">
+                        <glossterm>&CUPS;-O-Matic</glossterm>
+                        <glossdef><para>&CUPS;-O-Matic oli ensimmäinen "kolmannen osapuolen" liitännäinen &CUPS;-tulostusjärjestelmään. Se on saatavilla <ulink url="http://www.linuxprinting.org/cups-doc.html">Linuxprinting.org-sivustosta</ulink>, joka tarjoaa PPD-tiedostojen luontipalvelun. Se ohjaa tulostuksen, yhdessä ylimääräisenä &CUPS;-taustalisäkkeenä asennettavan <application>cupsomatic</application>-ohjelman kanssa, sisäisestä <application>pstops</application>-suodattimesta sopivien Ghostscript-suodattimien ketjuun. Suodatuksen jälkeen se antaa tulostusdatan takaisin &CUPS;in taustajärjestelmänä toimivaan tulostusjonoon tulostimelle lähetettäväksi. Tällä tavalla &CUPS;-O-Matic tarjoaa tuen kaikille sellaisille tulostimille, jotka ovat aiemmin toimineet "perinteisessä" Ghostscript-ympäristössä. &CUPS;-O-Matic on nykyään korvattu kyvykkäämmällä PPD-O-Maticilla.</para>
+<glossseealso otherterm="gloss-cupsomatic">cupsomatic</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-PPD-O-Matic">PPD-O-Matic</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-foomatic">Foomatic</glossseealso> </glossdef>
+                </glossentry>
+
+
+                <glossentry id="gloss-cupsomatic">
+                        <glossterm>cupsomatic</glossterm>
+                        <glossdef><para><application>cupsomatic</application> on ohjelma, joka tarvitaan järjestelmässäsi (Perl-asennuksen lisäksi), jotta &CUPS;-O-Maticilla tai PPD-O-Maticilla luodut PPD-ohjaimet toimisivat &CUPS;:in kanssa. Sen on kehittänyt Grant Taylor, Linux-tulostus HOWTO:n kirjoittaja ja Linuxprinting.org-sivuston <ulink url="http://www.linuxprinting.org/printer_list.cgi">tulostintietokannan</ulink> ylläpitäjä.</para>
+<glossseealso otherterm="gloss-cups-o-matic">&CUPS;-O-Matic</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-foomatic">Foomatic</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-cupsomatic">cupsomatic</glossseealso> </glossdef>
+                </glossentry>
+
+                <glossentry id="gloss-daemon">
+                        <glossterm><acronym>Demoni</acronym></glossterm>
+                        <glossdef><para>(Daemon) Lyhenne sanoista <emphasis>D</emphasis>isk <emphasis>a</emphasis>nd <emphasis>e</emphasis>xecution <emphasis>mon</emphasis>itor eli levy- ja suoritusvalvoja; kaikissa &UNIX;-järjestelmissä on <acronym>demoneita</acronym>, jotka suorittavat tiettyjä tehtäviä ilman käyttäjän ohjausta. &Microsoft; &Windows;issa vastaavia ohjelmia ja niiden suorittamia tehtäviä kutsutaan "palveluiksi" (services). LPD (Line Printer Daemon eli rivikirjoitindemoni) on yksi esimerkki vanhemmissa &UNIX;-järjestelmissä käytetyistä demoneista. &CUPS;in, joka myös toimii demonin välityksellä, odotetaan tulevan &UNIX;-maailmassa LPD:n seuraajaksi. </para>
+                                <glossseealso otherterm="gloss-spooling">SPOOLing</glossseealso>
+                        </glossdef>
+                </glossentry>
+ 
+                <glossentry id="gloss-databaselinuxprinting">
+                        <glossterm>Tietokanta, Linuxprinting.org</glossterm>
+                        <glossdef><para>Jo monia vuosia sitten, kun tulostus oli Linuxissa vielä vaikeaa ja useimmat Linux-käyttäjät tunsivat vain komentorivitulostuksen, eikä tulostinkohtaisia tulostusasetuksia voinut vielä tehdä, Grant Taylor, "Linux-tulostaminen HOWTO":n kirjoittaja, keräsi kaiken löytämänsä tiedon tulostimista, ajureista ja suodattimista tietokannaksi. Kun &CUPS;-tulostusjärjestelmä laajensi PPD-ajureiden käytön myös muihin kuin PostScript-tulostimiin, Grant ymmärsi tietokantansa mahdollisuudet: jos tulostinmäärittelyt laitettaisiin PPD-yhteensopiviin tiedostoihin, saataisiin &CUPS;in koko teho hyödynnettyä myös perinteisillä tulostusajureilla. Tämä on sittemmin kehittynyt laajemmaksi toiminnoksi, joka tunnetaan nimellä "Foomatic". Foomatic laajentaa muiden kuin &CUPS;-tulostusjonojen (LPR/LPD, LPRng, PDQ, PPR) kykyjä käyttämällä &CUPS;issa käytettyjä menetelmiä. Linuxprinting-tietokanta ei ole tarkoitettu vain Linuxille -- muidenkin &UNIX;-pohjaisten käyttöjärjestelmien, kuten *BSD:n ja &MacOS; X:n, käyttäjät voivat hyötyä tietokannan sisältämistä tiedoista ja ohjelmista. </para>
+<glossseealso otherterm="gloss-foomatic">Foomatic</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-linuxprintingdatabase">Linuxprinting-tietokanta</glossseealso> </glossdef>
+                </glossentry>
+
+                <glossentry id="gloss-directtcpipprinting">
+                        <glossterm>Suora TCP/IP-tulostus</glossterm>
+                        <glossdef><para>Tämä menetelmä käyttää tavallisesti TCP/IP-yhteyskäytännön porttia numero 9100 yhteyden ottamiseen tulostimelle. Se toimii monien nykyaikaisten verkkotulostimien kanssa ja siinä on joitain etuja LPR/LPD-tulostukseen nähden; se on nopeampi ja tukee palautteen vastaanottamista tulostimelta takaisin tulostuksen lähettäneelle tietokoneelle.</para>
+<glossseealso otherterm="gloss-appsocketprotocol">AppSocket-yhteyskäytäntö</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-hpjetdirectprotocol">&HP; JetDirect -yhteyskäytäntö</glossseealso> </glossdef>
+                </glossentry>
+
+
+                <glossentry id="gloss-drivers">
+                        <glossterm>Ajurit, tulostinajurit</glossterm>
+                        <glossdef><para>Nimi "tulostinajuri" ei sovellu Linux- tai &UNIX;-käyttöjärjestelmiin aivan täsmällisesti, siinä merkityksessä kuin sitä käytetään &Microsoft; &Windows; -käyttöjärjestelmässä. &UNIX;:issa "ajurin" toiminnallisuus saadaan aikaiseksi usean eri modulaarisen komponentin yhteistoiminnalla. "Suodattimet" muodostavat &UNIX;-tulostinajurien ytimen. Suodattimet muuntavat tulostustiedostoja tietystä syötemuodosta sellaiseen, jonka käytettävä tulostin hyväksyy. Monissa tapauksissa on tarpeellista yhdistää useita suodattimia "suodatinketjuksi", jonka tekemän viimeisen muunnoksen tulos lähetetään tulostimelle. Varsinainen tulostusdatan siirto tulostuslaitteelle tapahtuu erillisen taustaprosessin toimesta. </para>
+<glossseealso otherterm="gloss-filter">Suodatin</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-ppd">PPD:t</glossseealso> </glossdef>
+                </glossentry>
+
+                <glossentry id="gloss-easysoftwareproducts">
+                        <glossterm>Easy Software Products</glossterm>
+                        <glossdef><para>Mike Sweetin yritys, joka on antanut vapaiden ohjelmistojen yhteisölle monia merkittäviä ohjelmistotuotteita, mukaan lukien <ulink url="http://gimp-print.sf.net/">Gimp-Printin</ulink> alkuperäisen version, <ulink url="http://www.easysw.com/epm/">EPM-ohjelmistopaketointityökalun</ulink> ja <ulink url="http://www.easysw.com/htmldoc/">HTMLDOC</ulink>-dokumentaatiojärjestelmän (jota "Linux-dokumentaatioprojekti"käyttää HOWTO:jen PDF-versioiden tekemiseen) -- mutta erityisesti <ulink url="http://www.cups.org/">&CUPS;in</ulink> ('Common &UNIX; Printing System' eli yleinen &UNIX;-tulostusjärjestelmä). Easy Software Products rahoittaa liiketoimintansa myymällä kaupallista versiota &CUPS;ista, nimeltään <ulink url="http://www.easysw.com/">ESP PrintPro</ulink>, joka sisältää joitain ammattikäyttöön tarkoitettuja parannuksia. </para>
+<glossseealso otherterm="gloss-cups">&CUPS;</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-espprintpro">ESP PrintPro</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-esp">ESP</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-gimpprint">Gimp-Print</glossseealso> </glossdef>
+                </glossentry>
+ 
+                <glossentry id="gloss-encryption">
+                        <glossterm>Salaus</glossterm>
+                        <glossdef><para>Luottamuksellisen datan salaus on tärkeää, jos aiot siirtää sen Internetin läpi tai edes paikallisverkossa. Tulostus perinteisten yhteyskäytäntöjen avulla ei ole lainkaan salattua ja &PostScript;- tai PCL-muotoisen tulostusdatan salakuunteleminen verkossa on erittäin helppoa. Siksi IPP-yhteyskäytännön suunnittelussa otettiin huomioon mahdollisuus käyttää erilaisia salausmekanismeja helposti lisäkkeinä, samalla tapaa kuin HTTP-liikenteessä käytettyjä SSL- ja TLS-salausstandardeja.</para>
+<glossseealso otherterm="gloss-authentication">Pääsyoikeuksien tarkistaminen</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-cups">&CUPS;</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-ipp">IPP</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-ssl">SSL</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-tls">TLS</glossseealso> </glossdef>
+                </glossentry>
+
+
+                <glossentry id="gloss-epson">
+                        <glossterm><acronym>Epson</acronym></glossterm>
+                        <glossdef><para>Epson-mustesuihkutulostimet ovat vapaiden tulostinajurien parhaiten tukemia tulostimia, sillä yritys on avoimesti luovuttanut laitteidensa teknisten tiedot ajurien kehittäjille. Gimp-Print -tulostusajurien saavuttama erinomainen tulostuslaatu Epson Stylus -sarjan tulostimilla on tämän avoimuuden ansiota. Epson on myös maksanut vapaita tulostinajureita tuottaneelle Easy Software Products -yritykselle Ghostscriptin ("ESP GhostScript") parannetun version kehittämisestä Epsonin tulostimien tuen parantamiseksi. </para>
+                                <glossseealso otherterm="gloss-ghostscript">ESP Ghostscript</glossseealso>
+                        </glossdef>
+                </glossentry>
+
+
+                <glossentry id="gloss-escapesequence">
+                        <glossterm>Koodinvaihtojaksot</glossterm>
+                        <glossdef><para>Ensimmäiset koskaan tehdyt tulostimet tulostivat vain ASCII-koodattua dataa. Uuden rivin tai sivun vaihto tapahtui tietyillä komentojaksoilla, jotka alkoivat erityisellä [ESC]-koodinvaihtomerkillä. &HP; kehitti tätä menetelmää PCL-ohjauskielensä eri versioissa, kunnes siitä kehittyi se täydellisen ilmaisuvoimainen sivunkuvauskieli (PDL, Page Description Language), jota nykyään käytetään. </para>
+<glossseealso otherterm="gloss-pcl">PCL</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-pdl">PDL</glossseealso> </glossdef>
+                </glossentry>
+
+                <glossentry id="gloss-escp">
+                        <glossterm><acronym>ESC/P</acronym></glossterm>
+                        <glossdef><para>Lyhenne sanoista <emphasis>E</emphasis>pson <emphasis>S</emphasis>tandard <emphasis>C</emphasis>odes for <emphasis>P</emphasis>rinters eli Epsonin standardikoodit tulostimille. Epsonin ECP/P on yksi parhaiten tunnetuista tulostinkielistä, yhdessä &PostScript;in ja PCL:n kanssa.</para>
+<glossseealso otherterm="gloss-pcl">PCL</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-postscript">&PostScript;</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-hpgl">hpgl</glossseealso> </glossdef>
+                </glossentry>
+
+                <glossentry id="gloss-esp">
+                        <glossterm><acronym>ESP</acronym></glossterm>
+                        <glossdef><para>Lyhenne <emphasis>E</emphasis>asy <emphasis>S</emphasis>oftware <emphasis>P</emphasis>roducts -yrityksen nimestä. ESP on yritys joka kehitti &CUPS;in ("Common &UNIX; Printing System" eli yleinen &UNIX;-tulostusjärjestelmä). </para>
+<glossseealso otherterm="gloss-easysoftwareproducts">Easy Software Products</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-cups">&CUPS;</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-espprintpro">ESP PrintPro</glossseealso> </glossdef>
+                </glossentry>
+
+
+                <glossentry id="gloss-espghostscript">
+                        <glossterm><acronym>ESP</acronym> Ghostscript</glossterm>
+                        <glossdef><para>Easy Software Product -yhtiön ylläpitämä versio Ghostscript-tulostusohjelmasta. Se sisältää esikäännetyt Gimp-Print -ajurit monille mustesuihkutulostimille ja joitain muita lisäetuja. ESP Ghostscriptillä on mahdollista saada valokuvatason tulostuksia monilla tulostimilla, erityisesti Epson Stylus -tulostimilla. ESP Ghostscript on lisensoitu vapaan GPL-lisenssin alaisuudessa. </para>
+<glossseealso otherterm="gloss-easysoftwareproducts">Easy Software Products</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-cups">&CUPS;</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-espprintpro">ESP PrintPro</glossseealso> </glossdef>
+                </glossentry>
+
+                <glossentry id="gloss-espprintpro">
+                        <glossterm><acronym>ESP</acronym> PrintPro</glossterm>
+                        <glossdef><para>&CUPS;in ("Common &UNIX; Printing System" eli yleinen &UNIX;- tulostusjärjestelmä) kehittäjät myyvät tätä kaupallista parannusta &CUPS;iin. Sen mukana tulee 2,300 tulostinajuria monille kaupallisille &UNIX;-alustoille. <ulink url="http://www.easysw.com/printpro/">ESP PrintPro</ulink>:n on tarkoitus olla "heti käytettävissä", korkeintaan vähäisillä käyttäjien ja ylläpitäjien määrityksillä. ESP myy myös tukisopimuksia &CUPS;in ja PrintPro:n käyttäjille. Tämä kaupallinen tukipalvelu rahoittaa ohjelmoijia jotka kehittävät &CUPS;in vapaata versiota. </para>
+                                <glossseealso otherterm="gloss-cups">&CUPS;</glossseealso>
+                        </glossdef>
+                </glossentry>
+
+               <glossentry id="gloss-filter">
+                        <glossterm>Suodatin</glossterm>
+                        <glossdef><para>Suodattimet ovat yleisesti ohjelmia, jotka lukevat syötedataa, tekevät sille jotain ja tulostavat sen tulostedatana. Kun puhutaan tulostuksesta, ovat suodattimet ohjelmia, jotka voivat muuttaa kirjoittimella tulostettavaksi tarkoitetun, mutta väärässä tiedostomuodossa olevan, tiedoston tulostettavaan muotoon. Toisinaan täytyy käyttää kokonaisia "suodatinketjuja" tiedostojen muuntamiseen, putkittamalla yhden suodattimen ulostulo seuraavan syötteeksi. </para>
+<glossseealso otherterm="gloss-ghostscript">Ghostscript</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-rip">RIP</glossseealso> </glossdef>
+                </glossentry>
+
+                <glossentry id="gloss-foomatic">
+                        <glossterm>Foomatic</glossterm>
+                        <glossdef><para>Foomatic on yleisnimi, joka kattaa joukon erilaisia työkaluja <ulink url="http://www.linuxprinting.org/">Linuxprinting.org</ulink>-sivustossa. Näiden työkalujen tarkoituksena on tehdä perinteisten Ghostscript- ja muiden tulostussuodattimien käytöstä helpompaa ja laajentaa niiden kykyjä lisäämällä enemmän asetusparametreja. Foomaticin eri tyyppejä ovat &CUPS;-O-Matic, PPD-O-Matic, PDQ-O-Matic, LPD-O-Matic, PPR-O-Matic, MF-O-Matic ja Direct-O-Matic. Kaikki nämä ohjelmat mahdollistavat tulostimien asetustiedostojen automaattisen luomisen, valitsemalla sopiva tulostinmalli ja kyseiselle mallille suositeltu tai vaihtoehtoinen ajuri. Foomatic on vähitellen kehittynyt "metajonoksi", joka mahdollistaa yhtenäistettyjen komentojen käyttämisen Foomaticin takana olevan tulostus-alijärjestelmän asetusparametrien asettamiseen (tämä on kuitenkin paljon monimutkaisempaa kuin TDEPrintin graafinen käyttöliittymä, jonka avulla voi myös tehdä samantapaisia tehtäviä eri tulostusjärjestelmillä). </para>
+<glossseealso otherterm="gloss-cups-o-matic">&CUPS;-O-Matic</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-PPD-O-Matic">PPD-O-Matic</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-cupsomatic">cupsomatic</glossseealso> </glossdef>
+                </glossentry>
+
+               <glossentry id="gloss-ghostscript">
+                        <glossterm>Ghostscript</glossterm>
+                        <glossdef><para>Ghostscript on ohjelmallisesti toteutettu &PostScript;-rasteroija (RIP), jonka on alunperin kehittänyt L. Peter Deutsch. Ghostscriptistä on aina saatavilla vapaaseen käyttöön ja levitykseen tarkoitettu <acronym>GPL</acronym>-lisensoitu, yleensä noin vuoden vanha versio, kun uusinta versiota myydään kaupallisesti toisenlaisen lisenssin alaisuudessa. Ghostscriptiä käytetään laajasti Linux- ja &UNIX;-käyttöjärjestelmien tulostusjärjestelmissä &PostScript;-sivunkuvausten muuttamiseen rasteridataksi, joka sopii lähetettäväksi muille kuin &PostScript;-tulostimille.</para>
+<glossseealso otherterm="gloss-postscript">&PostScript;</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-rip">RIP</glossseealso> </glossdef>
+                </glossentry>
+
+                <glossentry id="gloss-gimpprint">
+                        <glossterm>Gimp-Print</glossterm>
+                        <glossdef><para>Gimp-Print oli alunperin suositulle Gimp-kuvankäsittelyohjelmalle tarkoitettu tulostukseen käytetty liitännäinen, mutta sittemmin se on levinnyt myös yleisempään käyttöön ja sen koodipohja on käännettävissä myös moniin muihin ohjelmiin. Gimp-Printiä käytetään nykyään monissa PPD-tulostinkuvauksissa ja yhdistetyissä suodattimissa, jotka toimivat saumattomasti &CUPS;in kanssa tarjoten tuen noin 130eri tulostinmallille, usein valokuvatason tulostukseen. Toisekseen sitä käytetään Ghostscript-suodattimessa, jota mikä tahansa muu ohjelmallista kuvanrasterointia (RIP) tarvitseva ohjelma voi käyttää. Lisäksi sitä voivat käyttää kaikki muut ohjelmat, jotka tarvitsevat rasterointifunktioita suoraan. </para>
+<glossseealso otherterm="gloss-lexmark">Lexmark-ajurit</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-rip">RIP</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-ghostscript">Ghostscript</glossseealso> </glossdef>
+                </glossentry>
+
+                <glossentry id="gloss-hp">
+                        <glossterm><acronym>&HP;</acronym></glossterm>
+                        <glossdef><para>Lyhenne nimestä <emphasis>H</emphasis>ewlett-<emphasis>Packard</emphasis>; yksi ensimmäisistä tulostimia valmistaneista yrityksistä, jotka julkaisivat tulostimilleen Linux-ajurit. Hewlett-Packard on sittemmin julkaissut myös "HPIJS"-ajuripaketin vapaalla lisenssillä lähdekoodeineen. Hewlett-Packard on ensimmäinen näin tehnyt tulostinvalmistaja. HPIJS tukee useimpia nykyisiä InkJet- ja DeskJet-tulostinmalleja. </para>
+                        </glossdef>
+                </glossentry>
+
+
+                <glossentry id="gloss-hpgl">
+                        <glossterm><acronym>&HP;/GL</acronym></glossterm>
+                        <glossdef><para>Lyhenne nimestä <emphasis>&HP;</emphasis> <emphasis>G</emphasis>raphical <emphasis>L</emphasis>anguage eli Hewlett-Packardin graafinen kieli. HP/GL on pääasiassa piirtureiden käyttämä tulostinkieli. Monet tietokoneavusteiseen suunnitteluun tarkoitetut CAD-ohjelmat tulostavat &HP;/GL-tiedostoja.</para>
+<glossseealso otherterm="gloss-escp">ESC/P</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-pcl">PCL</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-postscript">&PostScript;</glossseealso> </glossdef>
+                </glossentry>
+
+                <glossentry id="gloss-hpjetdirectprotocol">
+                        <glossterm>&HP; JetDirect -yhteyskäytäntö</glossterm>
+                        <glossdef><para>Hewlett-Packardin tavaramerkki, joka tarkoittaa heidän toteutustaan tulostuksen tiedonsiirrossa käytettävästä yhteyskäytännöstä, joka tunnetaan yleisemmin nimellä AppSocket-yhteyskäytäntö tai "suora TCP/IP-tulostus" (Direct TCP/IP Printing).</para>
+<glossseealso otherterm="gloss-appsocketprotocol">AppSocket-yhteyskäytäntö</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-directtcpipprinting">Suora TCP/IP-tulostus</glossseealso> </glossdef>
+                </glossentry>
+
+		<glossentry id="gloss-ietf">
+                        <glossterm><acronym>IETF</acronym></glossterm>
+                        <glossdef><para>Lyhenne nimestä <emphasis>I</emphasis>nternet <emphasis>E</emphasis>ngineering <emphasis>T</emphasis>ask <emphasis>F</emphasis>orce, joka on Internet-, ohjelmisto- ja laitteistoasiantuntijoiden ryhmittymä. Nämä asiantuntijat neuvottelevat uusista verkkoteknologioista ja päätyvät usein lopputuloksiin, joita usein pidetään standardeina. "TCP/IP" on tunnetuin esimerkki tällaisista standardeista. IETF-standardit, sekä niiden luonnokset, keskustelut, ideat ja monet käyttökelpoiset ohjeet julkaistaan sarjassa "RFC"-dokumentteja.</para>
+<glossseealso otherterm="gloss-ipp">IPP</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-pwg">PWG</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-rfc">RFC</glossseealso> </glossdef>
+                </glossentry>
+
+                <glossentry id="gloss-ipp">
+                        <glossterm><acronym>IPP</acronym></glossterm>
+                        <glossdef><para>Lyhenne nimestä <emphasis>I</emphasis>nternet <emphasis>P</emphasis>rinting <emphasis>P</emphasis>rotocol eli Internet-tulostuksen yhteyskäytäntö. IPP on Printer Working Groupin (PWG) suunnittelema yhteyskäytäntö, joka on määritelty sarjassa IETF:n hyväksymiä RFC-dokumentteja. IPP on täysin uusi verkkotulostuksen arkkitehtuuri, mutta se käyttää erittäin hyvin tunnettua ja laajalti käytettyä tapaa varsinaiseen tiedonsiirtoon, nimittäin HTTP versio 1.1:tä! Välttämällä keksimästä pyörää uudelleen ja käyttämällä olemassaolevaa Internet-standardia, IPP:hen on suhteellisen helppoa liittää muita HTTP-yhteensopivia standardimekanismeja, kuten varmennustekniikoita, siirretyn datan SSL- tai TSL-salauksen ja LDAP:in hakemistopalveluita varten (tulostimia, laiteasetuksia, ajureita, hintoja ja verkkoa koskevien tietojen jakamiseen tai salasanojen tarkistamiseen). </para>
+<glossseealso otherterm="gloss-cups">&CUPS;</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-pwg">PWG</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-ietf">IETF</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-rfc">RFC</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-tls">TLS</glossseealso> </glossdef>
+                </glossentry>
+
+                <glossentry id="gloss-tdeprint">
+                        <glossterm><acronym>TDEPrint</acronym></glossterm>
+                        <glossdef><para>TDEPrint on &kde;:n versiossa 2.2 ja sitä uudemmissa oleva tulostusjärjestelmä, jonka avulla voi hallita tulostuksen eri alijärjestelmien (&CUPS;, BSD-tyylinen LPR/LPD, RLPR, jne) ominaisuuksia ja asetuksia helppokäyttöisten graafisten käyttöliittymien avulla. Päivittäisessä käytössä tärkein ohjelma on "kprinter", uusi graafisen käyttöliittymän tarjoava tulostuskomento (monet ohjelmat käyttävät sitä sisäisesti tulostamiseen). Huomaa, että TDEPrintissä <emphasis>ei</emphasis> ole omaa tulostustöiden jonotusmekanismia eikä &PostScript;-käsittelyä -- näissä toiminnoissa se turvautuu valittuun <emphasis>tulostuksen alijärjestelmään</emphasis>. Se kuitenkin tarjoaa omia lisäominaisuuksiaan näiden taustalla olevien alijärjestelmien päälle. </para>
+<glossseealso otherterm="gloss-bsdstyleprinting">BSD-tyylinen tulostus</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-cups">&CUPS;</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-kprinter">kprinter</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-tdeprinthandbook">TDEPrint-käsikirja</glossseealso> </glossdef>
+                </glossentry>
+
+
+                <glossentry id="gloss-tdeprinthandbook">
+                        <glossterm><acronym>TDEPrint-käsikirja...</acronym></glossterm>
+                        <glossdef><para>...on hakuteos joka kuvaa KDE:n tulostusjärjestelmän käyttäjille ja ylläpitäjille tarkoitetut toiminnot. Pääset lukemaan käsikirjaa joko KDE Ohjeesta tai Konquerorista kirjoittamalla "help:/tdeprint" sijaintikenttään. TDEPrint-käsikirja on Kurt Pfeiflen kirjoittama ja ylläpitämä. </para>
+                                <glossseealso otherterm="gloss-cupsfaq">&CUPS;-UKK</glossseealso>
+                        </glossdef>
+                </glossentry>
+
+                <glossentry id="gloss-kprinter">
+                        <glossterm>Kprinter</glossterm>
+                        <glossdef><para><emphasis>kprinter</emphasis> on uusi tehokas tulostustyökalu, jota kaikki &kde;-sovellukset käyttävät. Vastoin monia väärinkäsityksiä, <emphasis>kprinter</emphasis> <emphasis>ei</emphasis> osaa käyttää pelkästään &CUPS;ia, vaan tukee monia tulostuksen eri alijärjestelmiä. Sitä käytettäessä on jopa mahdollista vaihtaa tulostuksen alijärjestelmää, myös tulostustöiden välillä, ilman asetusten tekemistä uudelleen. &CUPS;in tarjoamien tehokkaiden ominaisuuksien ansiosta <emphasis>kprinter</emphasis> sopii parhaiten &CUPS;in kanssa käytettäväksi. <emphasis>kprinter</emphasis> on "qtcups"-ohjelman, jota ei enää ylläpidetä aktiivisesti, perillinen. Se on perinyt qtcupsilta sen parhaat ominaisuudet ja siihen on lisätty lisäksi useita uusia. TÄRKEINTÄ: <emphasis>kprinter</emphasis>iä voi käyttää kaikkine ominaisuuksineen myös muissa kuin &kde;-sovelluksissa, kaikissa joissa voi määritellä oman tulostuskomennon. Näitä ovat muun muassa gv, Acrobat Reader, Netscape, Mozilla, Galeon, StarOffice, OpenOffice ja kaikki Gnome-ohjelmat. <emphasis>kprinter</emphasis> voi toimia myös "erillisenä" apuohjelmana, jonka voi käynnistää komentoriviltä tai Alt-F2 näppäimellä aukeavalta "pienoiskomentoriviltä". Sen avulla voi tulostaa useita tiedostoja eri kansiosta, eri tiedostomuodoissa, yhdessä tai useammassa tulostustyössä, ilman että tiedostoja täytyy ensin avata niiden sovelluksissa. (Tällä tavalla tuetut tiedostomuodot ovat &PostScript;, PDF, kansainvälinen- ja ASCII-teksti, sekä monet tunnetut grafiikkamuodot, kuten PNG, TIFF, JPEG, PNM, Sun RASTER, jne.) </para>
+                                <glossseealso otherterm="gloss-qtcups">QtCUPS</glossseealso>
+                        </glossdef>
+                </glossentry>
+
+                <glossentry id="gloss-lexmark">
+                        <glossterm><acronym>Lexmark</acronym></glossterm>
+                        <glossdef><para>Lexmark oli yksi ensimmäisistä yrityksistä, jotka julkaisivat Linux-tulostinajurit joillekin tulostinmalleilleen. Nämä ajurit ovat kuitenkin vain binäärimuodossa (ei lähdekoodina), josta syystä niitä ei ole mahdollista liittää muihin vapaisiin tulostusohjelmistoprojekteihin. </para>
+                        </glossdef>
+                </glossentry>
+
+                <glossentry id="gloss-linuxprintingorg">
+                        <glossterm>Linuxprinting.org</glossterm>
+                        <glossdef><para>Linuxprinting.org on WWW-sivusto, joka tarjoaa Linux-tulostusta koskevaa tietoa ja palveluja. Se on käyttökelpoinen myös *BSD:lle ja kaupallisille UNIX:eille.Sivustolta löytyy muun muassa hyödyllinen Foomatic-projekti, jonka tarkoituksena on kehittää tulostusjonojen ja ajurien työkalupakki, joka kykenee siirtämään kaikki tulostusjonot, tulostimet ja asetustiedostot saumattomasti toiseen tulostusjärjestelmään ilman asetusten tekemistä.Sen avulla on mahdollista asettaa yhtenäisen käyttöliittymän läpi erilaisia tulostuksen alijärjestelmiä ja niiden vaatimia ajureita. Sivustossa ylläpidetään myös tulostustietokantaa (Printing Database), joka on kokoelma tietoa laitteista ja ajureista. Se osaa myös luoda automaattisesti tulostimien asetustiedostot mille tahansa tulostusjonon, ajurin ja laitteen yhdistelmälle, jonka tiedetään toimivan jossain yleisessä Linux- tai &UNIX;-tulostusjärjestelmässä. </para>
+                                <glossseealso otherterm="gloss-linuxprintingdatabase">Linuxprinting-tietokanta</glossseealso>
+                        </glossdef>
+                </glossentry>
+
+
+                <glossentry id="gloss-linuxprintingdatabase">
+                        <glossterm><acronym>Linuxprinting.org-tietokanta</acronym></glossterm>
+                        <glossdef><para>Tietokanta, joka sisältää eri tulostimiin sopivia laiteajureita, sekä työkaluja joiden avulla näitä ajureita voi käyttää eri järjestelmissä. Foomatic-työkalujen avulla voi luoda toimivat ajuritiedostot omalle tulostinmallille. </para>
+                                <glossseealso otherterm="gloss-foomatic">Foomatic</glossseealso>
+                        </glossdef>
+                </glossentry>
+
+                <glossentry id="gloss-lprlpd">
+                        <glossterm><acronym>LPR/LPD</acronym>-tulostus</glossterm>
+                        <glossdef><para>Lyhenne, jonka jotkut katsovat tulevan nimestä <emphasis>L</emphasis>ine <emphasis>P</emphasis>rinting <emphasis>R</emphasis>equest eli rivikirjoituspyyntö ja toiset nimestä <emphasis>L</emphasis>ine <emphasis>P</emphasis>rinter <emphasis>R</emphasis>emote eli etärivikirjoitin.</para>
+                                <glossseealso otherterm="gloss-bsdstyleprinting">BSD-tyylinen tulostus</glossseealso>
+                        </glossdef>
+                </glossentry>
+
+                <glossentry id="gloss-magicfilter">
+                        <glossterm>Magicfilter</glossterm>
+                        <glossdef><para>Magicfilter on kehittynyt tulostussuodatin, joka tarjoaa, vastaavasti kuin APSfilter, automaattisen tiedostotyypin tunnistuksen ja, tähän tunnistukseen perustuen, automaattisen tiedostomuunnoksen tulostuskelpoiseen muotoon, riippuen kohdetulostimesta.</para>
+                                <glossseealso otherterm="gloss-apsfilter">APSfilter</glossseealso>
+                        </glossdef>
+                </glossentry>
+
+                <glossentry id="gloss-mimetypes">
+                        <glossterm>&MIME;-tyypit</glossterm>
+                        <glossdef><para>Lyhenne nimestä <emphasis>M</emphasis>ultipurpose (tai Multimedia) <emphasis>I</emphasis>nternet <emphasis>M</emphasis>ail <emphasis>E</emphasis>xtensions eli monikäyttöiset Internet-sähköpostin laajennukset (tai Internet-sähköpostin multimedialaajennukset). &MIME;-tyyppejä käytettiin alunperin binäärimuotoisen datan, kuten kuvia sisältävien sähköpostiliitteiden, siirtoon sellaisten sähköpostiyhteyksien läpi, jotka kykenivät siirtämään vain 7-bittisiä ASCII-merkkejä. Kuvatiedostot täytyi muuttaa tähän ASCII-muotoon. Myöhemmin tätä menetelmää laajennettiin kuvaamaan tiedostomuodot alustariippumattomalla, mutta samalla yksiselitteisellä, tavalla. Kaikki tuntevat esimerkiksi &Windows;in .doc-tiedostopäätteen &Microsoft; Word -tiedostoille. Tämä pääte on &Windows;-järjestelmässä kuitenkin monimerkityksinen: myös tavanomaiset tekstitiedostot tai Adobe Framemakerin tiedostot käyttävät .doc-päätettä, mikä aiheuttaa ongelmia. Jos alkuperäinen Word-tiedosto nimetään uudelleen muulla kuin .doc-päätteellä, ei tiedostoa voi enää avata Wordillä. &MIME;-tyypitetyissä tiedostoissa on aina mukana tunnistusmerkkijono, joka kuvaa niiden tiedostotyypin <emphasis>päälaji/alilaji</emphasis>-luokittelulla. Myös IPP-yhteyskäytännöllä tulostettavat tiedostot kuvataan käyttäen &MIME;-tyyppejä. &MIME;-tyypit rekisteröidään IANA-organisaatiossa (Internet Assigning Numbers Association), jotta ne pysyisivät yksiselitteisinä. Myös jotkin &CUPS;in &MIME;-tiedostotyypit ovat rekisteröityjä, kuten <emphasis>application/vnd.cups-raster</emphasis> (&CUPS;in sisäistä rasterikuvamuotoa varten). </para>
+<glossseealso otherterm="gloss-cups">&CUPS;</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-easysoftwareproducts">Easy Software Products</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-espprintpro">ESP PrintPro</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-gimpprint">Gimp-Print</glossseealso> </glossdef>
+                </glossentry>
+
+                <glossentry id="gloss-pcl">
+                        <glossterm><acronym>PCL</acronym></glossterm>
+                        <glossdef><para>Lyhenne nimestä <emphasis>P</emphasis>rinter <emphasis>C</emphasis>ontrol <emphasis>L</emphasis>anguage eli tulostimen hallintakieli, joka on Hewlett-Packardin kehittämä. PCL syntyi (versiossaan 1) yksinkertaisena komentojoukkona ASCII-muotoiselle tulostukselle; nykyään, versioissa PCL6 ja PCL-X, se kykenee tulostamaan kuvia ja värejä. Sitä ei kuitenkaan juurikaan käytetä &Microsoft; &Windows;-  ja &HP-UX;-käyttöjärjestelmien (&HP;:n oma &UNIX;-merkki) ulkopuolella.</para>
+<glossseealso otherterm="gloss-escp">ESC/P</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-hpgl">&HP;/GL</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-pdl">PDL</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-postscript">&PostScript;</glossseealso> </glossdef>
+                </glossentry>
+
+                <glossentry id="gloss-pdl">
+                        <glossterm><acronym>PDL</acronym></glossterm>
+                        <glossdef><para>Lyhenne nimestä <emphasis>P</emphasis>age <emphasis>D</emphasis>escription <emphasis>L</emphasis>anguage eli sivunkuvauskieli. Sivunkuvauskielet kuvaavat sivun graafisen esitysmuodon abstrakteilla komentosarjoilla. Ennen kuin sivunkuvauskielellä kuvattu sivu saadaan varsinaisesti tulostettua paperille, täytyy se ensin tulkita joko tulostimessa tai tietokoneessa alemman tason ohjauskäskyinä. &PostScript; on tärkein sivunkuvauskieli &UNIX;-käyttöjärjestelmissä. </para>
+<glossseealso otherterm="gloss-escp">ESC/P</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-hpgl">&HP;/GL</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-pcl">PCL</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-postscript">&PostScript;</glossseealso> </glossdef>
+                </glossentry>
+
+                <glossentry id="gloss-pixel">
+                        <glossterm>Pikseli</glossterm>
+                        <glossdef><para>(Pixel) Lyhenne nimestä <emphasis>Pic</emphasis>ture <emphasis>El</emphasis>ement eli kuvaelementti. Tämä termi kuvaa rasterikuvan pienintä osaa, joko paperille tulostettuna tai kuvaruudulla. Yksiköt "ppi" (points per inch) ja DPI (dots per inch) eli pistettä tuumalle ovat kuvanlaadun ja tarkkuuden tärkeä mittari.</para>
+<glossseealso otherterm="gloss-filter">Suodatin</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-ghostscript">Ghostscript</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-postscript">&PostScript;</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-raster">Rasteri</glossseealso> </glossdef>
+                </glossentry>
+
+                <glossentry id="gloss-pjl">
+                        <glossterm><acronym>PJL</acronym></glossterm>
+                        <glossdef><para>Lyhenne nimestä <emphasis>P</emphasis>rint <emphasis>J</emphasis>ob <emphasis>L</emphasis>anguage eli tulostustyökieli. Se on Hewlett-Packardin kehittämä tulostimien oletusasetusten ja tulostekohtaisten asetusten hallintaan tarkoitettu kieli. Sitä voi kuitenkin käyttää myös monissa muissa kuin HP:n omissa (PCL-)tulostimissa; myös monet &PostScript;- ja muut tulostimet ymmärtävät niille tulostustyön sisällä tai erillisenä signaalina lähetettyjä PJL-komentoja.</para>
+                                <glossseealso otherterm="gloss-pcl">PCL</glossseealso>
+                        </glossdef>
+                </glossentry>
+
+                <glossentry id="gloss-postscript">
+                        <glossterm>&PostScript;</glossterm>
+                        <glossdef><para>&PostScript; (lyhennetään usein "PS") on &UNIX;-järjestelmissä vallitseva teollisuusstandardi tiedostojen tulostamisessa. Se on Adoben kehittämä ja tulostinvalmistajille ja ohjelmistoyrityksille lisensoima. Koska Adobe on julkaissut &PostScript;in tekniset tiedot, on ilmestynyt myös muiden julkaisemia toteutuksia &PostScript;ia tuottavista ja tulkitsevista ohjelmista; yksi parhaiten tunnetuista on Ghostscript, joka on tehokas PS-tulkki. </para>
+<glossseealso otherterm="gloss-escp">ESC/P</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-hpgl">&HP;/GL</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-pcl">PCL</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-ppd">PPD</glossseealso> </glossdef>
+                </glossentry>
+
+                <glossentry id="gloss-ppd">
+                        <glossterm><acronym>PPD</acronym></glossterm>
+                        <glossdef><para>Lyhenne nimestä <emphasis>P</emphasis>ostScript <emphasis>P</emphasis>rinter <emphasis>D</emphasis>escription eli PostScript-tulostinkuvaus; PPD:t ovat ASCII-tiedostoja, joihin on tallennettu kaikki tiedot tulostinmallin erikoiskyvyistä, sekä kykyjen (kuten kaksipuolisen tulostuksen) käyttöön tarvittavien (PostScript- tai PJL-) komentojen määrittelyt. Kuten lyhenteen selitys kertoo, käytettiin PPD-kuvauksia alunperin vain &PostScript;-tulostimille. &CUPS;-tulostusjärjestelmä on kuitenkin laajentanut PPD-käsitteen myös muille tulostimille. &PostScript;-tulostimien valmistajat toimittavat PPD-tiedostot omille tulostimilleen. Niitä voi käyttää &CUPS;in ja TDEPrintin kanssa minkä tahansa &PostScript;-tulostimen kaikkien ominaisuuksien käyttämiseen. TDEPrint-tiimi suosittelee alkunperin &Microsoft; Windowsissa käytettäväksi tarkoitettujen PPD-kuvauksien käyttöä. Muiden kuin PostScript-tulostimien PPD:t <emphasis>tarvitsevat</emphasis> vastaavan sopivan "suodattimen" &PostScript;-tulostustiedostojen muuttamiseen tulostimelle sopivaan muotoon. Tulostinvalmistajat eivät kuitenkaan (vielä) toimita tällaisia PPD/suodatin-yhdistelmiä. Sen jälkeen kun &CUPS;issa alettiin käyttää PPD:itä, on vapaiden ohjelmien yhteisö saanut nopeasti aikaan tuen useimmille nykyisin käytetyille tulostinmalleille, PPD:iden ja perinteisten Ghostscript-suodattimien avulla. Huomaa kuitenkin, että tulosteen laatu vaihtelee suuresti aina korkeatasoisesta valokuvatulostuksesta (käyttäen Gimp-Printtiä useimpien Epson-mustesuihkutulostimien kanssa) hädin tuskin luettavaan laatuun (käyttäen Foomatic-kelpoisia Ghostscript-suodattimia Linuxprinting.org-tiedokannassa "verkonpainoiksi" luokiteltujen tulostinmallien kanssa). </para>
+<glossseealso otherterm="gloss-cups">&CUPS;</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-linuxprintingorg">Linuxprinting.org</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-postscript">&PostScript;</glossseealso> </glossdef>
+                </glossentry>
+
+                <glossentry id="gloss-PPD-O-Matic">
+                        <glossterm>PPD-O-Matic</glossterm>
+                        <glossdef><para>PPD-O-Matic on joukko Linuxprinting.org-sivustossa toimivia ohjelmia, joita voi käyttää PPD-kuvaustiedostojen luomiseen mille tahansa tulostimelle, jonka tiedetään kykenevän tulostamaan Ghostscriptin avulla. Nämä PPD:t voi liittää &CUPS;/TDEPrint-tulostusjärjestelmään, sekä PPD-yhteensopiviin sovelluksiin, kuten OpenOffice.org:iin, tulostustöiden eri asetusten tekemiseen. On useimmissa tapauksissa suositeltavaa käyttää "PPD-O-Matic":ia vanhemman &CUPS;-O-Maticin sijaan. Luodaksesi PPD:n, mene <ulink url="http://www.linuxprinting.org/printer_list.cgi">tulostintietokantaan</ulink>, valitse tulostinmalli, seuraa linkkiä joka näyttää mallille saatavilla olevat Ghostscript-suodattimet, valitse niistä yksi, napsauta "generate" (luo) ja lopuksi tallenna luotu tiedosto omaan tietokoneeseesi. Lue ohjeet tarkasti. Varmista, että Ghostscript-ohjelmapaketti on todella asennettuna koneessasi ja suodatin, jonka valitsit ennen PPD:n luontia, on asennettuna. </para>
+<glossseealso otherterm="gloss-postscript">&PostScript;</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-cups-o-matic">&CUPS;-O-Matic</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-linuxprintingorg">Linuxprinting.org</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-foomatic">Foomatic</glossseealso> </glossdef>
+                </glossentry>
+
+                <glossentry id="gloss-printcap">
+                        <glossterm>printcap</glossterm>
+                        <glossdef><para>"printcap"-tiedosto pitää vanhoissa BSD-tyylisissa tulostusjärjestelmissä sisällään tulostuksen kokoonpanotiedot. Tulostusjärjestelmä lukee tiedostoa selvittääkseen siitä mitä tulostimia järjestelmään on kytketty, mitä suodattimia niissä käytetään, missä tulostusjonon hakemisto sijaitsee, käytetäänkö otsikkosivuja, ja niin edelleen. Myös jotkin sovellukset vaativat lukuoikeuden printcap-tiedostoon saadakseen listan käytettävissä olevien tulostimien nimistä. </para>
+                                <glossseealso otherterm="gloss-bsdstyleprinting">BSD-tyylinen tulostus</glossseealso>
+                        </glossdef>
+                </glossentry>
+  
+
+                <glossentry id="gloss-printermib">
+                        <glossterm>Tulostin-<acronym>MIB</acronym></glossterm>
+                        <glossdef><para>Lyhenne nimestä <emphasis>Printer</emphasis>-<emphasis>M</emphasis>anagement <emphasis>I</emphasis>nformation <emphasis>B</emphasis>ase eli tulostinhallintatietokanta; Tulostin-MIB:issä määritellään tulostimen sisälle tallennettavat parametrit, joita käytetään yhteyden saamiseen tulostimeen verkon läpi. Tämä on käyttökelpoista jos monia (joissain tapauksissa tuhansia) verkkotulostimia hallitaan keskitetysti SNMP:n (Simple Network Management Protocol, yksinkertainen yhteyskäytäntö verkonhallintaan) avulla.</para>
+<glossseealso otherterm="gloss-pwg">PWG</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-snmp">SNMP</glossseealso> </glossdef>
+                </glossentry>
+  
+                <glossentry id="gloss-pwg">
+                        <glossterm><acronym>PWG</acronym></glossterm>
+                        <glossdef><para>Lyhenne nimestä <emphasis>P</emphasis>rinter <emphasis>W</emphasis>orking <emphasis>G</emphasis>roup. PWG on tulostinteollisuuden edustajien löyhä työryhmä, joka on menneinä vuosina kehittänyt erilaisia verkkotulostusta koskevia standardeja. IETF on myöhemmin hyväksynyt ne RFC-standardeina, kuten "Tulostin-MIB":n ja IPP-yhteyskäytännön.</para>
+<glossseealso otherterm="gloss-postscript">&PostScript;</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-ipp">IPP</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-printermib">Tulostin-MIB</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-snmp">SNMP</glossseealso> </glossdef>
+                </glossentry>
+
+                <glossentry id="gloss-printtdeioslave">
+                        <glossterm>print:/ -siirräntätyöskentelijä</glossterm>
+                        <glossdef><para>Voit käyttää ilmausta "print:/..." päästäksesi nopeasti käsiksi KDE:n tulostusjärjestelmän resursseihin. Jos kirjoitat "print:/manager" Konquerorin sijainti-ikkunaan, pääset KDE:n tulostuksenhallintaan. Konqueror käyttää tämän mahdollistamiseen &kde;:n tunnettua "KParts" upotusteknologiaa. </para>
+<glossseealso otherterm="gloss-ioslave">IO Slave</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-tdeparts">KParts</glossseealso> </glossdef>
+                </glossentry>
+
+
+                <glossentry id="gloss-printerdatabase">
+                        <glossterm>Tulostintietokanta</glossterm>
+                        <glossdef><para>Tulostimien tietoja, kuten erikoiskykyjä, asetuksia ja ajureita, sisältävä tietokanta.</para>
+                                <glossseealso otherterm="gloss-linuxprintingdatabase">Linuxprinting-tietokanta</glossseealso>
+                        </glossdef>
+                </glossentry>
+
+                <glossentry id="gloss-qtcups">
+                        <glossterm><acronym>Qt&CUPS;</acronym></glossterm>
+                        <glossdef><para>Qt&CUPS; ja KUPS ovat nykyään jo vanhentuneita KDE:n nykyisen tulostusjärjestelmän edeltäjiä, joita ei enää ylläpidetä. Kaikki qtcups-ohjelman hyvät puolet ovat edelleen saatavilla sen jälkeläisessä, kprinterissä, KDE:n uudessa tulostusdialogissa, jossa on paljon parannuksia qtcupsiin nähden. Kaikki kups-ohjelman hyvät ominaisuudet ovat edelleen saatavilla KDE:n tulostuksenhallinnasta (löytyy KDE:n ohjauskeskuksesta, sekä Konquerorista kirjoittamalla sijainti-ikkunaan "print:/manager"), monipuolisemmilla toiminnoilla ja vähemmillä ongelmilla. KUPSin kehittäjä, Michael Goffioul, toimii nykyään KDE:n tulostusjärjestelmän kehittäjänä -- oikein mukava ja tuottelias tyyppi, sekä nopea ohjelmavirheiden korjaaja. </para>
+                                <glossseealso otherterm="gloss-kprinter">Kprinter</glossseealso>
+                        </glossdef>
+                </glossentry>
+
+                <glossentry id="gloss-raster">
+                        <glossterm>Rasterikuva</glossterm>
+                        <glossdef><para>Jokainen kuvaruudulla tai paperilla oleva kuva koostuu kuviosta eri värisiä ja (kenties) kokoisia pisteitä. Tällaista kutsutaan "rasterikuvaksi". Toinen kuvatyyppi on "vektorikuva", jonka sisältö kuvataan matemaattisten kaavojen avulla käyrinä, värisävyinä, muotoina ja täytettyinä alueina. Vektorikuvilla on usein pienempi tiedostomuoto ja niitä voi skaalata vapaasti mihin hyvänsä kokoon ilman, että kuvan informaatiosisältö tai laatu kärsivät. Vektorikuvia ei kuitenkaan voi tulostaa sellaisenaan, vaan ne täytyy aina "rasteroida" tai "renderöidä" tietyllä kuvatarkkuudella, johon tulostuslaite (näyttö tai tulostin) kykenee. Rasterointi tehdään rasteroijalla (RIP, Raster Image Processor), kuten Ghostscript-ohjelmistolla, tai muulla suodattimella.</para>
+<glossseealso otherterm="gloss-pixel">Pikseli</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-ghostscript">Ghostscript</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-postscript">&PostScript;</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-filter">Suodatin</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-rip">RIP</glossseealso> </glossdef>
+                </glossentry>
+
+                <glossentry id="gloss-rip">
+                        <glossterm><acronym>RIP</acronym></glossterm>
+                        <glossdef><para>Lyhenne sanoista <emphasis>R</emphasis>aster <emphasis>I</emphasis>mage <emphasis>P</emphasis>rocess(or) eli (yksinkertaisesti) rasteroija. Kun puhutaan tulostuksesta, tarkoittaa "RIP" laitteistoa tai ohjelmistoa, joka kykenee muuttamaan &PostScript;-muodossa (tai jossain muussa sivunkuvauskielellä esitetyssä tulostusmuodossa) olevan kuvan sellaiseen rasterimuotoon, jonka tulostin kykenee tulostamaan. &PostScript;-tulostimissa on sisäinen PostScript-rasteroija; rasterointi voi tapahtua sekä tulostimen sisällä että ulkoisesti. Ghostscript on monille &UNIX;-järjestelmille saatavilla oleva ohjelmisto, joka tarjoaa käyttäjän tietokoneessa toimivan ohjelmallisen rasteroinnin. Se muuntaa &PostScript;- tai muun sopivan datan sellaiseen muotoon, joka sopii lähetettäväksi tulostuslaitteelle.</para>
+<glossseealso otherterm="gloss-filter">Suodatin</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-ghostscript">Ghostscript</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-postscript">&PostScript;</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-pdl">PDL</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-raster">Rasteri</glossseealso> </glossdef>
+                </glossentry>
+
+
+                <glossentry id="gloss-rlpr">
+                        <glossterm><acronym>RLPR</acronym> (Etä-LPR)</glossterm>
+                        <glossdef><para>Lyhenne nimestä <emphasis>R</emphasis>emote <emphasis>L</emphasis>ine <emphasis>P</emphasis>rinting <emphasis>R</emphasis>equest eli etä-rivikirjoituspyyntö. RLPR on BSD-tyylinen tulostusjärjestelmä, jonka asentamiseen ei tarvitse pääkäyttäjän oikeuksia eikä "printcap"-tiedostoa jotta se toimisi: kaikki tulostusparametrit voidaan antaa komentoriviltä. RLPR on käyttökelpoinen monille sylimikrojen käyttäjille, jotka kytkeytyvät usein erilaisiin laitteisiin ja ympäristöihin. RLPR on mahdollista asentaa toimimaan kaikkien muiden tulostusjärjestelmien kanssa ja se tarjoaa erittäin joustavan ja nopean tavan asentaa tulostin suoraa käyttöä varten LPR/LPD:n kautta. KDE:n tulostuksenhallinnassa on "Lisää tulostin/luokka"-toiminto, joka tekee RLPR:n käytöstä vieläkin helpompaa. Myös kprinter-ohjelma (ja komento) antaa käyttäjän vaihtaa tulostuksen RLPR-järjestelmään milloin tahansa.</para>
+<glossseealso otherterm="gloss-tdeprint">TDEPrint</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-kprinter">kprinter</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-printcap">printcap</glossseealso> </glossdef>
+                </glossentry>
+
+ 
+                <glossentry id="gloss-snmp">
+                        <glossterm><acronym>SNMP</acronym></glossterm>
+                        <glossdef><para>Lyhenne nimestä <emphasis>S</emphasis>imple <emphasis>N</emphasis>etwork <emphasis>M</emphasis>anagement <emphasis>P</emphasis>rotocol eli yksinkertainen yhteyskäytäntö verkon valvontaan; SNMP on erittäin yleisesti käytetty tapa eri tyyppisten verkkosolmujen (verkkoasemien, reitittimien, kytkimien, yhdyskäytävien, tulostimien, jne) etähallintaan.</para>
+<glossseealso otherterm="gloss-pwg">PWG</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-printermib">Tulostin-MIB</glossseealso> </glossdef>
+                </glossentry>
+
+	        <glossentry id="gloss-ssl">
+                        <glossterm><acronym>SSL(3)</acronym>-salaus</glossterm>
+                        <glossdef><para>Lyhenne nimestä <emphasis>S</emphasis>ecure <emphasis>S</emphasis>ocket <emphasis>L</emphasis>ayer eli turvallinen pistokekerros; <acronym>SSL</acronym> on Netscapen kehittämä kaupallinen salausmenetelmä HTTP-yhteyskäytännön yli tapahtuvaa tiedonsiirtoa varten. Sitä ollaan parhaillaan korvaamassa IETF-standardilla nimeltä TLS. </para>
+                                <glossseealso otherterm="gloss-tls"><acronym>TLS</acronym></glossseealso>
+                        </glossdef>
+                </glossentry>
+
+
+	        <glossentry id="gloss-spooling">
+                        <glossterm><acronym>SPOOL</acronym>aus (jonotus)</glossterm>
+                        <glossdef><para>Lyhenne sanoista <emphasis>S</emphasis>ynchronous <emphasis>P</emphasis>eripheral <emphasis>O</emphasis>perations <emphasis>O</emphasis>n<emphasis>L</emphasis>ine eli "synkroninen oheislaitetoimien kytkentä", joka tarjoittaa jonotusta; <acronym>SPOOL</acronym>aus eli jonotus tekee mahdolliseksi sen, että tulostusta tekevät sovellusohjelmat (ja niiden käyttäjät) voivat jatkaa työskentelyään rauhassa, samalla kun järjestelmän jonotusdemoni hoitaa tulostuksen taustalla. Demoni tallentaa tulostettavan tiedoston väliaikaiseen paikkaan, jossa se odottaa kunnes tulostin on valmis tulostamaan sen. </para>
+                                <glossseealso otherterm="gloss-daemon"><acronym>Demoni</acronym></glossseealso>
+                        </glossdef>
+                </glossentry>
+
+
+	        <glossentry id="gloss-tls">
+                        <glossterm><acronym>TLS</acronym>-salaus</glossterm>
+                        <glossdef><para>Lyhenne nimestä <emphasis>T</emphasis>ransport <emphasis>L</emphasis>ayer <emphasis>S</emphasis>ecurity eli siirtokerroksen salaus; <acronym>TLS</acronym> on HTTP 1.1 -yhteyskäytännön yli tehtävän tiedonsiirron salausstandardi, joka määritellään RFC 2246 -standardissa. Vaikkakin se perustuu varhaisempaan (Netscapen kehittämään) SSL-salausstandardiin, ei se ole täysin yhteensopiva sen kanssa. </para>
+                                <glossseealso otherterm="gloss-ssl"><acronym>SSL(3)</acronym></glossseealso>
+                        </glossdef>
+                </glossentry>
+
+
+	        <glossentry id="gloss-systemVstyleprinting">
+                        <glossterm>System V -tyylinen tulostus</glossterm>
+                        <glossdef><para>Tämä on toinen perinteisen &UNIX;-tulostuksen tyyppi (verrattuna BSD-tyyliseen tulostukseen). Se käyttää eri komentoja (lp, lpadmin, ...) kuin BSD, mutta ei perustaltaan poikkea siitä. Näiden kahden tulostustavan välinen kuilu on kuitenkin riittävän suuri tehdäkseen niistä epäyhteensopivia, siten että BSD-asiakasohjelma ei kykene tulostamaan System V -tulostuspalvelimella vaivattomasti. IPP-yhteyskäytännön on tarkoitus ratkaista tämä ja monia muita ongelmia. </para>
+<glossseealso otherterm="gloss-bsdstyleprinting"><acronym>BSD-tyylinen tulostus</acronym></glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-ipp"><acronym>IPP</acronym></glossseealso> </glossdef>
+                </glossentry>
+
+                <glossentry id="gloss-turboprint">
+                        <glossterm>TurboPrint</glossterm>
+                        <glossdef><para>Shareware-ohjelma, joka tarjoaa valokuvalaatuista tulostusta monien muistesuihkutulostimien kanssa. Se on käyttökelpoinen jos et muuten löydä ajuria tulostimellesi. Sen voi liittää joko perinteiseen Ghostscript-tulostusjärjestelmään tai moderniin &CUPS;-järjestelmään.</para>
+                                <glossseealso otherterm="gloss-gimpprint">Gimp-Print</glossseealso>
+                        </glossdef>
+                </glossentry>
+
+                <glossentry id="gloss-xpp">
+                        <glossterm><acronym>XPP</acronym></glossterm>
+                        <glossdef><para>Lyhenne nimestä <emphasis>X</emphasis> <emphasis>P</emphasis>rinting <emphasis>P</emphasis>anel eli X-tulostuspaneeli; <acronym>XPP</acronym> oli ensimmäinen vapaiden ohjelmien graafinen tulostuskomento &CUPS;-tulostusjärjestelmälle. Se oli Till Kamppeterin kehittämä ja toimi jossain määrin mallina &kde;:n "kprinter"-apuohjelmalle.</para>
+                        </glossdef>
+                </glossentry>
+<!--
+                <glossentry id="gloss-1">
+                        <glossterm>xxxx</glossterm>
+                        <glossdef><para>.</para>
+                                <glossseealso otherterm="gloss-1">xyz</glossseealso>
+                        </glossdef>
+                </glossentry>
+
+                <glossentry id="gloss-3">
+                        <glossterm>xxxx</glossterm>
+                        <glossdef><para>.</para>
+                                <glossseealso otherterm="gloss-1">xyz</glossseealso>
+                        </glossdef>
+                </glossentry>
+
+                <glossentry id="gloss-4">
+                        <glossterm>xxxx</glossterm>
+                        <glossdef><para>.</para>
+                                <glossseealso otherterm="gloss-1">xyz</glossseealso>
+                        </glossdef>
+                </glossentry>
+-->
+	</glossdiv>
+
+
+<!--
+</glossary>
+-->