Beautify docbook files

9 files changed, 681 insertions, 2698 deletions

diff --git a/tde-i18n-fi/docs/tdebase/glossary/index.docbook b/tde-i18n-fi/docs/tdebase/glossary/index.docbook
index b6c0353779c..a4c22d88a6f 100644
--- a/tde-i18n-fi/docs/tdebase/glossary/index.docbook
+++ b/tde-i18n-fi/docs/tdebase/glossary/index.docbook
@@ -8,461 +8,175 @@
 ]>
 
 
-<glossary id="glossary"
->&glossary-tdeprinting; <glossdiv id="glossdiv-technologies">
-		<title
->Teknologiat</title>
+<glossary id="glossary">&glossary-tdeprinting; <glossdiv id="glossdiv-technologies">
+		<title>Teknologiat</title>
 		<glossentry id="gloss-ioslave">
-			<glossterm
-><acronym
->Siirräntätyöskentelijä</acronym
-></glossterm>
-			<glossdef
-><para
->Siirräntätyöskentelijöiden (<acronym
->IO</acronym
-> Slave) avulla &kde;-sovellukset voivat ottaa yhteyden etäresursseihin yhtä helposti kuin paikallisiin resursseihin, tekemällä niistä <quote
->verkkoläpinäkyviä</quote
->. Etäresurssit voivat olla esimerkiksi <acronym
->FTP</acronym
->:llä tai <acronym
->SMB</acronym
->:lla jaettuja tiedostoja.</para>
-<glossseealso otherterm="gloss-smb"
-><acronym
->SMB</acronym
-></glossseealso
-> <glossseealso otherterm="gloss-kde"
->&kde;</glossseealso
-> </glossdef>
+			<glossterm><acronym>Siirräntätyöskentelijä</acronym></glossterm>
+			<glossdef><para>Siirräntätyöskentelijöiden (<acronym>IO</acronym> Slave) avulla &kde;-sovellukset voivat ottaa yhteyden etäresursseihin yhtä helposti kuin paikallisiin resursseihin, tekemällä niistä <quote>verkkoläpinäkyviä</quote>. Etäresurssit voivat olla esimerkiksi <acronym>FTP</acronym>:llä tai <acronym>SMB</acronym>:lla jaettuja tiedostoja.</para>
+<glossseealso otherterm="gloss-smb"><acronym>SMB</acronym></glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-kde">&kde;</glossseealso> </glossdef>
 		</glossentry>
 		<glossentry id="gloss-tdeio">
-			<glossterm
-><acronym
->TDEIO</acronym
-></glossterm>
-			<glossdef
-><para
->&kde;:n siirräntäjärjestelmä, joka käyttää <quote
->siirräntätyöskentelijöitä</quote
-> (<acronym
->IO</acronym
-> Slaves).</para>
-<glossseealso otherterm="gloss-ioslave"
->Siirräntätyöskentelijä</glossseealso
-> <glossseealso otherterm="gloss-kde"
->&kde;</glossseealso
-> </glossdef>
+			<glossterm><acronym>TDEIO</acronym></glossterm>
+			<glossdef><para>&kde;:n siirräntäjärjestelmä, joka käyttää <quote>siirräntätyöskentelijöitä</quote> (<acronym>IO</acronym> Slaves).</para>
+<glossseealso otherterm="gloss-ioslave">Siirräntätyöskentelijä</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-kde">&kde;</glossseealso> </glossdef>
 		</glossentry>
 		<glossentry id="gloss-tdeparts">
-			<glossterm
->KParts</glossterm>
-			<glossdef
-><para
->KParts on upotusteknologia, joka mahdollistaa eri &kde;-sovellusten upottamisen toisiin &kde;-sovelluksiin. Esimerkiksi &konqueror;-selaimen käyttämä tekstinäyttö on KPart-upotus.</para>
-				<glossseealso otherterm="gloss-konqueror"
->&konqueror;</glossseealso>
+			<glossterm>KParts</glossterm>
+			<glossdef><para>KParts on upotusteknologia, joka mahdollistaa eri &kde;-sovellusten upottamisen toisiin &kde;-sovelluksiin. Esimerkiksi &konqueror;-selaimen käyttämä tekstinäyttö on KPart-upotus.</para>
+				<glossseealso otherterm="gloss-konqueror">&konqueror;</glossseealso>
 			</glossdef>
 		</glossentry>
 		<glossentry id="gloss-tdesycoca">
-			<glossterm
-><acronym
->KSycoca</acronym
-></glossterm>
-			<glossdef
-><para
-><acronym
->KSycoca</acronym
-> on järjestelmän asetusten välimuisti (&kde; <emphasis
->Sy</emphasis
->stem <emphasis
->Co</emphasis
->nfiguration <emphasis
->Ca</emphasis
->che) joka nopeuttaa esimerkiksi valikkojen selaamista.</para>
+			<glossterm><acronym>KSycoca</acronym></glossterm>
+			<glossdef><para><acronym>KSycoca</acronym> on järjestelmän asetusten välimuisti (&kde; <emphasis>Sy</emphasis>stem <emphasis>Co</emphasis>nfiguration <emphasis>Ca</emphasis>che) joka nopeuttaa esimerkiksi valikkojen selaamista.</para>
 				<glossseealso 
-otherterm="gloss-tdebuildsycoca"
-><application
->KBuildSycoca</application
-></glossseealso>
+otherterm="gloss-tdebuildsycoca"><application>KBuildSycoca</application></glossseealso>
 			</glossdef>
 		</glossentry>
 	</glossdiv>
 	
 	<glossdiv id="glossdiv-xfree86">
-		<title
->XFree86</title>
+		<title>XFree86</title>
 		<glossentry id="gloss-antialiasing">
-			<glossterm
->Antialiasointi</glossterm>
-			<glossdef
-><para
->Antialiasointi eli aliasilmiön esto tarkoittaa yleensä kuvaruudulla näkyvien kirjasinten pehmennystä. &Qt;-ohjelmakirjaston versio 2.3.0 tai uudempi yhdessä XFree86 version 4.x:n kanssa mahdollistavat kirjasinten pehmennyksen myös &kde;:ssä.</para>
-<glossseealso otherterm="gloss-kde"
->&kde;</glossseealso
-> <glossseealso otherterm="gloss-qt"
->&Qt;</glossseealso
-> </glossdef>
+			<glossterm>Antialiasointi</glossterm>
+			<glossdef><para>Antialiasointi eli aliasilmiön esto tarkoittaa yleensä kuvaruudulla näkyvien kirjasinten pehmennystä. &Qt;-ohjelmakirjaston versio 2.3.0 tai uudempi yhdessä XFree86 version 4.x:n kanssa mahdollistavat kirjasinten pehmennyksen myös &kde;:ssä.</para>
+<glossseealso otherterm="gloss-kde">&kde;</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-qt">&Qt;</glossseealso> </glossdef>
 		</glossentry>
 		<glossentry id="gloss-xserver">
-			<glossterm
->X-palvelin</glossterm>
-			<glossdef
-><para
->X-palvelin on perusta, jonka päälle erilaiset graafiset käyttöliittymät, kuten &kde;, on rakennettu. Se käsittelee perustoiminnot, kuten hiiren ja näppäimistösyötteen (sekä omalta tietokoneelta että etäyhteyttä käytettäessä toisilta tietokoneilta) ja tarjoaa ohjelmille perusedellytykset grafiikan piirtämiseen kuvaruudulle.</para>
-<glossseealso otherterm="gloss-kde"
->&kde;</glossseealso
-> <glossseealso otherterm="gloss-gui"
->&GUI;</glossseealso
-> </glossdef>
+			<glossterm>X-palvelin</glossterm>
+			<glossdef><para>X-palvelin on perusta, jonka päälle erilaiset graafiset käyttöliittymät, kuten &kde;, on rakennettu. Se käsittelee perustoiminnot, kuten hiiren ja näppäimistösyötteen (sekä omalta tietokoneelta että etäyhteyttä käytettäessä toisilta tietokoneilta) ja tarjoaa ohjelmille perusedellytykset grafiikan piirtämiseen kuvaruudulle.</para>
+<glossseealso otherterm="gloss-kde">&kde;</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-gui">&GUI;</glossseealso> </glossdef>
 		</glossentry>
 	</glossdiv>
 
 	<glossdiv id="glossdiv-applications">
-		<title
->Sovellukset</title>
+		<title>Sovellukset</title>
 		<glossentry id="gloss-tdebuildsycoca">
-			<glossterm
-><application
->KBuildSycoca</application
-></glossterm>
-			<glossdef
-><para
-><application
->KBuildSycoca</application
-> on komentoriviltä käytettävä ohjelma, joka rakentaa niin kutsutun <acronym
->KSycoca</acronym
->n eli järjestelmän asetusten välimuistin uudelleen. Sen käyttäminen voi tulla tarpeen, jos esimerkiksi jotkin &kde;:n ohjauskeskuksen asetusmoduulit puuttuvat.</para>
-<glossseealso otherterm="gloss-tdesycoca"
-><acronym
->KSycoca</acronym
-></glossseealso
-> <glossseealso otherterm="gloss-kcontrol"
->&kcontrol;</glossseealso
-> </glossdef>
+			<glossterm><application>KBuildSycoca</application></glossterm>
+			<glossdef><para><application>KBuildSycoca</application> on komentoriviltä käytettävä ohjelma, joka rakentaa niin kutsutun <acronym>KSycoca</acronym>n eli järjestelmän asetusten välimuistin uudelleen. Sen käyttäminen voi tulla tarpeen, jos esimerkiksi jotkin &kde;:n ohjauskeskuksen asetusmoduulit puuttuvat.</para>
+<glossseealso otherterm="gloss-tdesycoca"><acronym>KSycoca</acronym></glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-kcontrol">&kcontrol;</glossseealso> </glossdef>
 		</glossentry>
 		<glossentry id="gloss-kcontrol">
-			<glossterm
->&kcontrol;</glossterm>
-			<glossdef
-><para
->Tämä on &kde;:n ohjauskeskuksen ja sen suorituskelpoisen ohjelmatiedoston nimi. &kde;:n ohjauskeskus mahdollistaa lähes kaikkien &kde;:n asetusten muuttamisen.</para>
-				<glossseealso otherterm="gloss-kde"
->&kde;</glossseealso>
+			<glossterm>&kcontrol;</glossterm>
+			<glossdef><para>Tämä on &kde;:n ohjauskeskuksen ja sen suorituskelpoisen ohjelmatiedoston nimi. &kde;:n ohjauskeskus mahdollistaa lähes kaikkien &kde;:n asetusten muuttamisen.</para>
+				<glossseealso otherterm="gloss-kde">&kde;</glossseealso>
 			</glossdef>
 		</glossentry>
 		<glossentry id="gloss-kicker">
-			<glossterm
->&kicker;</glossterm>
-			<glossdef
-><para
->&kicker; on &kde;:n käynnistyspaneelin nimi ja samalla sen suorituskelpoisen ohjelmatiedoston nimi.</para>
-<glossseealso otherterm="gloss-kde"
->&kde;</glossseealso
-> <glossseealso otherterm="gloss-panel"
->Paneeli</glossseealso
-> </glossdef>
+			<glossterm>&kicker;</glossterm>
+			<glossdef><para>&kicker; on &kde;:n käynnistyspaneelin nimi ja samalla sen suorituskelpoisen ohjelmatiedoston nimi.</para>
+<glossseealso otherterm="gloss-kde">&kde;</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-panel">Paneeli</glossseealso> </glossdef>
 		</glossentry>
 		<glossentry id="gloss-konqueror">
-			<glossterm
->&konqueror;</glossterm>
-			<glossdef
-><para
->&konqueror; on &kde;:n tiedostonhallitsin, WWW-selain, kuvankatseluohjelma ja paljon muuta. Löydät &konqueror;ista lisätietoja sivulta <ulink url="http://www.konqueror.org"
->www.konqueror.org</ulink
->.</para>
-				<glossseealso otherterm="gloss-kde"
->&kde;</glossseealso>
+			<glossterm>&konqueror;</glossterm>
+			<glossdef><para>&konqueror; on &kde;:n tiedostonhallitsin, WWW-selain, kuvankatseluohjelma ja paljon muuta. Löydät &konqueror;ista lisätietoja sivulta <ulink url="http://www.konqueror.org">www.konqueror.org</ulink>.</para>
+				<glossseealso otherterm="gloss-kde">&kde;</glossseealso>
 			</glossdef>
 		</glossentry>
 		<glossentry id="gloss-ksirc">
-			<glossterm
->&ksirc;</glossterm>
-			<glossdef
-><para
->&ksirc; on &kde;:n mukana tuleva <acronym
->IRC</acronym
->-keskustelujärjestelmän asiakasohjelma. Voit käyttää &ksirc;:iä keskustelemiseen kaikissa <acronym
->IRC</acronym
->-verkoissa.</para>
-				<glossseealso otherterm="gloss-irc"
-><acronym
->IRC</acronym
-></glossseealso>
+			<glossterm>&ksirc;</glossterm>
+			<glossdef><para>&ksirc; on &kde;:n mukana tuleva <acronym>IRC</acronym>-keskustelujärjestelmän asiakasohjelma. Voit käyttää &ksirc;:iä keskustelemiseen kaikissa <acronym>IRC</acronym>-verkoissa.</para>
+				<glossseealso otherterm="gloss-irc"><acronym>IRC</acronym></glossseealso>
 			</glossdef>
-		</glossentry
->			 	
+		</glossentry>			 	
 	</glossdiv>
 	
 	<glossdiv id="glossdiv-desktop-terminology">
-		<title
->Työpöytäsanasto</title>
+		<title>Työpöytäsanasto</title>
 		<glossentry id="gloss-draganddrop">
-			<glossterm
->Vetäminen ja pudottaminen</glossterm>
-			<glossdef
-><para
->Vetäminen ja pudottaminen on toiminto, joka helpottaa tekstin, kuvien ja tiedostojen kopioimista ja siirtämistä paikasta toiseen. Vetäminen ja pudottaminen tehdään hiirellä, painamalla hiirellä esimerkiksi kuvaketta &konqueror;in ikkunassa, <quote
->vetämällä</quote
-> se hiiriosoittimella toiseen ikkunaan pitäen hiiripainike jatkuvasti painettuna ja lopuksi vapauttamalla hiiripainike, jolloin kuvake (tai sen esittämä sisältö) <quote
->putoaa</quote
-> kohdeikkunaan. </para>
-				<glossseealso otherterm="gloss-konqueror"
->&konqueror;</glossseealso>
+			<glossterm>Vetäminen ja pudottaminen</glossterm>
+			<glossdef><para>Vetäminen ja pudottaminen on toiminto, joka helpottaa tekstin, kuvien ja tiedostojen kopioimista ja siirtämistä paikasta toiseen. Vetäminen ja pudottaminen tehdään hiirellä, painamalla hiirellä esimerkiksi kuvaketta &konqueror;in ikkunassa, <quote>vetämällä</quote> se hiiriosoittimella toiseen ikkunaan pitäen hiiripainike jatkuvasti painettuna ja lopuksi vapauttamalla hiiripainike, jolloin kuvake (tai sen esittämä sisältö) <quote>putoaa</quote> kohdeikkunaan. </para>
+				<glossseealso otherterm="gloss-konqueror">&konqueror;</glossseealso>
 			</glossdef>
 		</glossentry>
 		<glossentry id="gloss-gui">
-			<glossterm
->&GUI;</glossterm>
-			<glossdef
-><para
->Graafinen käyttöliittymä, lyhenne sanoista <emphasis
->G</emphasis
->raphical <emphasis
->U</emphasis
->ser <emphasis
->I</emphasis
->nterface. Jokainen työpöytäympäristö, kuten &kde;, on graafinen käyttöliittymä. Useimmissa graafisissa käyttöliittymissä on "ikkunoita" ja ne mahdollistavat hiiren käytön ohjelmien hallintaan.</para>
-				<glossseealso otherterm="gloss-kde"
->&kde;</glossseealso>
+			<glossterm>&GUI;</glossterm>
+			<glossdef><para>Graafinen käyttöliittymä, lyhenne sanoista <emphasis>G</emphasis>raphical <emphasis>U</emphasis>ser <emphasis>I</emphasis>nterface. Jokainen työpöytäympäristö, kuten &kde;, on graafinen käyttöliittymä. Useimmissa graafisissa käyttöliittymissä on "ikkunoita" ja ne mahdollistavat hiiren käytön ohjelmien hallintaan.</para>
+				<glossseealso otherterm="gloss-kde">&kde;</glossseealso>
 			</glossdef>
 		</glossentry>
 		<glossentry id="gloss-kde">
-			<glossterm
->&kde;</glossterm>
-			<glossdef
-><para
->Lyhenne nimestä <quote
->K Desktop Environment</quote
-> eli K-työpöytäympäristö. &kde; on johtava graafinen käyttöliittymä &UNIX;-pohjaisille käyttöjärjestelmille. Yksityiskohtaisia lisätietoja on saatavilla <ulink url="http://www.kde.org"
->www.kde.org</ulink
->-sivuilta.</para>
-				<glossseealso otherterm="gloss-gui"
->&GUI;</glossseealso>
+			<glossterm>&kde;</glossterm>
+			<glossdef><para>Lyhenne nimestä <quote>K Desktop Environment</quote> eli K-työpöytäympäristö. &kde; on johtava graafinen käyttöliittymä &UNIX;-pohjaisille käyttöjärjestelmille. Yksityiskohtaisia lisätietoja on saatavilla <ulink url="http://www.kde.org">www.kde.org</ulink>-sivuilta.</para>
+				<glossseealso otherterm="gloss-gui">&GUI;</glossseealso>
 			</glossdef>
 		</glossentry>
 		<glossentry id="gloss-gnome">
-			<glossterm
-><acronym
->Gnome</acronym
-></glossterm>
+			<glossterm><acronym>Gnome</acronym></glossterm>
 			<glossdef>
-				<para
->Lyhenne nimestä <emphasis
->G</emphasis
->NU <emphasis
->N</emphasis
->etwork <emphasis
->O</emphasis
->bject <emphasis
->M</emphasis
->odel <emphasis
->E</emphasis
->nvironment eli GNU verkko-oliomalliympäristö. Gnome on yksi johtavista graafisista käyttöliittymistä &UNIX;-käyttöjärjestelmille.</para>
-				<glossseealso otherterm="gloss-gui"
->&GUI;</glossseealso>
+				<para>Lyhenne nimestä <emphasis>G</emphasis>NU <emphasis>N</emphasis>etwork <emphasis>O</emphasis>bject <emphasis>M</emphasis>odel <emphasis>E</emphasis>nvironment eli GNU verkko-oliomalliympäristö. Gnome on yksi johtavista graafisista käyttöliittymistä &UNIX;-käyttöjärjestelmille.</para>
+				<glossseealso otherterm="gloss-gui">&GUI;</glossseealso>
 			</glossdef>
 		</glossentry>
 		<glossentry id="gloss-panel">
-			<glossterm
->Paneeli</glossterm>
-			<glossdef
-><para
->Viittaa paneeliin (nimeltään <quote
->&kicker;</quote
->), joka yleensä sijaitsee kuvaruudun alareunassa.</para>
-<glossseealso otherterm="gloss-kde"
->&kde;</glossseealso
-> <glossseealso otherterm="gloss-kicker"
->&kicker;</glossseealso
-> </glossdef>
+			<glossterm>Paneeli</glossterm>
+			<glossdef><para>Viittaa paneeliin (nimeltään <quote>&kicker;</quote>), joka yleensä sijaitsee kuvaruudun alareunassa.</para>
+<glossseealso otherterm="gloss-kde">&kde;</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-kicker">&kicker;</glossseealso> </glossdef>
 		</glossentry>
 		<glossentry id="gloss-ripping">
-			<glossterm
->kaappaminen</glossterm>
-			<glossdef
-><para
->Äänitteen lukeminen CD-levyltä ja tallentaminen kiintolevylle.</para>
+			<glossterm>kaappaminen</glossterm>
+			<glossdef><para>Äänitteen lukeminen CD-levyltä ja tallentaminen kiintolevylle.</para>
 			</glossdef>
 		</glossentry>
 	</glossdiv>
 	
 	<glossdiv id="kde-development">
-		<title
->&kde;:n kehitys</title>
+		<title>&kde;:n kehitys</title>
 		<glossentry id="gloss-qt">
-			<glossterm
->&Qt;</glossterm>
-			<glossdef
-><para
->&kde;:n graafinen käyttöliittymä on rakennettu &Qt;-ohjelmakirjaston päälle. Qt tarjoaa monia ikkunoiden ja työpöydän muodostamiseen käytettäviä käyttöliittymäelementtejä (niin kutsuttuja <quote
->widgettejä</quote
->). Lisätietoja &Qt;:stä löytyy osoitteesta <ulink url="http://www.trolltech.com"
->www.trolltech.com</ulink
->.</para>
-<glossseealso otherterm="gloss-kde"
->&kde;</glossseealso
-> <glossseealso otherterm="gloss-gui"
->&GUI;</glossseealso
-> <glossseealso otherterm="gloss-widget"
->Widget</glossseealso
-> </glossdef>
+			<glossterm>&Qt;</glossterm>
+			<glossdef><para>&kde;:n graafinen käyttöliittymä on rakennettu &Qt;-ohjelmakirjaston päälle. Qt tarjoaa monia ikkunoiden ja työpöydän muodostamiseen käytettäviä käyttöliittymäelementtejä (niin kutsuttuja <quote>widgettejä</quote>). Lisätietoja &Qt;:stä löytyy osoitteesta <ulink url="http://www.trolltech.com">www.trolltech.com</ulink>.</para>
+<glossseealso otherterm="gloss-kde">&kde;</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-gui">&GUI;</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-widget">Widget</glossseealso> </glossdef>
 		</glossentry>
 		<glossentry id="gloss-i18n">
-			<glossterm
->i18n</glossterm>
-			<glossdef
-><para
->Lyhenne englannin kielen sanasta <quote
->internationalization</quote
->, joka tarkoittaa kansainvälistämistä. Kun ohjelma on internationalisoitu hyvin, eivät sen kääntäminen tietyille kielille tai maakohtaisten asetusten tekeminen vaadi lainkaan ohjelmointia. &kde; tukee monia eri kieliä ja i18n-tekniikat helpottavat sen käyttöliittymän ja ohjekirjojen kääntämistä kaikille näille kielille. Lisätietoja &kde;:n internationalisoinnista on saatavilla sivulta <ulink url="http://i18n.kde.org"
->i18n.kde.org</ulink
->.</para>
-<glossseealso otherterm="gloss-kde"
->&kde;</glossseealso
-> <glossseealso otherterm="gloss-gui"
->&GUI;</glossseealso
-> </glossdef>
+			<glossterm>i18n</glossterm>
+			<glossdef><para>Lyhenne englannin kielen sanasta <quote>internationalization</quote>, joka tarkoittaa kansainvälistämistä. Kun ohjelma on internationalisoitu hyvin, eivät sen kääntäminen tietyille kielille tai maakohtaisten asetusten tekeminen vaadi lainkaan ohjelmointia. &kde; tukee monia eri kieliä ja i18n-tekniikat helpottavat sen käyttöliittymän ja ohjekirjojen kääntämistä kaikille näille kielille. Lisätietoja &kde;:n internationalisoinnista on saatavilla sivulta <ulink url="http://i18n.kde.org">i18n.kde.org</ulink>.</para>
+<glossseealso otherterm="gloss-kde">&kde;</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-gui">&GUI;</glossseealso> </glossdef>
 		</glossentry>
 		<glossentry id="gloss-l10n">
-			<glossterm
->l10n</glossterm>
-			<glossdef
-><para
->Lyhenne englannin kielen sanasta <quote
->localization</quote
->, joka tarkoittaa lokalisointia eli kotoistusta. Lokalisointi on ohjelman sovittamista paikalliseen ympäristöön ja sisältää esimerkiksi kielen kääntämisen ja valuutan nimen tai ajan kirjoitusmuodon määrittelemisen. Jos ohjelma on internationalisoitu hyvin (kts. i18n), ei lokalisointi vaadi lainkaan ohjelmointia.</para>
-				<glossseealso otherterm="gloss-i18n"
->i18n</glossseealso>
+			<glossterm>l10n</glossterm>
+			<glossdef><para>Lyhenne englannin kielen sanasta <quote>localization</quote>, joka tarkoittaa lokalisointia eli kotoistusta. Lokalisointi on ohjelman sovittamista paikalliseen ympäristöön ja sisältää esimerkiksi kielen kääntämisen ja valuutan nimen tai ajan kirjoitusmuodon määrittelemisen. Jos ohjelma on internationalisoitu hyvin (kts. i18n), ei lokalisointi vaadi lainkaan ohjelmointia.</para>
+				<glossseealso otherterm="gloss-i18n">i18n</glossseealso>
                         </glossdef>
 		</glossentry>
 		<glossentry id="gloss-widget">
-			<glossterm
->Käyttöliittymäelementti</glossterm>
-			<glossdef
-><para
->Käyttöliittymäelementtejä ovat vierityspalkit, painikkeet, syöttökentät ja muut elementit, joita käytetään &kde;:n graafisessa käyttöliittymässä. </para>
-<glossseealso otherterm="gloss-kde"
->&kde;</glossseealso
-> <glossseealso otherterm="gloss-gui"
->&GUI;</glossseealso
-> </glossdef>
+			<glossterm>Käyttöliittymäelementti</glossterm>
+			<glossdef><para>Käyttöliittymäelementtejä ovat vierityspalkit, painikkeet, syöttökentät ja muut elementit, joita käytetään &kde;:n graafisessa käyttöliittymässä. </para>
+<glossseealso otherterm="gloss-kde">&kde;</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-gui">&GUI;</glossseealso> </glossdef>
 		</glossentry>
       <glossentry id="gloss-cvs">
-         <glossterm
-><acronym
->CVS</acronym
-></glossterm>
+         <glossterm><acronym>CVS</acronym></glossterm>
          <glossdef>
-            <para
->Lyhenne nimestä <emphasis
->C</emphasis
->oncurrent <emphasis
->V</emphasis
->ersion <emphasis
->S</emphasis
->ystem eli samanaikainen versiointijärjestelmä. <acronym
->CVS</acronym
-> on paljon käytetty tapa hallita tiedostojen versioita, erityisesti ohjelmankehityksessä. Se mahdollistaa useamman kuin yhden henkilön helpon työskentelyn samassa projektissa. Kuvaus &kde;:n viimeisimmän kehitysversion lähdekoodin noutamisesta <acronym
->CVS</acronym
->:llä on saatavilla sivulta <ulink url="http://www.kde.org/anoncvs.html"
->http://www.kde.org/anoncvs.html</ulink
->. Lisätietoja <acronym
->CVS</acronym
->:stä on saatavilla sivuilta <ulink url="http://www.cvshome.org"
->www.cvshome.org</ulink
->. </para>
+            <para>Lyhenne nimestä <emphasis>C</emphasis>oncurrent <emphasis>V</emphasis>ersion <emphasis>S</emphasis>ystem eli samanaikainen versiointijärjestelmä. <acronym>CVS</acronym> on paljon käytetty tapa hallita tiedostojen versioita, erityisesti ohjelmankehityksessä. Se mahdollistaa useamman kuin yhden henkilön helpon työskentelyn samassa projektissa. Kuvaus &kde;:n viimeisimmän kehitysversion lähdekoodin noutamisesta <acronym>CVS</acronym>:llä on saatavilla sivulta <ulink url="http://www.kde.org/anoncvs.html">http://www.kde.org/anoncvs.html</ulink>. Lisätietoja <acronym>CVS</acronym>:stä on saatavilla sivuilta <ulink url="http://www.cvshome.org">www.cvshome.org</ulink>. </para>
          </glossdef>
       </glossentry>
 	</glossdiv>
 	
 	<glossdiv id="glossdiv-misc">
-		<title
->Sekalaista</title>
+		<title>Sekalaista</title>
 		<glossentry id="gloss-rfc">
-			<glossterm
-><acronym
->RFC</acronym
-></glossterm>
-			<glossdef
-><para
->Lyhenne sanoista <emphasis
->R</emphasis
->equest <emphasis
->F</emphasis
->or <emphasis
->C</emphasis
->omment eli kommenttipyyntö. RFC on IETF-organisaation tapa julkaista uusia yhteyskäytäntöjä ja menetelmiä Internet-yhteisön arvioitavaksi. Vaikkakaan <acronym
->RFC</acronym
->:t eivät ole pakollisia, monet sovellukset silti noudattavat niitä, sen jälkeen kun yhteisö on ne hyväksynyt. Lisätietoja <acronym
->RFC</acronym
->:istä on löydettävissä <ulink  url="http://www.rfc-editor.org"
->RFC-kotisivuilta</ulink
->.</para>
+			<glossterm><acronym>RFC</acronym></glossterm>
+			<glossdef><para>Lyhenne sanoista <emphasis>R</emphasis>equest <emphasis>F</emphasis>or <emphasis>C</emphasis>omment eli kommenttipyyntö. RFC on IETF-organisaation tapa julkaista uusia yhteyskäytäntöjä ja menetelmiä Internet-yhteisön arvioitavaksi. Vaikkakaan <acronym>RFC</acronym>:t eivät ole pakollisia, monet sovellukset silti noudattavat niitä, sen jälkeen kun yhteisö on ne hyväksynyt. Lisätietoja <acronym>RFC</acronym>:istä on löydettävissä <ulink  url="http://www.rfc-editor.org">RFC-kotisivuilta</ulink>.</para>
 			</glossdef>
-		</glossentry
->	
+		</glossentry>	
 	</glossdiv>
 	
 	<glossdiv id="glossdiv-protocols">
-		<title
->Yhteyskäytännöt</title>
+		<title>Yhteyskäytännöt</title>
 		<glossentry id="gloss-smb">
-			<glossterm
-><acronym
->SMB</acronym
-></glossterm>
-			<glossdef
-><para
->Lyhenne nimestä <emphasis
->S</emphasis
->erver <emphasis
->M</emphasis
->essage <emphasis
->B</emphasis
->lock eli palvelinviestilohko. SMB on verkkoyhteyskäytäntö, jota käytetään &Microsoft; &Windows; -verkoissa pääsyyn toisten tietokoneiden tiedostokansioihin.</para>
-				<glossseealso otherterm="gloss-ioslave"
-><acronym
->Siirräntätyöskentelijä</acronym
-></glossseealso>
+			<glossterm><acronym>SMB</acronym></glossterm>
+			<glossdef><para>Lyhenne nimestä <emphasis>S</emphasis>erver <emphasis>M</emphasis>essage <emphasis>B</emphasis>lock eli palvelinviestilohko. SMB on verkkoyhteyskäytäntö, jota käytetään &Microsoft; &Windows; -verkoissa pääsyyn toisten tietokoneiden tiedostokansioihin.</para>
+				<glossseealso otherterm="gloss-ioslave"><acronym>Siirräntätyöskentelijä</acronym></glossseealso>
 			</glossdef>
 		</glossentry>
 		<glossentry id="gloss-irc">
-			<glossterm
-><acronym
->IRC</acronym
-></glossterm>
-			<glossdef
-><para
->Lyhenne nimestä <emphasis
->I</emphasis
->nternet <emphasis
->R</emphasis
->elay <emphasis
->C</emphasis
->hat eli Internet-keskustelu. Tarkoittaa <acronym
->RFC</acronym
-> 1459 -standardissa määriteltyä yhteyskäytäntöä, joka mahdollistaa tosiaikaisen tekstimuotoisen keskustelun.</para>
-				<glossseealso otherterm="gloss-rfc"
-><acronym
->RFC</acronym
-></glossseealso>
+			<glossterm><acronym>IRC</acronym></glossterm>
+			<glossdef><para>Lyhenne nimestä <emphasis>I</emphasis>nternet <emphasis>R</emphasis>elay <emphasis>C</emphasis>hat eli Internet-keskustelu. Tarkoittaa <acronym>RFC</acronym> 1459 -standardissa määriteltyä yhteyskäytäntöä, joka mahdollistaa tosiaikaisen tekstimuotoisen keskustelun.</para>
+				<glossseealso otherterm="gloss-rfc"><acronym>RFC</acronym></glossseealso>
 			</glossdef>
 		</glossentry>
                 <glossentry id="gloss-host">
-		        <glossterm
->host eli isäntä</glossterm>
-			<glossdef
-><para
->Isäntäkoneen eli verkkoaseman tunnus. Isäntäkoneen tunnus voi olla joko tunnus <filename
->/etc/hosts</filename
->-tiedostossa (kuten <systemitem class="systemname"
->muntietokone</systemitem
->), Internet-nimi(<systemitem class="systemname"
->www.kde.org</systemitem
->) tai IP-osoite (<systemitem
->192.168.0.10</systemitem
->). </para>
+		        <glossterm>host eli isäntä</glossterm>
+			<glossdef><para>Isäntäkoneen eli verkkoaseman tunnus. Isäntäkoneen tunnus voi olla joko tunnus <filename>/etc/hosts</filename>-tiedostossa (kuten <systemitem class="systemname">muntietokone</systemitem>), Internet-nimi(<systemitem class="systemname">www.kde.org</systemitem>) tai IP-osoite (<systemitem>192.168.0.10</systemitem>). </para>
 	                </glossdef>
 	        </glossentry>
 	</glossdiv>
diff --git a/tde-i18n-fi/docs/tdebase/glossary/tdeprintingglossary.docbook b/tde-i18n-fi/docs/tdebase/glossary/tdeprintingglossary.docbook
index e4a295b86f8..189f922807c 100644
--- a/tde-i18n-fi/docs/tdebase/glossary/tdeprintingglossary.docbook
+++ b/tde-i18n-fi/docs/tdebase/glossary/tdeprintingglossary.docbook
@@ -11,1244 +11,442 @@
 <glossary id="glossary">
 -->
         <glossdiv id="glossdiv-printing">
-                <title
->Tulostaminen</title>
+                <title>Tulostaminen</title>
  
 
                 <glossentry id="gloss-acl">
-                        <glossterm
-><acronym
->ACL:t</acronym
-></glossterm>
-                        <glossdef
-><para
->Lyhenne sanoista <emphasis
->A</emphasis
->ccess <emphasis
->C</emphasis
->ontrol <emphasis
->L</emphasis
->ists eli pääsynvalvontalistat. Pääsynvalvontalistoja käytetään käyttäjän pääsyoikeuden tarkistamiseen resursseihin pääsemiseksi. Tulostuksen ACL-tuki on käytettävissä &CUPS;-tulostusjärjestelmässä. ACL-tuki tulee kehittymään tulevissa ohjelmaversioissa. </para>
-                                <glossseealso otherterm="gloss-authentication"
->Todentaminen</glossseealso>
+                        <glossterm><acronym>ACL:t</acronym></glossterm>
+                        <glossdef><para>Lyhenne sanoista <emphasis>A</emphasis>ccess <emphasis>C</emphasis>ontrol <emphasis>L</emphasis>ists eli pääsynvalvontalistat. Pääsynvalvontalistoja käytetään käyttäjän pääsyoikeuden tarkistamiseen resursseihin pääsemiseksi. Tulostuksen ACL-tuki on käytettävissä &CUPS;-tulostusjärjestelmässä. ACL-tuki tulee kehittymään tulevissa ohjelmaversioissa. </para>
+                                <glossseealso otherterm="gloss-authentication">Todentaminen</glossseealso>
                         </glossdef>
                 </glossentry>
 
                 <glossentry id="gloss-appsocketprotocol">
-                        <glossterm
->AppSocket-yhteyskäytäntö</glossterm>
-                        <glossdef
-><para
->AppSocket on tulostettavan datan siirtoon käytettävä yhteyskäytäntö, jota kutsutaan usein myös nimellä "suora TCP/IP-tulostus" (Direct TCP/IP Printing). &Hewlett-Packard; on tehnyt AppSockettiin joitain pieniä lisäyksiä ja markkinoinut sitä menestyksekkäästi tuotenimellä "&HP; JetDirect".</para>
-<glossseealso otherterm="gloss-hpjetdirectprotocol"
->&HP; JetDirect -yhteyskäytäntö</glossseealso
-> <glossseealso otherterm="gloss-directtcpipprinting"
->Suora TCP/IP-tulostus</glossseealso
-> </glossdef>
+                        <glossterm>AppSocket-yhteyskäytäntö</glossterm>
+                        <glossdef><para>AppSocket on tulostettavan datan siirtoon käytettävä yhteyskäytäntö, jota kutsutaan usein myös nimellä "suora TCP/IP-tulostus" (Direct TCP/IP Printing). &Hewlett-Packard; on tehnyt AppSockettiin joitain pieniä lisäyksiä ja markkinoinut sitä menestyksekkäästi tuotenimellä "&HP; JetDirect".</para>
+<glossseealso otherterm="gloss-hpjetdirectprotocol">&HP; JetDirect -yhteyskäytäntö</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-directtcpipprinting">Suora TCP/IP-tulostus</glossseealso> </glossdef>
                 </glossentry>
  
                 <glossentry id="gloss-apsfilter">
-                        <glossterm
->APSfilter</glossterm>
-                        <glossdef
-><para
->APSfilter on tulostussuodatin, jota käytetään pääasiassa  "perinteisessä" &UNIX;-tulostuksessa (BSD-tyylinen LPD). Se on "kaikki samassa"-suodattimeksi naamioitu kehittynyt sovitinohjelma, joka kutsuu varsinaisia suodattimia tarpeellisten tehtävien suorittamiseen. Se lähettää tulostustyöt automaattisesti näiden suodattimien läpi, perustuen sen suorittamaan analyysiin tulostettavan tiedoston tyypistä. APSfilter-ohjelman on kehittänyt ja sitä ylläpitää Andreas Klemm. APSfilter on samankaltainen kuin Magicfilter ja käyttää tiedostomuunnoksiin pääasiassa Ghostscriptiä. Jotkin Linux-jakeluversiot (kuten &SuSE;) käyttävät APSfilteriä, toiset Magicfilteriä (kuten &RedHat;), kun taas joissain (kuten *BSD:ssä) on valittavissa molemmat. &CUPS;-tulostusjärjestelmä <emphasis
->ei</emphasis
-> tarvitse APSfilteriä, sillä siinä on sisäinen &MIME;-tyyppeihin perustuva tiedostotyypin tunnistus ja oma suodatuslogiikka.</para>
-<glossseealso otherterm="gloss-ghostscript"
->Ghostscript</glossseealso
-> <glossseealso otherterm="gloss-magicfilter"
->Magicfilter</glossseealso
-> <glossseealso otherterm="gloss-mimetypes"
->&MIME;-tyypit</glossseealso
-> <glossseealso otherterm="gloss-printcap"
->printcap</glossseealso
-> </glossdef>
+                        <glossterm>APSfilter</glossterm>
+                        <glossdef><para>APSfilter on tulostussuodatin, jota käytetään pääasiassa  "perinteisessä" &UNIX;-tulostuksessa (BSD-tyylinen LPD). Se on "kaikki samassa"-suodattimeksi naamioitu kehittynyt sovitinohjelma, joka kutsuu varsinaisia suodattimia tarpeellisten tehtävien suorittamiseen. Se lähettää tulostustyöt automaattisesti näiden suodattimien läpi, perustuen sen suorittamaan analyysiin tulostettavan tiedoston tyypistä. APSfilter-ohjelman on kehittänyt ja sitä ylläpitää Andreas Klemm. APSfilter on samankaltainen kuin Magicfilter ja käyttää tiedostomuunnoksiin pääasiassa Ghostscriptiä. Jotkin Linux-jakeluversiot (kuten &SuSE;) käyttävät APSfilteriä, toiset Magicfilteriä (kuten &RedHat;), kun taas joissain (kuten *BSD:ssä) on valittavissa molemmat. &CUPS;-tulostusjärjestelmä <emphasis>ei</emphasis> tarvitse APSfilteriä, sillä siinä on sisäinen &MIME;-tyyppeihin perustuva tiedostotyypin tunnistus ja oma suodatuslogiikka.</para>
+<glossseealso otherterm="gloss-ghostscript">Ghostscript</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-magicfilter">Magicfilter</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-mimetypes">&MIME;-tyypit</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-printcap">printcap</glossseealso> </glossdef>
                 </glossentry>
 
                 <glossentry id="gloss-authentication">
-                        <glossterm
->Todentaminen</glossterm>
-                        <glossdef
-><para
->Tietyn henkilön henkilöllisyyden tarkistamista, esimerkiksi käyttäjätunnuksen ja salasanan tai varmenteen avulla, kutsutaan usein todentamiseksi, tunnistamiseksi tai varmentamiseksi. Kun käyttäjä on tunnistettu, voi hän saada pääsyn pyytämäänsä resurssiin, riippuen resurssille määriteltyistä käyttöoikeuksista. Käyttöoikeuksien tarkistus voi perustua esimerkiksi pääsynvalvontalistoihin (ACL).</para>
-                                <glossseealso otherterm="gloss-acl"
->ACL:t</glossseealso>
+                        <glossterm>Todentaminen</glossterm>
+                        <glossdef><para>Tietyn henkilön henkilöllisyyden tarkistamista, esimerkiksi käyttäjätunnuksen ja salasanan tai varmenteen avulla, kutsutaan usein todentamiseksi, tunnistamiseksi tai varmentamiseksi. Kun käyttäjä on tunnistettu, voi hän saada pääsyn pyytämäänsä resurssiin, riippuen resurssille määriteltyistä käyttöoikeuksista. Käyttöoikeuksien tarkistus voi perustua esimerkiksi pääsynvalvontalistoihin (ACL).</para>
+                                <glossseealso otherterm="gloss-acl">ACL:t</glossseealso>
                         </glossdef>
                 </glossentry>
  
                 <glossentry id="gloss-bidirectionalcommunication">
-                        <glossterm
->Kaksisuuntainen viestintä</glossterm>
-                        <glossdef
-><para
->Tulostukseen liittyen, palvelin tai oma tietokone voi saada tulostimelta lisätietoja, kuten tilaviestejä, joko kyselyn tuloksena tai pyytämättä. AppSocket-yhteyskäytäntö (toiselta nimeltään &HP; JetDirect), &CUPS;-tulostusjärjestelmä ja IPP-yhteyskäytäntö tukevat kaksisuuntaista viestintää, mutta LPR/LPD ja BSD-tyylinen tulostus eivät.</para>
-<glossseealso otherterm="gloss-appsocketprotocol"
->AppSocket-yhteyskäytäntö</glossseealso
-> <glossseealso otherterm="gloss-cups"
->&CUPS;</glossseealso
-> <glossseealso otherterm="gloss-directtcpipprinting"
->Suora TCP/IP-tulostus</glossseealso
-> <glossseealso otherterm="gloss-hpjetdirectprotocol"
->&HP; JetDirect</glossseealso
-> <glossseealso otherterm="gloss-ipp"
->IPP</glossseealso
-> <glossseealso otherterm="gloss-lprlpd"
->LPR/LPD</glossseealso
-> </glossdef>
+                        <glossterm>Kaksisuuntainen viestintä</glossterm>
+                        <glossdef><para>Tulostukseen liittyen, palvelin tai oma tietokone voi saada tulostimelta lisätietoja, kuten tilaviestejä, joko kyselyn tuloksena tai pyytämättä. AppSocket-yhteyskäytäntö (toiselta nimeltään &HP; JetDirect), &CUPS;-tulostusjärjestelmä ja IPP-yhteyskäytäntö tukevat kaksisuuntaista viestintää, mutta LPR/LPD ja BSD-tyylinen tulostus eivät.</para>
+<glossseealso otherterm="gloss-appsocketprotocol">AppSocket-yhteyskäytäntö</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-cups">&CUPS;</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-directtcpipprinting">Suora TCP/IP-tulostus</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-hpjetdirectprotocol">&HP; JetDirect</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-ipp">IPP</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-lprlpd">LPR/LPD</glossseealso> </glossdef>
                 </glossentry>
 
                 <glossentry id="gloss-bsdstyleprinting">
-                        <glossterm
->BSD-tyylinen tulostus</glossterm>
-                        <glossdef
-><para
->Yleinen nimi perinteisen &UNIX;-tulostusmenetelmän eri muunnelmille. Sen ensimmäinen versio ilmaantui 70-luvun alussa BSD &UNIX;-käyttöjärjestelmässä ja se kuvattiin muodollisesti <ulink url="http://www.rfc.net/rfc1179.html"
->RFC 1179</ulink
-> -standardissa vasta vuonna 1990. Kun BSD:n "etä"-tulostus alunperin suunniteltiin, olivat tulostimet kytketty tietokoneeseen joko sarjayhteydellä tai muuten suoraan (Internetissä oli tuskin enempää kuin 100 konetta!). Tulostimet käyttivät jatkuvaa reijitettyä paperia, joka syötettiin tulostimelle traktorimekanismilla. Tulostimet hakkasivat yksinkertaisia rivejä ASCII-koodattua tekstiä pöydän alla olevasta pahvilaatikosta vedettävälle paperille, joka tuli tulostimesta ulos laskostettuna "paperikäärmeenä". Etätulostus tarkoitti tulostuksen pyytämistä viereisessä huoneessa olevasta tietokoneesta. Kuinka teknologia onkaan muuttunut! Nykytulostimet käyttävät pääasiassa irtoarkkeja ja niissä on sisäänrakennettua älykkyyttä sivujen rasterikuvien piirtämiseen, jotka lähetetään niille käyttäen jotain ilmaisukykyistä sivunkuvauskieltä (PDL, Page Description Language). Monet tulostimet ovat itsenäisiä verkkoasemia, jotka on kytketty mahdollisesti miljoonien käyttäjien verkkoon... Tämä on erinomainen näyte &UNIX;-filosofian joustavuudesta, joka on mahdollistanut "rivikirjoittamisen" luotettavan toiminnan jopa näissä nykyisissä olosuhteissa. Mutta on vihdoin tullut aika siirtyä kohti jotain uutta -- IPP:tä. </para>
-<glossseealso otherterm="gloss-ipp"
->IPP</glossseealso
-> <glossseealso otherterm="gloss-cups"
->&CUPS;</glossseealso
-> <glossseealso otherterm="gloss-lprlpd"
->LPR/LPD-tulostus</glossseealso
-> </glossdef>
+                        <glossterm>BSD-tyylinen tulostus</glossterm>
+                        <glossdef><para>Yleinen nimi perinteisen &UNIX;-tulostusmenetelmän eri muunnelmille. Sen ensimmäinen versio ilmaantui 70-luvun alussa BSD &UNIX;-käyttöjärjestelmässä ja se kuvattiin muodollisesti <ulink url="http://www.rfc.net/rfc1179.html">RFC 1179</ulink> -standardissa vasta vuonna 1990. Kun BSD:n "etä"-tulostus alunperin suunniteltiin, olivat tulostimet kytketty tietokoneeseen joko sarjayhteydellä tai muuten suoraan (Internetissä oli tuskin enempää kuin 100 konetta!). Tulostimet käyttivät jatkuvaa reijitettyä paperia, joka syötettiin tulostimelle traktorimekanismilla. Tulostimet hakkasivat yksinkertaisia rivejä ASCII-koodattua tekstiä pöydän alla olevasta pahvilaatikosta vedettävälle paperille, joka tuli tulostimesta ulos laskostettuna "paperikäärmeenä". Etätulostus tarkoitti tulostuksen pyytämistä viereisessä huoneessa olevasta tietokoneesta. Kuinka teknologia onkaan muuttunut! Nykytulostimet käyttävät pääasiassa irtoarkkeja ja niissä on sisäänrakennettua älykkyyttä sivujen rasterikuvien piirtämiseen, jotka lähetetään niille käyttäen jotain ilmaisukykyistä sivunkuvauskieltä (PDL, Page Description Language). Monet tulostimet ovat itsenäisiä verkkoasemia, jotka on kytketty mahdollisesti miljoonien käyttäjien verkkoon... Tämä on erinomainen näyte &UNIX;-filosofian joustavuudesta, joka on mahdollistanut "rivikirjoittamisen" luotettavan toiminnan jopa näissä nykyisissä olosuhteissa. Mutta on vihdoin tullut aika siirtyä kohti jotain uutta -- IPP:tä. </para>
+<glossseealso otherterm="gloss-ipp">IPP</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-cups">&CUPS;</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-lprlpd">LPR/LPD-tulostus</glossseealso> </glossdef>
                 </glossentry>
  
                 <glossentry id="gloss-cups">
-                        <glossterm
->&CUPS;</glossterm>
-                        <glossdef
-><para
->Lyhenne sanoista <emphasis
->C</emphasis
->ommon <emphasis
->U</emphasis
->NIX <emphasis
->P</emphasis
->rinting <emphasis
->S</emphasis
->ystem eli yleinen UNIX-tulostusjärjestelmä. &CUPS; on nykyaikaisin &UNIX;- ja Linux-käyttöjärjestelmissä käytettävä tulostusjärjestelmä, joka tarjoaa tulostuspalveluja myös muille alustoille kuten &Microsoft; &Windows;- ja Apple &MacOS; -asiakkaille. Koska se perustuu IPP-yhteyskäytäntöön, kykenee se välttämään kaikki vanhan tyylisen BSD-tulostuksen ongelmat ja tarjoaa varmennuksen, salauksen, pääsynvalvontalistat ja monia muita ominaisuuksia. Samalla se on BSD-tyylisen LPR/LPD:n avulla riittävän yhteensopiva taaksepäin voidakseen palvella kaikkia vanhoja asiakasohjelmia, jotka eivät vielä kykene IPP:hen. &CUPS; kykenee hallitsemaan kaikkia &PostScript;-tulostimia käyttämällä laitevalmistajien toimittamia PPD-tulostinkuvaustiedostoja (PostScript Printer Description file), jotka oli alunperin tarkoitettu tulostukselle vain &Microsoft; Windows NT -käyttöjärjestelmässä. &kde;-tulostus toimii parhaiten käyttämällä &CUPS;:ia.</para>
-<glossseealso otherterm="gloss-acl"
->ACL:t</glossseealso
-> <glossseealso otherterm="gloss-authentication"
->Varmentaminen</glossseealso
-> <glossseealso otherterm="gloss-bsdstyleprinting"
->BSD-tyylinen tulostus</glossseealso
-> <glossseealso otherterm="gloss-ipp"
->IPP</glossseealso
-> <glossseealso otherterm="gloss-tdeprint"
->TDEPrint</glossseealso
-> <glossseealso otherterm="gloss-lprlpd"
->LPR/LPD</glossseealso
-> <glossseealso otherterm="gloss-ppd"
->PPD</glossseealso
-> </glossdef>
+                        <glossterm>&CUPS;</glossterm>
+                        <glossdef><para>Lyhenne sanoista <emphasis>C</emphasis>ommon <emphasis>U</emphasis>NIX <emphasis>P</emphasis>rinting <emphasis>S</emphasis>ystem eli yleinen UNIX-tulostusjärjestelmä. &CUPS; on nykyaikaisin &UNIX;- ja Linux-käyttöjärjestelmissä käytettävä tulostusjärjestelmä, joka tarjoaa tulostuspalveluja myös muille alustoille kuten &Microsoft; &Windows;- ja Apple &MacOS; -asiakkaille. Koska se perustuu IPP-yhteyskäytäntöön, kykenee se välttämään kaikki vanhan tyylisen BSD-tulostuksen ongelmat ja tarjoaa varmennuksen, salauksen, pääsynvalvontalistat ja monia muita ominaisuuksia. Samalla se on BSD-tyylisen LPR/LPD:n avulla riittävän yhteensopiva taaksepäin voidakseen palvella kaikkia vanhoja asiakasohjelmia, jotka eivät vielä kykene IPP:hen. &CUPS; kykenee hallitsemaan kaikkia &PostScript;-tulostimia käyttämällä laitevalmistajien toimittamia PPD-tulostinkuvaustiedostoja (PostScript Printer Description file), jotka oli alunperin tarkoitettu tulostukselle vain &Microsoft; Windows NT -käyttöjärjestelmässä. &kde;-tulostus toimii parhaiten käyttämällä &CUPS;:ia.</para>
+<glossseealso otherterm="gloss-acl">ACL:t</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-authentication">Varmentaminen</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-bsdstyleprinting">BSD-tyylinen tulostus</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-ipp">IPP</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-tdeprint">TDEPrint</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-lprlpd">LPR/LPD</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-ppd">PPD</glossseealso> </glossdef>
                 </glossentry>
 
  
                 <glossentry id="gloss-cupsfaq">
-                        <glossterm
-><acronym
->&CUPS;-UKK</acronym
-></glossterm>
-                        <glossdef
-><para
->Vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin (UKK) &CUPS;ista on saatavilla vain saksaksi (käännös on tulossa). <ulink url="http://www.danka.de/printpro/faq.html"
->&CUPS;-FAQ</ulink
-> on arvokas lähde joka vastaa &CUPS;in uusien käyttäjien moniin kysymyksiin. </para>
-                                <glossseealso otherterm="gloss-tdeprinthandbook"
->TDEPrint-käsikirja</glossseealso>
+                        <glossterm><acronym>&CUPS;-UKK</acronym></glossterm>
+                        <glossdef><para>Vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin (UKK) &CUPS;ista on saatavilla vain saksaksi (käännös on tulossa). <ulink url="http://www.danka.de/printpro/faq.html">&CUPS;-FAQ</ulink> on arvokas lähde joka vastaa &CUPS;in uusien käyttäjien moniin kysymyksiin. </para>
+                                <glossseealso otherterm="gloss-tdeprinthandbook">TDEPrint-käsikirja</glossseealso>
                         </glossdef>
                 </glossentry>
 
 
                 <glossentry id="gloss-cups-o-matic">
-                        <glossterm
->&CUPS;-O-Matic</glossterm>
-                        <glossdef
-><para
->&CUPS;-O-Matic oli ensimmäinen "kolmannen osapuolen" liitännäinen &CUPS;-tulostusjärjestelmään. Se on saatavilla <ulink url="http://www.linuxprinting.org/cups-doc.html"
->Linuxprinting.org-sivustosta</ulink
->, joka tarjoaa PPD-tiedostojen luontipalvelun. Se ohjaa tulostuksen, yhdessä ylimääräisenä &CUPS;-taustalisäkkeenä asennettavan <application
->cupsomatic</application
->-ohjelman kanssa, sisäisestä <application
->pstops</application
->-suodattimesta sopivien Ghostscript-suodattimien ketjuun. Suodatuksen jälkeen se antaa tulostusdatan takaisin &CUPS;in taustajärjestelmänä toimivaan tulostusjonoon tulostimelle lähetettäväksi. Tällä tavalla &CUPS;-O-Matic tarjoaa tuen kaikille sellaisille tulostimille, jotka ovat aiemmin toimineet "perinteisessä" Ghostscript-ympäristössä. &CUPS;-O-Matic on nykyään korvattu kyvykkäämmällä PPD-O-Maticilla.</para>
-<glossseealso otherterm="gloss-cupsomatic"
->cupsomatic</glossseealso
-> <glossseealso otherterm="gloss-PPD-O-Matic"
->PPD-O-Matic</glossseealso
-> <glossseealso otherterm="gloss-foomatic"
->Foomatic</glossseealso
-> </glossdef>
+                        <glossterm>&CUPS;-O-Matic</glossterm>
+                        <glossdef><para>&CUPS;-O-Matic oli ensimmäinen "kolmannen osapuolen" liitännäinen &CUPS;-tulostusjärjestelmään. Se on saatavilla <ulink url="http://www.linuxprinting.org/cups-doc.html">Linuxprinting.org-sivustosta</ulink>, joka tarjoaa PPD-tiedostojen luontipalvelun. Se ohjaa tulostuksen, yhdessä ylimääräisenä &CUPS;-taustalisäkkeenä asennettavan <application>cupsomatic</application>-ohjelman kanssa, sisäisestä <application>pstops</application>-suodattimesta sopivien Ghostscript-suodattimien ketjuun. Suodatuksen jälkeen se antaa tulostusdatan takaisin &CUPS;in taustajärjestelmänä toimivaan tulostusjonoon tulostimelle lähetettäväksi. Tällä tavalla &CUPS;-O-Matic tarjoaa tuen kaikille sellaisille tulostimille, jotka ovat aiemmin toimineet "perinteisessä" Ghostscript-ympäristössä. &CUPS;-O-Matic on nykyään korvattu kyvykkäämmällä PPD-O-Maticilla.</para>
+<glossseealso otherterm="gloss-cupsomatic">cupsomatic</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-PPD-O-Matic">PPD-O-Matic</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-foomatic">Foomatic</glossseealso> </glossdef>
                 </glossentry>
 
 
                 <glossentry id="gloss-cupsomatic">
-                        <glossterm
->cupsomatic</glossterm>
-                        <glossdef
-><para
-><application
->cupsomatic</application
-> on ohjelma, joka tarvitaan järjestelmässäsi (Perl-asennuksen lisäksi), jotta &CUPS;-O-Maticilla tai PPD-O-Maticilla luodut PPD-ohjaimet toimisivat &CUPS;:in kanssa. Sen on kehittänyt Grant Taylor, Linux-tulostus HOWTO:n kirjoittaja ja Linuxprinting.org-sivuston <ulink url="http://www.linuxprinting.org/printer_list.cgi"
->tulostintietokannan</ulink
-> ylläpitäjä.</para>
-<glossseealso otherterm="gloss-cups-o-matic"
->&CUPS;-O-Matic</glossseealso
-> <glossseealso otherterm="gloss-foomatic"
->Foomatic</glossseealso
-> <glossseealso otherterm="gloss-cupsomatic"
->cupsomatic</glossseealso
-> </glossdef>
+                        <glossterm>cupsomatic</glossterm>
+                        <glossdef><para><application>cupsomatic</application> on ohjelma, joka tarvitaan järjestelmässäsi (Perl-asennuksen lisäksi), jotta &CUPS;-O-Maticilla tai PPD-O-Maticilla luodut PPD-ohjaimet toimisivat &CUPS;:in kanssa. Sen on kehittänyt Grant Taylor, Linux-tulostus HOWTO:n kirjoittaja ja Linuxprinting.org-sivuston <ulink url="http://www.linuxprinting.org/printer_list.cgi">tulostintietokannan</ulink> ylläpitäjä.</para>
+<glossseealso otherterm="gloss-cups-o-matic">&CUPS;-O-Matic</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-foomatic">Foomatic</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-cupsomatic">cupsomatic</glossseealso> </glossdef>
                 </glossentry>
 
                 <glossentry id="gloss-daemon">
-                        <glossterm
-><acronym
->Demoni</acronym
-></glossterm>
-                        <glossdef
-><para
->(Daemon) Lyhenne sanoista <emphasis
->D</emphasis
->isk <emphasis
->a</emphasis
->nd <emphasis
->e</emphasis
->xecution <emphasis
->mon</emphasis
->itor eli levy- ja suoritusvalvoja; kaikissa &UNIX;-järjestelmissä on <acronym
->demoneita</acronym
->, jotka suorittavat tiettyjä tehtäviä ilman käyttäjän ohjausta. &Microsoft; &Windows;issa vastaavia ohjelmia ja niiden suorittamia tehtäviä kutsutaan "palveluiksi" (services). LPD (Line Printer Daemon eli rivikirjoitindemoni) on yksi esimerkki vanhemmissa &UNIX;-järjestelmissä käytetyistä demoneista. &CUPS;in, joka myös toimii demonin välityksellä, odotetaan tulevan &UNIX;-maailmassa LPD:n seuraajaksi. </para>
-                                <glossseealso otherterm="gloss-spooling"
->SPOOLing</glossseealso>
+                        <glossterm><acronym>Demoni</acronym></glossterm>
+                        <glossdef><para>(Daemon) Lyhenne sanoista <emphasis>D</emphasis>isk <emphasis>a</emphasis>nd <emphasis>e</emphasis>xecution <emphasis>mon</emphasis>itor eli levy- ja suoritusvalvoja; kaikissa &UNIX;-järjestelmissä on <acronym>demoneita</acronym>, jotka suorittavat tiettyjä tehtäviä ilman käyttäjän ohjausta. &Microsoft; &Windows;issa vastaavia ohjelmia ja niiden suorittamia tehtäviä kutsutaan "palveluiksi" (services). LPD (Line Printer Daemon eli rivikirjoitindemoni) on yksi esimerkki vanhemmissa &UNIX;-järjestelmissä käytetyistä demoneista. &CUPS;in, joka myös toimii demonin välityksellä, odotetaan tulevan &UNIX;-maailmassa LPD:n seuraajaksi. </para>
+                                <glossseealso otherterm="gloss-spooling">SPOOLing</glossseealso>
                         </glossdef>
                 </glossentry>
  
                 <glossentry id="gloss-databaselinuxprinting">
-                        <glossterm
->Tietokanta, Linuxprinting.org</glossterm>
-                        <glossdef
-><para
->Jo monia vuosia sitten, kun tulostus oli Linuxissa vielä vaikeaa ja useimmat Linux-käyttäjät tunsivat vain komentorivitulostuksen, eikä tulostinkohtaisia tulostusasetuksia voinut vielä tehdä, Grant Taylor, "Linux-tulostaminen HOWTO":n kirjoittaja, keräsi kaiken löytämänsä tiedon tulostimista, ajureista ja suodattimista tietokannaksi. Kun &CUPS;-tulostusjärjestelmä laajensi PPD-ajureiden käytön myös muihin kuin PostScript-tulostimiin, Grant ymmärsi tietokantansa mahdollisuudet: jos tulostinmäärittelyt laitettaisiin PPD-yhteensopiviin tiedostoihin, saataisiin &CUPS;in koko teho hyödynnettyä myös perinteisillä tulostusajureilla. Tämä on sittemmin kehittynyt laajemmaksi toiminnoksi, joka tunnetaan nimellä "Foomatic". Foomatic laajentaa muiden kuin &CUPS;-tulostusjonojen (LPR/LPD, LPRng, PDQ, PPR) kykyjä käyttämällä &CUPS;issa käytettyjä menetelmiä. Linuxprinting-tietokanta ei ole tarkoitettu vain Linuxille -- muidenkin &UNIX;-pohjaisten käyttöjärjestelmien, kuten *BSD:n ja &MacOS; X:n, käyttäjät voivat hyötyä tietokannan sisältämistä tiedoista ja ohjelmista. </para>
-<glossseealso otherterm="gloss-foomatic"
->Foomatic</glossseealso
-> <glossseealso otherterm="gloss-linuxprintingdatabase"
->Linuxprinting-tietokanta</glossseealso
-> </glossdef>
+                        <glossterm>Tietokanta, Linuxprinting.org</glossterm>
+                        <glossdef><para>Jo monia vuosia sitten, kun tulostus oli Linuxissa vielä vaikeaa ja useimmat Linux-käyttäjät tunsivat vain komentorivitulostuksen, eikä tulostinkohtaisia tulostusasetuksia voinut vielä tehdä, Grant Taylor, "Linux-tulostaminen HOWTO":n kirjoittaja, keräsi kaiken löytämänsä tiedon tulostimista, ajureista ja suodattimista tietokannaksi. Kun &CUPS;-tulostusjärjestelmä laajensi PPD-ajureiden käytön myös muihin kuin PostScript-tulostimiin, Grant ymmärsi tietokantansa mahdollisuudet: jos tulostinmäärittelyt laitettaisiin PPD-yhteensopiviin tiedostoihin, saataisiin &CUPS;in koko teho hyödynnettyä myös perinteisillä tulostusajureilla. Tämä on sittemmin kehittynyt laajemmaksi toiminnoksi, joka tunnetaan nimellä "Foomatic". Foomatic laajentaa muiden kuin &CUPS;-tulostusjonojen (LPR/LPD, LPRng, PDQ, PPR) kykyjä käyttämällä &CUPS;issa käytettyjä menetelmiä. Linuxprinting-tietokanta ei ole tarkoitettu vain Linuxille -- muidenkin &UNIX;-pohjaisten käyttöjärjestelmien, kuten *BSD:n ja &MacOS; X:n, käyttäjät voivat hyötyä tietokannan sisältämistä tiedoista ja ohjelmista. </para>
+<glossseealso otherterm="gloss-foomatic">Foomatic</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-linuxprintingdatabase">Linuxprinting-tietokanta</glossseealso> </glossdef>
                 </glossentry>
 
                 <glossentry id="gloss-directtcpipprinting">
-                        <glossterm
->Suora TCP/IP-tulostus</glossterm>
-                        <glossdef
-><para
->Tämä menetelmä käyttää tavallisesti TCP/IP-yhteyskäytännön porttia numero 9100 yhteyden ottamiseen tulostimelle. Se toimii monien nykyaikaisten verkkotulostimien kanssa ja siinä on joitain etuja LPR/LPD-tulostukseen nähden; se on nopeampi ja tukee palautteen vastaanottamista tulostimelta takaisin tulostuksen lähettäneelle tietokoneelle.</para>
-<glossseealso otherterm="gloss-appsocketprotocol"
->AppSocket-yhteyskäytäntö</glossseealso
-> <glossseealso otherterm="gloss-hpjetdirectprotocol"
->&HP; JetDirect -yhteyskäytäntö</glossseealso
-> </glossdef>
+                        <glossterm>Suora TCP/IP-tulostus</glossterm>
+                        <glossdef><para>Tämä menetelmä käyttää tavallisesti TCP/IP-yhteyskäytännön porttia numero 9100 yhteyden ottamiseen tulostimelle. Se toimii monien nykyaikaisten verkkotulostimien kanssa ja siinä on joitain etuja LPR/LPD-tulostukseen nähden; se on nopeampi ja tukee palautteen vastaanottamista tulostimelta takaisin tulostuksen lähettäneelle tietokoneelle.</para>
+<glossseealso otherterm="gloss-appsocketprotocol">AppSocket-yhteyskäytäntö</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-hpjetdirectprotocol">&HP; JetDirect -yhteyskäytäntö</glossseealso> </glossdef>
                 </glossentry>
 
 
                 <glossentry id="gloss-drivers">
-                        <glossterm
->Ajurit, tulostinajurit</glossterm>
-                        <glossdef
-><para
->Nimi "tulostinajuri" ei sovellu Linux- tai &UNIX;-käyttöjärjestelmiin aivan täsmällisesti, siinä merkityksessä kuin sitä käytetään &Microsoft; &Windows; -käyttöjärjestelmässä. &UNIX;:issa "ajurin" toiminnallisuus saadaan aikaiseksi usean eri modulaarisen komponentin yhteistoiminnalla. "Suodattimet" muodostavat &UNIX;-tulostinajurien ytimen. Suodattimet muuntavat tulostustiedostoja tietystä syötemuodosta sellaiseen, jonka käytettävä tulostin hyväksyy. Monissa tapauksissa on tarpeellista yhdistää useita suodattimia "suodatinketjuksi", jonka tekemän viimeisen muunnoksen tulos lähetetään tulostimelle. Varsinainen tulostusdatan siirto tulostuslaitteelle tapahtuu erillisen taustaprosessin toimesta. </para>
-<glossseealso otherterm="gloss-filter"
->Suodatin</glossseealso
-> <glossseealso otherterm="gloss-ppd"
->PPD:t</glossseealso
-> </glossdef>
+                        <glossterm>Ajurit, tulostinajurit</glossterm>
+                        <glossdef><para>Nimi "tulostinajuri" ei sovellu Linux- tai &UNIX;-käyttöjärjestelmiin aivan täsmällisesti, siinä merkityksessä kuin sitä käytetään &Microsoft; &Windows; -käyttöjärjestelmässä. &UNIX;:issa "ajurin" toiminnallisuus saadaan aikaiseksi usean eri modulaarisen komponentin yhteistoiminnalla. "Suodattimet" muodostavat &UNIX;-tulostinajurien ytimen. Suodattimet muuntavat tulostustiedostoja tietystä syötemuodosta sellaiseen, jonka käytettävä tulostin hyväksyy. Monissa tapauksissa on tarpeellista yhdistää useita suodattimia "suodatinketjuksi", jonka tekemän viimeisen muunnoksen tulos lähetetään tulostimelle. Varsinainen tulostusdatan siirto tulostuslaitteelle tapahtuu erillisen taustaprosessin toimesta. </para>
+<glossseealso otherterm="gloss-filter">Suodatin</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-ppd">PPD:t</glossseealso> </glossdef>
                 </glossentry>
 
                 <glossentry id="gloss-easysoftwareproducts">
-                        <glossterm
->Easy Software Products</glossterm>
-                        <glossdef
-><para
->Mike Sweetin yritys, joka on antanut vapaiden ohjelmistojen yhteisölle monia merkittäviä ohjelmistotuotteita, mukaan lukien <ulink url="http://gimp-print.sf.net/"
->Gimp-Printin</ulink
-> alkuperäisen version, <ulink url="http://www.easysw.com/epm/"
->EPM-ohjelmistopaketointityökalun</ulink
-> ja <ulink url="http://www.easysw.com/htmldoc/"
->HTMLDOC</ulink
->-dokumentaatiojärjestelmän (jota "Linux-dokumentaatioprojekti"käyttää HOWTO:jen PDF-versioiden tekemiseen) -- mutta erityisesti <ulink url="http://www.cups.org/"
->&CUPS;in</ulink
-> ('Common &UNIX; Printing System' eli yleinen &UNIX;-tulostusjärjestelmä). Easy Software Products rahoittaa liiketoimintansa myymällä kaupallista versiota &CUPS;ista, nimeltään <ulink url="http://www.easysw.com/"
->ESP PrintPro</ulink
->, joka sisältää joitain ammattikäyttöön tarkoitettuja parannuksia. </para>
-<glossseealso otherterm="gloss-cups"
->&CUPS;</glossseealso
-> <glossseealso otherterm="gloss-espprintpro"
->ESP PrintPro</glossseealso
-> <glossseealso otherterm="gloss-esp"
->ESP</glossseealso
-> <glossseealso otherterm="gloss-gimpprint"
->Gimp-Print</glossseealso
-> </glossdef>
+                        <glossterm>Easy Software Products</glossterm>
+                        <glossdef><para>Mike Sweetin yritys, joka on antanut vapaiden ohjelmistojen yhteisölle monia merkittäviä ohjelmistotuotteita, mukaan lukien <ulink url="http://gimp-print.sf.net/">Gimp-Printin</ulink> alkuperäisen version, <ulink url="http://www.easysw.com/epm/">EPM-ohjelmistopaketointityökalun</ulink> ja <ulink url="http://www.easysw.com/htmldoc/">HTMLDOC</ulink>-dokumentaatiojärjestelmän (jota "Linux-dokumentaatioprojekti"käyttää HOWTO:jen PDF-versioiden tekemiseen) -- mutta erityisesti <ulink url="http://www.cups.org/">&CUPS;in</ulink> ('Common &UNIX; Printing System' eli yleinen &UNIX;-tulostusjärjestelmä). Easy Software Products rahoittaa liiketoimintansa myymällä kaupallista versiota &CUPS;ista, nimeltään <ulink url="http://www.easysw.com/">ESP PrintPro</ulink>, joka sisältää joitain ammattikäyttöön tarkoitettuja parannuksia. </para>
+<glossseealso otherterm="gloss-cups">&CUPS;</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-espprintpro">ESP PrintPro</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-esp">ESP</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-gimpprint">Gimp-Print</glossseealso> </glossdef>
                 </glossentry>
  
                 <glossentry id="gloss-encryption">
-                        <glossterm
->Salaus</glossterm>
-                        <glossdef
-><para
->Luottamuksellisen datan salaus on tärkeää, jos aiot siirtää sen Internetin läpi tai edes paikallisverkossa. Tulostus perinteisten yhteyskäytäntöjen avulla ei ole lainkaan salattua ja &PostScript;- tai PCL-muotoisen tulostusdatan salakuunteleminen verkossa on erittäin helppoa. Siksi IPP-yhteyskäytännön suunnittelussa otettiin huomioon mahdollisuus käyttää erilaisia salausmekanismeja helposti lisäkkeinä, samalla tapaa kuin HTTP-liikenteessä käytettyjä SSL- ja TLS-salausstandardeja.</para>
-<glossseealso otherterm="gloss-authentication"
->Pääsyoikeuksien tarkistaminen</glossseealso
-> <glossseealso otherterm="gloss-cups"
->&CUPS;</glossseealso
-> <glossseealso otherterm="gloss-ipp"
->IPP</glossseealso
-> <glossseealso otherterm="gloss-ssl"
->SSL</glossseealso
-> <glossseealso otherterm="gloss-tls"
->TLS</glossseealso
-> </glossdef>
+                        <glossterm>Salaus</glossterm>
+                        <glossdef><para>Luottamuksellisen datan salaus on tärkeää, jos aiot siirtää sen Internetin läpi tai edes paikallisverkossa. Tulostus perinteisten yhteyskäytäntöjen avulla ei ole lainkaan salattua ja &PostScript;- tai PCL-muotoisen tulostusdatan salakuunteleminen verkossa on erittäin helppoa. Siksi IPP-yhteyskäytännön suunnittelussa otettiin huomioon mahdollisuus käyttää erilaisia salausmekanismeja helposti lisäkkeinä, samalla tapaa kuin HTTP-liikenteessä käytettyjä SSL- ja TLS-salausstandardeja.</para>
+<glossseealso otherterm="gloss-authentication">Pääsyoikeuksien tarkistaminen</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-cups">&CUPS;</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-ipp">IPP</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-ssl">SSL</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-tls">TLS</glossseealso> </glossdef>
                 </glossentry>
 
 
                 <glossentry id="gloss-epson">
-                        <glossterm
-><acronym
->Epson</acronym
-></glossterm>
-                        <glossdef
-><para
->Epson-mustesuihkutulostimet ovat vapaiden tulostinajurien parhaiten tukemia tulostimia, sillä yritys on avoimesti luovuttanut laitteidensa teknisten tiedot ajurien kehittäjille. Gimp-Print -tulostusajurien saavuttama erinomainen tulostuslaatu Epson Stylus -sarjan tulostimilla on tämän avoimuuden ansiota. Epson on myös maksanut vapaita tulostinajureita tuottaneelle Easy Software Products -yritykselle Ghostscriptin ("ESP GhostScript") parannetun version kehittämisestä Epsonin tulostimien tuen parantamiseksi. </para>
-                                <glossseealso otherterm="gloss-ghostscript"
->ESP Ghostscript</glossseealso>
+                        <glossterm><acronym>Epson</acronym></glossterm>
+                        <glossdef><para>Epson-mustesuihkutulostimet ovat vapaiden tulostinajurien parhaiten tukemia tulostimia, sillä yritys on avoimesti luovuttanut laitteidensa teknisten tiedot ajurien kehittäjille. Gimp-Print -tulostusajurien saavuttama erinomainen tulostuslaatu Epson Stylus -sarjan tulostimilla on tämän avoimuuden ansiota. Epson on myös maksanut vapaita tulostinajureita tuottaneelle Easy Software Products -yritykselle Ghostscriptin ("ESP GhostScript") parannetun version kehittämisestä Epsonin tulostimien tuen parantamiseksi. </para>
+                                <glossseealso otherterm="gloss-ghostscript">ESP Ghostscript</glossseealso>
                         </glossdef>
                 </glossentry>
 
 
                 <glossentry id="gloss-escapesequence">
-                        <glossterm
->Koodinvaihtojaksot</glossterm>
-                        <glossdef
-><para
->Ensimmäiset koskaan tehdyt tulostimet tulostivat vain ASCII-koodattua dataa. Uuden rivin tai sivun vaihto tapahtui tietyillä komentojaksoilla, jotka alkoivat erityisellä [ESC]-koodinvaihtomerkillä. &HP; kehitti tätä menetelmää PCL-ohjauskielensä eri versioissa, kunnes siitä kehittyi se täydellisen ilmaisuvoimainen sivunkuvauskieli (PDL, Page Description Language), jota nykyään käytetään. </para>
-<glossseealso otherterm="gloss-pcl"
->PCL</glossseealso
-> <glossseealso otherterm="gloss-pdl"
->PDL</glossseealso
-> </glossdef>
+                        <glossterm>Koodinvaihtojaksot</glossterm>
+                        <glossdef><para>Ensimmäiset koskaan tehdyt tulostimet tulostivat vain ASCII-koodattua dataa. Uuden rivin tai sivun vaihto tapahtui tietyillä komentojaksoilla, jotka alkoivat erityisellä [ESC]-koodinvaihtomerkillä. &HP; kehitti tätä menetelmää PCL-ohjauskielensä eri versioissa, kunnes siitä kehittyi se täydellisen ilmaisuvoimainen sivunkuvauskieli (PDL, Page Description Language), jota nykyään käytetään. </para>
+<glossseealso otherterm="gloss-pcl">PCL</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-pdl">PDL</glossseealso> </glossdef>
                 </glossentry>
 
                 <glossentry id="gloss-escp">
-                        <glossterm
-><acronym
->ESC/P</acronym
-></glossterm>
-                        <glossdef
-><para
->Lyhenne sanoista <emphasis
->E</emphasis
->pson <emphasis
->S</emphasis
->tandard <emphasis
->C</emphasis
->odes for <emphasis
->P</emphasis
->rinters eli Epsonin standardikoodit tulostimille. Epsonin ECP/P on yksi parhaiten tunnetuista tulostinkielistä, yhdessä &PostScript;in ja PCL:n kanssa.</para>
-<glossseealso otherterm="gloss-pcl"
->PCL</glossseealso
-> <glossseealso otherterm="gloss-postscript"
->&PostScript;</glossseealso
-> <glossseealso otherterm="gloss-hpgl"
->hpgl</glossseealso
-> </glossdef>
+                        <glossterm><acronym>ESC/P</acronym></glossterm>
+                        <glossdef><para>Lyhenne sanoista <emphasis>E</emphasis>pson <emphasis>S</emphasis>tandard <emphasis>C</emphasis>odes for <emphasis>P</emphasis>rinters eli Epsonin standardikoodit tulostimille. Epsonin ECP/P on yksi parhaiten tunnetuista tulostinkielistä, yhdessä &PostScript;in ja PCL:n kanssa.</para>
+<glossseealso otherterm="gloss-pcl">PCL</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-postscript">&PostScript;</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-hpgl">hpgl</glossseealso> </glossdef>
                 </glossentry>
 
                 <glossentry id="gloss-esp">
-                        <glossterm
-><acronym
->ESP</acronym
-></glossterm>
-                        <glossdef
-><para
->Lyhenne <emphasis
->E</emphasis
->asy <emphasis
->S</emphasis
->oftware <emphasis
->P</emphasis
->roducts -yrityksen nimestä. ESP on yritys joka kehitti &CUPS;in ("Common &UNIX; Printing System" eli yleinen &UNIX;-tulostusjärjestelmä). </para>
-<glossseealso otherterm="gloss-easysoftwareproducts"
->Easy Software Products</glossseealso
-> <glossseealso otherterm="gloss-cups"
->&CUPS;</glossseealso
-> <glossseealso otherterm="gloss-espprintpro"
->ESP PrintPro</glossseealso
-> </glossdef>
+                        <glossterm><acronym>ESP</acronym></glossterm>
+                        <glossdef><para>Lyhenne <emphasis>E</emphasis>asy <emphasis>S</emphasis>oftware <emphasis>P</emphasis>roducts -yrityksen nimestä. ESP on yritys joka kehitti &CUPS;in ("Common &UNIX; Printing System" eli yleinen &UNIX;-tulostusjärjestelmä). </para>
+<glossseealso otherterm="gloss-easysoftwareproducts">Easy Software Products</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-cups">&CUPS;</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-espprintpro">ESP PrintPro</glossseealso> </glossdef>
                 </glossentry>
 
 
                 <glossentry id="gloss-espghostscript">
-                        <glossterm
-><acronym
->ESP</acronym
-> Ghostscript</glossterm>
-                        <glossdef
-><para
->Easy Software Product -yhtiön ylläpitämä versio Ghostscript-tulostusohjelmasta. Se sisältää esikäännetyt Gimp-Print -ajurit monille mustesuihkutulostimille ja joitain muita lisäetuja. ESP Ghostscriptillä on mahdollista saada valokuvatason tulostuksia monilla tulostimilla, erityisesti Epson Stylus -tulostimilla. ESP Ghostscript on lisensoitu vapaan GPL-lisenssin alaisuudessa. </para>
-<glossseealso otherterm="gloss-easysoftwareproducts"
->Easy Software Products</glossseealso
-> <glossseealso otherterm="gloss-cups"
->&CUPS;</glossseealso
-> <glossseealso otherterm="gloss-espprintpro"
->ESP PrintPro</glossseealso
-> </glossdef>
+                        <glossterm><acronym>ESP</acronym> Ghostscript</glossterm>
+                        <glossdef><para>Easy Software Product -yhtiön ylläpitämä versio Ghostscript-tulostusohjelmasta. Se sisältää esikäännetyt Gimp-Print -ajurit monille mustesuihkutulostimille ja joitain muita lisäetuja. ESP Ghostscriptillä on mahdollista saada valokuvatason tulostuksia monilla tulostimilla, erityisesti Epson Stylus -tulostimilla. ESP Ghostscript on lisensoitu vapaan GPL-lisenssin alaisuudessa. </para>
+<glossseealso otherterm="gloss-easysoftwareproducts">Easy Software Products</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-cups">&CUPS;</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-espprintpro">ESP PrintPro</glossseealso> </glossdef>
                 </glossentry>
 
                 <glossentry id="gloss-espprintpro">
-                        <glossterm
-><acronym
->ESP</acronym
-> PrintPro</glossterm>
-                        <glossdef
-><para
->&CUPS;in ("Common &UNIX; Printing System" eli yleinen &UNIX;- tulostusjärjestelmä) kehittäjät myyvät tätä kaupallista parannusta &CUPS;iin. Sen mukana tulee 2,300 tulostinajuria monille kaupallisille &UNIX;-alustoille. <ulink url="http://www.easysw.com/printpro/"
->ESP PrintPro</ulink
->:n on tarkoitus olla "heti käytettävissä", korkeintaan vähäisillä käyttäjien ja ylläpitäjien määrityksillä. ESP myy myös tukisopimuksia &CUPS;in ja PrintPro:n käyttäjille. Tämä kaupallinen tukipalvelu rahoittaa ohjelmoijia jotka kehittävät &CUPS;in vapaata versiota. </para>
-                                <glossseealso otherterm="gloss-cups"
->&CUPS;</glossseealso>
+                        <glossterm><acronym>ESP</acronym> PrintPro</glossterm>
+                        <glossdef><para>&CUPS;in ("Common &UNIX; Printing System" eli yleinen &UNIX;- tulostusjärjestelmä) kehittäjät myyvät tätä kaupallista parannusta &CUPS;iin. Sen mukana tulee 2,300 tulostinajuria monille kaupallisille &UNIX;-alustoille. <ulink url="http://www.easysw.com/printpro/">ESP PrintPro</ulink>:n on tarkoitus olla "heti käytettävissä", korkeintaan vähäisillä käyttäjien ja ylläpitäjien määrityksillä. ESP myy myös tukisopimuksia &CUPS;in ja PrintPro:n käyttäjille. Tämä kaupallinen tukipalvelu rahoittaa ohjelmoijia jotka kehittävät &CUPS;in vapaata versiota. </para>
+                                <glossseealso otherterm="gloss-cups">&CUPS;</glossseealso>
                         </glossdef>
                 </glossentry>
 
                <glossentry id="gloss-filter">
-                        <glossterm
->Suodatin</glossterm>
-                        <glossdef
-><para
->Suodattimet ovat yleisesti ohjelmia, jotka lukevat syötedataa, tekevät sille jotain ja tulostavat sen tulostedatana. Kun puhutaan tulostuksesta, ovat suodattimet ohjelmia, jotka voivat muuttaa kirjoittimella tulostettavaksi tarkoitetun, mutta väärässä tiedostomuodossa olevan, tiedoston tulostettavaan muotoon. Toisinaan täytyy käyttää kokonaisia "suodatinketjuja" tiedostojen muuntamiseen, putkittamalla yhden suodattimen ulostulo seuraavan syötteeksi. </para>
-<glossseealso otherterm="gloss-ghostscript"
->Ghostscript</glossseealso
-> <glossseealso otherterm="gloss-rip"
->RIP</glossseealso
-> </glossdef>
+                        <glossterm>Suodatin</glossterm>
+                        <glossdef><para>Suodattimet ovat yleisesti ohjelmia, jotka lukevat syötedataa, tekevät sille jotain ja tulostavat sen tulostedatana. Kun puhutaan tulostuksesta, ovat suodattimet ohjelmia, jotka voivat muuttaa kirjoittimella tulostettavaksi tarkoitetun, mutta väärässä tiedostomuodossa olevan, tiedoston tulostettavaan muotoon. Toisinaan täytyy käyttää kokonaisia "suodatinketjuja" tiedostojen muuntamiseen, putkittamalla yhden suodattimen ulostulo seuraavan syötteeksi. </para>
+<glossseealso otherterm="gloss-ghostscript">Ghostscript</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-rip">RIP</glossseealso> </glossdef>
                 </glossentry>
 
                 <glossentry id="gloss-foomatic">
-                        <glossterm
->Foomatic</glossterm>
-                        <glossdef
-><para
->Foomatic on yleisnimi, joka kattaa joukon erilaisia työkaluja <ulink url="http://www.linuxprinting.org/"
->Linuxprinting.org</ulink
->-sivustossa. Näiden työkalujen tarkoituksena on tehdä perinteisten Ghostscript- ja muiden tulostussuodattimien käytöstä helpompaa ja laajentaa niiden kykyjä lisäämällä enemmän asetusparametreja. Foomaticin eri tyyppejä ovat &CUPS;-O-Matic, PPD-O-Matic, PDQ-O-Matic, LPD-O-Matic, PPR-O-Matic, MF-O-Matic ja Direct-O-Matic. Kaikki nämä ohjelmat mahdollistavat tulostimien asetustiedostojen automaattisen luomisen, valitsemalla sopiva tulostinmalli ja kyseiselle mallille suositeltu tai vaihtoehtoinen ajuri. Foomatic on vähitellen kehittynyt "metajonoksi", joka mahdollistaa yhtenäistettyjen komentojen käyttämisen Foomaticin takana olevan tulostus-alijärjestelmän asetusparametrien asettamiseen (tämä on kuitenkin paljon monimutkaisempaa kuin TDEPrintin graafinen käyttöliittymä, jonka avulla voi myös tehdä samantapaisia tehtäviä eri tulostusjärjestelmillä). </para>
-<glossseealso otherterm="gloss-cups-o-matic"
->&CUPS;-O-Matic</glossseealso
-> <glossseealso otherterm="gloss-PPD-O-Matic"
->PPD-O-Matic</glossseealso
-> <glossseealso otherterm="gloss-cupsomatic"
->cupsomatic</glossseealso
-> </glossdef>
+                        <glossterm>Foomatic</glossterm>
+                        <glossdef><para>Foomatic on yleisnimi, joka kattaa joukon erilaisia työkaluja <ulink url="http://www.linuxprinting.org/">Linuxprinting.org</ulink>-sivustossa. Näiden työkalujen tarkoituksena on tehdä perinteisten Ghostscript- ja muiden tulostussuodattimien käytöstä helpompaa ja laajentaa niiden kykyjä lisäämällä enemmän asetusparametreja. Foomaticin eri tyyppejä ovat &CUPS;-O-Matic, PPD-O-Matic, PDQ-O-Matic, LPD-O-Matic, PPR-O-Matic, MF-O-Matic ja Direct-O-Matic. Kaikki nämä ohjelmat mahdollistavat tulostimien asetustiedostojen automaattisen luomisen, valitsemalla sopiva tulostinmalli ja kyseiselle mallille suositeltu tai vaihtoehtoinen ajuri. Foomatic on vähitellen kehittynyt "metajonoksi", joka mahdollistaa yhtenäistettyjen komentojen käyttämisen Foomaticin takana olevan tulostus-alijärjestelmän asetusparametrien asettamiseen (tämä on kuitenkin paljon monimutkaisempaa kuin TDEPrintin graafinen käyttöliittymä, jonka avulla voi myös tehdä samantapaisia tehtäviä eri tulostusjärjestelmillä). </para>
+<glossseealso otherterm="gloss-cups-o-matic">&CUPS;-O-Matic</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-PPD-O-Matic">PPD-O-Matic</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-cupsomatic">cupsomatic</glossseealso> </glossdef>
                 </glossentry>
 
                <glossentry id="gloss-ghostscript">
-                        <glossterm
->Ghostscript</glossterm>
-                        <glossdef
-><para
->Ghostscript on ohjelmallisesti toteutettu &PostScript;-rasteroija (RIP), jonka on alunperin kehittänyt L. Peter Deutsch. Ghostscriptistä on aina saatavilla vapaaseen käyttöön ja levitykseen tarkoitettu <acronym
->GPL</acronym
->-lisensoitu, yleensä noin vuoden vanha versio, kun uusinta versiota myydään kaupallisesti toisenlaisen lisenssin alaisuudessa. Ghostscriptiä käytetään laajasti Linux- ja &UNIX;-käyttöjärjestelmien tulostusjärjestelmissä &PostScript;-sivunkuvausten muuttamiseen rasteridataksi, joka sopii lähetettäväksi muille kuin &PostScript;-tulostimille.</para>
-<glossseealso otherterm="gloss-postscript"
->&PostScript;</glossseealso
-> <glossseealso otherterm="gloss-rip"
->RIP</glossseealso
-> </glossdef>
+                        <glossterm>Ghostscript</glossterm>
+                        <glossdef><para>Ghostscript on ohjelmallisesti toteutettu &PostScript;-rasteroija (RIP), jonka on alunperin kehittänyt L. Peter Deutsch. Ghostscriptistä on aina saatavilla vapaaseen käyttöön ja levitykseen tarkoitettu <acronym>GPL</acronym>-lisensoitu, yleensä noin vuoden vanha versio, kun uusinta versiota myydään kaupallisesti toisenlaisen lisenssin alaisuudessa. Ghostscriptiä käytetään laajasti Linux- ja &UNIX;-käyttöjärjestelmien tulostusjärjestelmissä &PostScript;-sivunkuvausten muuttamiseen rasteridataksi, joka sopii lähetettäväksi muille kuin &PostScript;-tulostimille.</para>
+<glossseealso otherterm="gloss-postscript">&PostScript;</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-rip">RIP</glossseealso> </glossdef>
                 </glossentry>
 
                 <glossentry id="gloss-gimpprint">
-                        <glossterm
->Gimp-Print</glossterm>
-                        <glossdef
-><para
->Gimp-Print oli alunperin suositulle Gimp-kuvankäsittelyohjelmalle tarkoitettu tulostukseen käytetty liitännäinen, mutta sittemmin se on levinnyt myös yleisempään käyttöön ja sen koodipohja on käännettävissä myös moniin muihin ohjelmiin. Gimp-Printiä käytetään nykyään monissa PPD-tulostinkuvauksissa ja yhdistetyissä suodattimissa, jotka toimivat saumattomasti &CUPS;in kanssa tarjoten tuen noin 130eri tulostinmallille, usein valokuvatason tulostukseen. Toisekseen sitä käytetään Ghostscript-suodattimessa, jota mikä tahansa muu ohjelmallista kuvanrasterointia (RIP) tarvitseva ohjelma voi käyttää. Lisäksi sitä voivat käyttää kaikki muut ohjelmat, jotka tarvitsevat rasterointifunktioita suoraan. </para>
-<glossseealso otherterm="gloss-lexmark"
->Lexmark-ajurit</glossseealso
-> <glossseealso otherterm="gloss-rip"
->RIP</glossseealso
-> <glossseealso otherterm="gloss-ghostscript"
->Ghostscript</glossseealso
-> </glossdef>
+                        <glossterm>Gimp-Print</glossterm>
+                        <glossdef><para>Gimp-Print oli alunperin suositulle Gimp-kuvankäsittelyohjelmalle tarkoitettu tulostukseen käytetty liitännäinen, mutta sittemmin se on levinnyt myös yleisempään käyttöön ja sen koodipohja on käännettävissä myös moniin muihin ohjelmiin. Gimp-Printiä käytetään nykyään monissa PPD-tulostinkuvauksissa ja yhdistetyissä suodattimissa, jotka toimivat saumattomasti &CUPS;in kanssa tarjoten tuen noin 130eri tulostinmallille, usein valokuvatason tulostukseen. Toisekseen sitä käytetään Ghostscript-suodattimessa, jota mikä tahansa muu ohjelmallista kuvanrasterointia (RIP) tarvitseva ohjelma voi käyttää. Lisäksi sitä voivat käyttää kaikki muut ohjelmat, jotka tarvitsevat rasterointifunktioita suoraan. </para>
+<glossseealso otherterm="gloss-lexmark">Lexmark-ajurit</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-rip">RIP</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-ghostscript">Ghostscript</glossseealso> </glossdef>
                 </glossentry>
 
                 <glossentry id="gloss-hp">
-                        <glossterm
-><acronym
->&HP;</acronym
-></glossterm>
-                        <glossdef
-><para
->Lyhenne nimestä <emphasis
->H</emphasis
->ewlett-<emphasis
->Packard</emphasis
->; yksi ensimmäisistä tulostimia valmistaneista yrityksistä, jotka julkaisivat tulostimilleen Linux-ajurit. Hewlett-Packard on sittemmin julkaissut myös "HPIJS"-ajuripaketin vapaalla lisenssillä lähdekoodeineen. Hewlett-Packard on ensimmäinen näin tehnyt tulostinvalmistaja. HPIJS tukee useimpia nykyisiä InkJet- ja DeskJet-tulostinmalleja. </para>
+                        <glossterm><acronym>&HP;</acronym></glossterm>
+                        <glossdef><para>Lyhenne nimestä <emphasis>H</emphasis>ewlett-<emphasis>Packard</emphasis>; yksi ensimmäisistä tulostimia valmistaneista yrityksistä, jotka julkaisivat tulostimilleen Linux-ajurit. Hewlett-Packard on sittemmin julkaissut myös "HPIJS"-ajuripaketin vapaalla lisenssillä lähdekoodeineen. Hewlett-Packard on ensimmäinen näin tehnyt tulostinvalmistaja. HPIJS tukee useimpia nykyisiä InkJet- ja DeskJet-tulostinmalleja. </para>
                         </glossdef>
                 </glossentry>
 
 
                 <glossentry id="gloss-hpgl">
-                        <glossterm
-><acronym
->&HP;/GL</acronym
-></glossterm>
-                        <glossdef
-><para
->Lyhenne nimestä <emphasis
->&HP;</emphasis
-> <emphasis
->G</emphasis
->raphical <emphasis
->L</emphasis
->anguage eli Hewlett-Packardin graafinen kieli. HP/GL on pääasiassa piirtureiden käyttämä tulostinkieli. Monet tietokoneavusteiseen suunnitteluun tarkoitetut CAD-ohjelmat tulostavat &HP;/GL-tiedostoja.</para>
-<glossseealso otherterm="gloss-escp"
->ESC/P</glossseealso
-> <glossseealso otherterm="gloss-pcl"
->PCL</glossseealso
-> <glossseealso otherterm="gloss-postscript"
->&PostScript;</glossseealso
-> </glossdef>
+                        <glossterm><acronym>&HP;/GL</acronym></glossterm>
+                        <glossdef><para>Lyhenne nimestä <emphasis>&HP;</emphasis> <emphasis>G</emphasis>raphical <emphasis>L</emphasis>anguage eli Hewlett-Packardin graafinen kieli. HP/GL on pääasiassa piirtureiden käyttämä tulostinkieli. Monet tietokoneavusteiseen suunnitteluun tarkoitetut CAD-ohjelmat tulostavat &HP;/GL-tiedostoja.</para>
+<glossseealso otherterm="gloss-escp">ESC/P</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-pcl">PCL</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-postscript">&PostScript;</glossseealso> </glossdef>
                 </glossentry>
 
                 <glossentry id="gloss-hpjetdirectprotocol">
-                        <glossterm
->&HP; JetDirect -yhteyskäytäntö</glossterm>
-                        <glossdef
-><para
->Hewlett-Packardin tavaramerkki, joka tarkoittaa heidän toteutustaan tulostuksen tiedonsiirrossa käytettävästä yhteyskäytännöstä, joka tunnetaan yleisemmin nimellä AppSocket-yhteyskäytäntö tai "suora TCP/IP-tulostus" (Direct TCP/IP Printing).</para>
-<glossseealso otherterm="gloss-appsocketprotocol"
->AppSocket-yhteyskäytäntö</glossseealso
-> <glossseealso otherterm="gloss-directtcpipprinting"
->Suora TCP/IP-tulostus</glossseealso
-> </glossdef>
+                        <glossterm>&HP; JetDirect -yhteyskäytäntö</glossterm>
+                        <glossdef><para>Hewlett-Packardin tavaramerkki, joka tarkoittaa heidän toteutustaan tulostuksen tiedonsiirrossa käytettävästä yhteyskäytännöstä, joka tunnetaan yleisemmin nimellä AppSocket-yhteyskäytäntö tai "suora TCP/IP-tulostus" (Direct TCP/IP Printing).</para>
+<glossseealso otherterm="gloss-appsocketprotocol">AppSocket-yhteyskäytäntö</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-directtcpipprinting">Suora TCP/IP-tulostus</glossseealso> </glossdef>
                 </glossentry>
 
 		<glossentry id="gloss-ietf">
-                        <glossterm
-><acronym
->IETF</acronym
-></glossterm>
-                        <glossdef
-><para
->Lyhenne nimestä <emphasis
->I</emphasis
->nternet <emphasis
->E</emphasis
->ngineering <emphasis
->T</emphasis
->ask <emphasis
->F</emphasis
->orce, joka on Internet-, ohjelmisto- ja laitteistoasiantuntijoiden ryhmittymä. Nämä asiantuntijat neuvottelevat uusista verkkoteknologioista ja päätyvät usein lopputuloksiin, joita usein pidetään standardeina. "TCP/IP" on tunnetuin esimerkki tällaisista standardeista. IETF-standardit, sekä niiden luonnokset, keskustelut, ideat ja monet käyttökelpoiset ohjeet julkaistaan sarjassa "RFC"-dokumentteja.</para>
-<glossseealso otherterm="gloss-ipp"
->IPP</glossseealso
-> <glossseealso otherterm="gloss-pwg"
->PWG</glossseealso
-> <glossseealso otherterm="gloss-rfc"
->RFC</glossseealso
-> </glossdef>
+                        <glossterm><acronym>IETF</acronym></glossterm>
+                        <glossdef><para>Lyhenne nimestä <emphasis>I</emphasis>nternet <emphasis>E</emphasis>ngineering <emphasis>T</emphasis>ask <emphasis>F</emphasis>orce, joka on Internet-, ohjelmisto- ja laitteistoasiantuntijoiden ryhmittymä. Nämä asiantuntijat neuvottelevat uusista verkkoteknologioista ja päätyvät usein lopputuloksiin, joita usein pidetään standardeina. "TCP/IP" on tunnetuin esimerkki tällaisista standardeista. IETF-standardit, sekä niiden luonnokset, keskustelut, ideat ja monet käyttökelpoiset ohjeet julkaistaan sarjassa "RFC"-dokumentteja.</para>
+<glossseealso otherterm="gloss-ipp">IPP</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-pwg">PWG</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-rfc">RFC</glossseealso> </glossdef>
                 </glossentry>
 
                 <glossentry id="gloss-ipp">
-                        <glossterm
-><acronym
->IPP</acronym
-></glossterm>
-                        <glossdef
-><para
->Lyhenne nimestä <emphasis
->I</emphasis
->nternet <emphasis
->P</emphasis
->rinting <emphasis
->P</emphasis
->rotocol eli Internet-tulostuksen yhteyskäytäntö. IPP on Printer Working Groupin (PWG) suunnittelema yhteyskäytäntö, joka on määritelty sarjassa IETF:n hyväksymiä RFC-dokumentteja. IPP on täysin uusi verkkotulostuksen arkkitehtuuri, mutta se käyttää erittäin hyvin tunnettua ja laajalti käytettyä tapaa varsinaiseen tiedonsiirtoon, nimittäin HTTP versio 1.1:tä! Välttämällä keksimästä pyörää uudelleen ja käyttämällä olemassaolevaa Internet-standardia, IPP:hen on suhteellisen helppoa liittää muita HTTP-yhteensopivia standardimekanismeja, kuten varmennustekniikoita, siirretyn datan SSL- tai TSL-salauksen ja LDAP:in hakemistopalveluita varten (tulostimia, laiteasetuksia, ajureita, hintoja ja verkkoa koskevien tietojen jakamiseen tai salasanojen tarkistamiseen). </para>
-<glossseealso otherterm="gloss-cups"
->&CUPS;</glossseealso
-> <glossseealso otherterm="gloss-pwg"
->PWG</glossseealso
-> <glossseealso otherterm="gloss-ietf"
->IETF</glossseealso
-> <glossseealso otherterm="gloss-rfc"
->RFC</glossseealso
-> <glossseealso otherterm="gloss-tls"
->TLS</glossseealso
-> </glossdef>
+                        <glossterm><acronym>IPP</acronym></glossterm>
+                        <glossdef><para>Lyhenne nimestä <emphasis>I</emphasis>nternet <emphasis>P</emphasis>rinting <emphasis>P</emphasis>rotocol eli Internet-tulostuksen yhteyskäytäntö. IPP on Printer Working Groupin (PWG) suunnittelema yhteyskäytäntö, joka on määritelty sarjassa IETF:n hyväksymiä RFC-dokumentteja. IPP on täysin uusi verkkotulostuksen arkkitehtuuri, mutta se käyttää erittäin hyvin tunnettua ja laajalti käytettyä tapaa varsinaiseen tiedonsiirtoon, nimittäin HTTP versio 1.1:tä! Välttämällä keksimästä pyörää uudelleen ja käyttämällä olemassaolevaa Internet-standardia, IPP:hen on suhteellisen helppoa liittää muita HTTP-yhteensopivia standardimekanismeja, kuten varmennustekniikoita, siirretyn datan SSL- tai TSL-salauksen ja LDAP:in hakemistopalveluita varten (tulostimia, laiteasetuksia, ajureita, hintoja ja verkkoa koskevien tietojen jakamiseen tai salasanojen tarkistamiseen). </para>
+<glossseealso otherterm="gloss-cups">&CUPS;</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-pwg">PWG</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-ietf">IETF</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-rfc">RFC</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-tls">TLS</glossseealso> </glossdef>
                 </glossentry>
 
                 <glossentry id="gloss-tdeprint">
-                        <glossterm
-><acronym
->TDEPrint</acronym
-></glossterm>
-                        <glossdef
-><para
->TDEPrint on &kde;:n versiossa 2.2 ja sitä uudemmissa oleva tulostusjärjestelmä, jonka avulla voi hallita tulostuksen eri alijärjestelmien (&CUPS;, BSD-tyylinen LPR/LPD, RLPR, jne) ominaisuuksia ja asetuksia helppokäyttöisten graafisten käyttöliittymien avulla. Päivittäisessä käytössä tärkein ohjelma on "kprinter", uusi graafisen käyttöliittymän tarjoava tulostuskomento (monet ohjelmat käyttävät sitä sisäisesti tulostamiseen). Huomaa, että TDEPrintissä <emphasis
->ei</emphasis
-> ole omaa tulostustöiden jonotusmekanismia eikä &PostScript;-käsittelyä -- näissä toiminnoissa se turvautuu valittuun <emphasis
->tulostuksen alijärjestelmään</emphasis
->. Se kuitenkin tarjoaa omia lisäominaisuuksiaan näiden taustalla olevien alijärjestelmien päälle. </para>
-<glossseealso otherterm="gloss-bsdstyleprinting"
->BSD-tyylinen tulostus</glossseealso
-> <glossseealso otherterm="gloss-cups"
->&CUPS;</glossseealso
-> <glossseealso otherterm="gloss-kprinter"
->kprinter</glossseealso
-> <glossseealso otherterm="gloss-tdeprinthandbook"
->TDEPrint-käsikirja</glossseealso
-> </glossdef>
+                        <glossterm><acronym>TDEPrint</acronym></glossterm>
+                        <glossdef><para>TDEPrint on &kde;:n versiossa 2.2 ja sitä uudemmissa oleva tulostusjärjestelmä, jonka avulla voi hallita tulostuksen eri alijärjestelmien (&CUPS;, BSD-tyylinen LPR/LPD, RLPR, jne) ominaisuuksia ja asetuksia helppokäyttöisten graafisten käyttöliittymien avulla. Päivittäisessä käytössä tärkein ohjelma on "kprinter", uusi graafisen käyttöliittymän tarjoava tulostuskomento (monet ohjelmat käyttävät sitä sisäisesti tulostamiseen). Huomaa, että TDEPrintissä <emphasis>ei</emphasis> ole omaa tulostustöiden jonotusmekanismia eikä &PostScript;-käsittelyä -- näissä toiminnoissa se turvautuu valittuun <emphasis>tulostuksen alijärjestelmään</emphasis>. Se kuitenkin tarjoaa omia lisäominaisuuksiaan näiden taustalla olevien alijärjestelmien päälle. </para>
+<glossseealso otherterm="gloss-bsdstyleprinting">BSD-tyylinen tulostus</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-cups">&CUPS;</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-kprinter">kprinter</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-tdeprinthandbook">TDEPrint-käsikirja</glossseealso> </glossdef>
                 </glossentry>
 
 
                 <glossentry id="gloss-tdeprinthandbook">
-                        <glossterm
-><acronym
->TDEPrint-käsikirja...</acronym
-></glossterm>
-                        <glossdef
-><para
->...on hakuteos joka kuvaa KDE:n tulostusjärjestelmän käyttäjille ja ylläpitäjille tarkoitetut toiminnot. Pääset lukemaan käsikirjaa joko KDE Ohjeesta tai Konquerorista kirjoittamalla "help:/tdeprint" sijaintikenttään. <ulink url="http://printing.kde.org/"
->TDEPrintin www-sivusto</ulink
-> tarjoaa päivityksiä näihin ohjeisiin, sekä tulostukseen sopivia PDF-versioita. TDEPrint-käsikirja on Kurt Pfeiflen kirjoittama ja ylläpitämä. </para>
-                                <glossseealso otherterm="gloss-cupsfaq"
->&CUPS;-UKK</glossseealso>
+                        <glossterm><acronym>TDEPrint-käsikirja...</acronym></glossterm>
+                        <glossdef><para>...on hakuteos joka kuvaa KDE:n tulostusjärjestelmän käyttäjille ja ylläpitäjille tarkoitetut toiminnot. Pääset lukemaan käsikirjaa joko KDE Ohjeesta tai Konquerorista kirjoittamalla "help:/tdeprint" sijaintikenttään. <ulink url="http://printing.kde.org/">TDEPrintin www-sivusto</ulink> tarjoaa päivityksiä näihin ohjeisiin, sekä tulostukseen sopivia PDF-versioita. TDEPrint-käsikirja on Kurt Pfeiflen kirjoittama ja ylläpitämä. </para>
+                                <glossseealso otherterm="gloss-cupsfaq">&CUPS;-UKK</glossseealso>
                         </glossdef>
                 </glossentry>
 
                 <glossentry id="gloss-kprinter">
-                        <glossterm
->Kprinter</glossterm>
-                        <glossdef
-><para
-><emphasis
->kprinter</emphasis
-> on uusi tehokas tulostustyökalu, jota kaikki &kde;-sovellukset käyttävät. Vastoin monia väärinkäsityksiä, <emphasis
->kprinter</emphasis
-> <emphasis
->ei</emphasis
-> osaa käyttää pelkästään &CUPS;ia, vaan tukee monia tulostuksen eri alijärjestelmiä. Sitä käytettäessä on jopa mahdollista vaihtaa tulostuksen alijärjestelmää, myös tulostustöiden välillä, ilman asetusten tekemistä uudelleen. &CUPS;in tarjoamien tehokkaiden ominaisuuksien ansiosta <emphasis
->kprinter</emphasis
-> sopii parhaiten &CUPS;in kanssa käytettäväksi. <emphasis
->kprinter</emphasis
-> on "qtcups"-ohjelman, jota ei enää ylläpidetä aktiivisesti, perillinen. Se on perinyt qtcupsilta sen parhaat ominaisuudet ja siihen on lisätty lisäksi useita uusia. TÄRKEINTÄ: <emphasis
->kprinter</emphasis
->iä voi käyttää kaikkine ominaisuuksineen myös muissa kuin &kde;-sovelluksissa, kaikissa joissa voi määritellä oman tulostuskomennon. Näitä ovat muun muassa gv, Acrobat Reader, Netscape, Mozilla, Galeon, StarOffice, OpenOffice ja kaikki Gnome-ohjelmat. <emphasis
->kprinter</emphasis
-> voi toimia myös "erillisenä" apuohjelmana, jonka voi käynnistää komentoriviltä tai Alt-F2 näppäimellä aukeavalta "pienoiskomentoriviltä". Sen avulla voi tulostaa useita tiedostoja eri kansiosta, eri tiedostomuodoissa, yhdessä tai useammassa tulostustyössä, ilman että tiedostoja täytyy ensin avata niiden sovelluksissa. (Tällä tavalla tuetut tiedostomuodot ovat &PostScript;, PDF, kansainvälinen- ja ASCII-teksti, sekä monet tunnetut grafiikkamuodot, kuten PNG, TIFF, JPEG, PNM, Sun RASTER, jne.) </para>
-                                <glossseealso otherterm="gloss-qtcups"
->QtCUPS</glossseealso>
+                        <glossterm>Kprinter</glossterm>
+                        <glossdef><para><emphasis>kprinter</emphasis> on uusi tehokas tulostustyökalu, jota kaikki &kde;-sovellukset käyttävät. Vastoin monia väärinkäsityksiä, <emphasis>kprinter</emphasis> <emphasis>ei</emphasis> osaa käyttää pelkästään &CUPS;ia, vaan tukee monia tulostuksen eri alijärjestelmiä. Sitä käytettäessä on jopa mahdollista vaihtaa tulostuksen alijärjestelmää, myös tulostustöiden välillä, ilman asetusten tekemistä uudelleen. &CUPS;in tarjoamien tehokkaiden ominaisuuksien ansiosta <emphasis>kprinter</emphasis> sopii parhaiten &CUPS;in kanssa käytettäväksi. <emphasis>kprinter</emphasis> on "qtcups"-ohjelman, jota ei enää ylläpidetä aktiivisesti, perillinen. Se on perinyt qtcupsilta sen parhaat ominaisuudet ja siihen on lisätty lisäksi useita uusia. TÄRKEINTÄ: <emphasis>kprinter</emphasis>iä voi käyttää kaikkine ominaisuuksineen myös muissa kuin &kde;-sovelluksissa, kaikissa joissa voi määritellä oman tulostuskomennon. Näitä ovat muun muassa gv, Acrobat Reader, Netscape, Mozilla, Galeon, StarOffice, OpenOffice ja kaikki Gnome-ohjelmat. <emphasis>kprinter</emphasis> voi toimia myös "erillisenä" apuohjelmana, jonka voi käynnistää komentoriviltä tai Alt-F2 näppäimellä aukeavalta "pienoiskomentoriviltä". Sen avulla voi tulostaa useita tiedostoja eri kansiosta, eri tiedostomuodoissa, yhdessä tai useammassa tulostustyössä, ilman että tiedostoja täytyy ensin avata niiden sovelluksissa. (Tällä tavalla tuetut tiedostomuodot ovat &PostScript;, PDF, kansainvälinen- ja ASCII-teksti, sekä monet tunnetut grafiikkamuodot, kuten PNG, TIFF, JPEG, PNM, Sun RASTER, jne.) </para>
+                                <glossseealso otherterm="gloss-qtcups">QtCUPS</glossseealso>
                         </glossdef>
                 </glossentry>
 
                 <glossentry id="gloss-lexmark">
-                        <glossterm
-><acronym
->Lexmark</acronym
-></glossterm>
-                        <glossdef
-><para
->Lexmark oli yksi ensimmäisistä yrityksistä, jotka julkaisivat Linux-tulostinajurit joillekin tulostinmalleilleen. Nämä ajurit ovat kuitenkin vain binäärimuodossa (ei lähdekoodina), josta syystä niitä ei ole mahdollista liittää muihin vapaisiin tulostusohjelmistoprojekteihin. </para>
+                        <glossterm><acronym>Lexmark</acronym></glossterm>
+                        <glossdef><para>Lexmark oli yksi ensimmäisistä yrityksistä, jotka julkaisivat Linux-tulostinajurit joillekin tulostinmalleilleen. Nämä ajurit ovat kuitenkin vain binäärimuodossa (ei lähdekoodina), josta syystä niitä ei ole mahdollista liittää muihin vapaisiin tulostusohjelmistoprojekteihin. </para>
                         </glossdef>
                 </glossentry>
 
                 <glossentry id="gloss-linuxprintingorg">
-                        <glossterm
->Linuxprinting.org</glossterm>
-                        <glossdef
-><para
->Linuxprinting.org on WWW-sivusto, joka tarjoaa Linux-tulostusta koskevaa tietoa ja palveluja. Se on käyttökelpoinen myös *BSD:lle ja kaupallisille UNIX:eille.Sivustolta löytyy muun muassa hyödyllinen Foomatic-projekti, jonka tarkoituksena on kehittää tulostusjonojen ja ajurien työkalupakki, joka kykenee siirtämään kaikki tulostusjonot, tulostimet ja asetustiedostot saumattomasti toiseen tulostusjärjestelmään ilman asetusten tekemistä.Sen avulla on mahdollista asettaa yhtenäisen käyttöliittymän läpi erilaisia tulostuksen alijärjestelmiä ja niiden vaatimia ajureita. Sivustossa ylläpidetään myös tulostustietokantaa (Printing Database), joka on kokoelma tietoa laitteista ja ajureista. Se osaa myös luoda automaattisesti tulostimien asetustiedostot mille tahansa tulostusjonon, ajurin ja laitteen yhdistelmälle, jonka tiedetään toimivan jossain yleisessä Linux- tai &UNIX;-tulostusjärjestelmässä. </para>
-                                <glossseealso otherterm="gloss-linuxprintingdatabase"
->Linuxprinting-tietokanta</glossseealso>
+                        <glossterm>Linuxprinting.org</glossterm>
+                        <glossdef><para>Linuxprinting.org on WWW-sivusto, joka tarjoaa Linux-tulostusta koskevaa tietoa ja palveluja. Se on käyttökelpoinen myös *BSD:lle ja kaupallisille UNIX:eille.Sivustolta löytyy muun muassa hyödyllinen Foomatic-projekti, jonka tarkoituksena on kehittää tulostusjonojen ja ajurien työkalupakki, joka kykenee siirtämään kaikki tulostusjonot, tulostimet ja asetustiedostot saumattomasti toiseen tulostusjärjestelmään ilman asetusten tekemistä.Sen avulla on mahdollista asettaa yhtenäisen käyttöliittymän läpi erilaisia tulostuksen alijärjestelmiä ja niiden vaatimia ajureita. Sivustossa ylläpidetään myös tulostustietokantaa (Printing Database), joka on kokoelma tietoa laitteista ja ajureista. Se osaa myös luoda automaattisesti tulostimien asetustiedostot mille tahansa tulostusjonon, ajurin ja laitteen yhdistelmälle, jonka tiedetään toimivan jossain yleisessä Linux- tai &UNIX;-tulostusjärjestelmässä. </para>
+                                <glossseealso otherterm="gloss-linuxprintingdatabase">Linuxprinting-tietokanta</glossseealso>
                         </glossdef>
                 </glossentry>
 
 
                 <glossentry id="gloss-linuxprintingdatabase">
-                        <glossterm
-><acronym
->Linuxprinting.org-tietokanta</acronym
-></glossterm>
-                        <glossdef
-><para
->Tietokanta, joka sisältää eri tulostimiin sopivia laiteajureita, sekä työkaluja joiden avulla näitä ajureita voi käyttää eri järjestelmissä. Foomatic-työkalujen avulla voi luoda toimivat ajuritiedostot omalle tulostinmallille. </para>
-                                <glossseealso otherterm="gloss-foomatic"
->Foomatic</glossseealso>
+                        <glossterm><acronym>Linuxprinting.org-tietokanta</acronym></glossterm>
+                        <glossdef><para>Tietokanta, joka sisältää eri tulostimiin sopivia laiteajureita, sekä työkaluja joiden avulla näitä ajureita voi käyttää eri järjestelmissä. Foomatic-työkalujen avulla voi luoda toimivat ajuritiedostot omalle tulostinmallille. </para>
+                                <glossseealso otherterm="gloss-foomatic">Foomatic</glossseealso>
                         </glossdef>
                 </glossentry>
 
                 <glossentry id="gloss-lprlpd">
-                        <glossterm
-><acronym
->LPR/LPD</acronym
->-tulostus</glossterm>
-                        <glossdef
-><para
->Lyhenne, jonka jotkut katsovat tulevan nimestä <emphasis
->L</emphasis
->ine <emphasis
->P</emphasis
->rinting <emphasis
->R</emphasis
->equest eli rivikirjoituspyyntö ja toiset nimestä <emphasis
->L</emphasis
->ine <emphasis
->P</emphasis
->rinter <emphasis
->R</emphasis
->emote eli etärivikirjoitin.</para>
-                                <glossseealso otherterm="gloss-bsdstyleprinting"
->BSD-tyylinen tulostus</glossseealso>
+                        <glossterm><acronym>LPR/LPD</acronym>-tulostus</glossterm>
+                        <glossdef><para>Lyhenne, jonka jotkut katsovat tulevan nimestä <emphasis>L</emphasis>ine <emphasis>P</emphasis>rinting <emphasis>R</emphasis>equest eli rivikirjoituspyyntö ja toiset nimestä <emphasis>L</emphasis>ine <emphasis>P</emphasis>rinter <emphasis>R</emphasis>emote eli etärivikirjoitin.</para>
+                                <glossseealso otherterm="gloss-bsdstyleprinting">BSD-tyylinen tulostus</glossseealso>
                         </glossdef>
                 </glossentry>
 
                 <glossentry id="gloss-magicfilter">
-                        <glossterm
->Magicfilter</glossterm>
-                        <glossdef
-><para
->Magicfilter on kehittynyt tulostussuodatin, joka tarjoaa, vastaavasti kuin APSfilter, automaattisen tiedostotyypin tunnistuksen ja, tähän tunnistukseen perustuen, automaattisen tiedostomuunnoksen tulostuskelpoiseen muotoon, riippuen kohdetulostimesta.</para>
-                                <glossseealso otherterm="gloss-apsfilter"
->APSfilter</glossseealso>
+                        <glossterm>Magicfilter</glossterm>
+                        <glossdef><para>Magicfilter on kehittynyt tulostussuodatin, joka tarjoaa, vastaavasti kuin APSfilter, automaattisen tiedostotyypin tunnistuksen ja, tähän tunnistukseen perustuen, automaattisen tiedostomuunnoksen tulostuskelpoiseen muotoon, riippuen kohdetulostimesta.</para>
+                                <glossseealso otherterm="gloss-apsfilter">APSfilter</glossseealso>
                         </glossdef>
                 </glossentry>
 
                 <glossentry id="gloss-mimetypes">
-                        <glossterm
->&MIME;-tyypit</glossterm>
-                        <glossdef
-><para
->Lyhenne nimestä <emphasis
->M</emphasis
->ultipurpose (tai Multimedia) <emphasis
->I</emphasis
->nternet <emphasis
->M</emphasis
->ail <emphasis
->E</emphasis
->xtensions eli monikäyttöiset Internet-sähköpostin laajennukset (tai Internet-sähköpostin multimedialaajennukset). &MIME;-tyyppejä käytettiin alunperin binäärimuotoisen datan, kuten kuvia sisältävien sähköpostiliitteiden, siirtoon sellaisten sähköpostiyhteyksien läpi, jotka kykenivät siirtämään vain 7-bittisiä ASCII-merkkejä. Kuvatiedostot täytyi muuttaa tähän ASCII-muotoon. Myöhemmin tätä menetelmää laajennettiin kuvaamaan tiedostomuodot alustariippumattomalla, mutta samalla yksiselitteisellä, tavalla. Kaikki tuntevat esimerkiksi &Windows;in .doc-tiedostopäätteen &Microsoft; Word -tiedostoille. Tämä pääte on &Windows;-järjestelmässä kuitenkin monimerkityksinen: myös tavanomaiset tekstitiedostot tai Adobe Framemakerin tiedostot käyttävät .doc-päätettä, mikä aiheuttaa ongelmia. Jos alkuperäinen Word-tiedosto nimetään uudelleen muulla kuin .doc-päätteellä, ei tiedostoa voi enää avata Wordillä. &MIME;-tyypitetyissä tiedostoissa on aina mukana tunnistusmerkkijono, joka kuvaa niiden tiedostotyypin <emphasis
->päälaji/alilaji</emphasis
->-luokittelulla. Myös IPP-yhteyskäytännöllä tulostettavat tiedostot kuvataan käyttäen &MIME;-tyyppejä. &MIME;-tyypit rekisteröidään IANA-organisaatiossa (Internet Assigning Numbers Association), jotta ne pysyisivät yksiselitteisinä. Myös jotkin &CUPS;in &MIME;-tiedostotyypit ovat rekisteröityjä, kuten <emphasis
->application/vnd.cups-raster</emphasis
-> (&CUPS;in sisäistä rasterikuvamuotoa varten). </para>
-<glossseealso otherterm="gloss-cups"
->&CUPS;</glossseealso
-> <glossseealso otherterm="gloss-easysoftwareproducts"
->Easy Software Products</glossseealso
-> <glossseealso otherterm="gloss-espprintpro"
->ESP PrintPro</glossseealso
-> <glossseealso otherterm="gloss-gimpprint"
->Gimp-Print</glossseealso
-> </glossdef>
+                        <glossterm>&MIME;-tyypit</glossterm>
+                        <glossdef><para>Lyhenne nimestä <emphasis>M</emphasis>ultipurpose (tai Multimedia) <emphasis>I</emphasis>nternet <emphasis>M</emphasis>ail <emphasis>E</emphasis>xtensions eli monikäyttöiset Internet-sähköpostin laajennukset (tai Internet-sähköpostin multimedialaajennukset). &MIME;-tyyppejä käytettiin alunperin binäärimuotoisen datan, kuten kuvia sisältävien sähköpostiliitteiden, siirtoon sellaisten sähköpostiyhteyksien läpi, jotka kykenivät siirtämään vain 7-bittisiä ASCII-merkkejä. Kuvatiedostot täytyi muuttaa tähän ASCII-muotoon. Myöhemmin tätä menetelmää laajennettiin kuvaamaan tiedostomuodot alustariippumattomalla, mutta samalla yksiselitteisellä, tavalla. Kaikki tuntevat esimerkiksi &Windows;in .doc-tiedostopäätteen &Microsoft; Word -tiedostoille. Tämä pääte on &Windows;-järjestelmässä kuitenkin monimerkityksinen: myös tavanomaiset tekstitiedostot tai Adobe Framemakerin tiedostot käyttävät .doc-päätettä, mikä aiheuttaa ongelmia. Jos alkuperäinen Word-tiedosto nimetään uudelleen muulla kuin .doc-päätteellä, ei tiedostoa voi enää avata Wordillä. &MIME;-tyypitetyissä tiedostoissa on aina mukana tunnistusmerkkijono, joka kuvaa niiden tiedostotyypin <emphasis>päälaji/alilaji</emphasis>-luokittelulla. Myös IPP-yhteyskäytännöllä tulostettavat tiedostot kuvataan käyttäen &MIME;-tyyppejä. &MIME;-tyypit rekisteröidään IANA-organisaatiossa (Internet Assigning Numbers Association), jotta ne pysyisivät yksiselitteisinä. Myös jotkin &CUPS;in &MIME;-tiedostotyypit ovat rekisteröityjä, kuten <emphasis>application/vnd.cups-raster</emphasis> (&CUPS;in sisäistä rasterikuvamuotoa varten). </para>
+<glossseealso otherterm="gloss-cups">&CUPS;</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-easysoftwareproducts">Easy Software Products</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-espprintpro">ESP PrintPro</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-gimpprint">Gimp-Print</glossseealso> </glossdef>
                 </glossentry>
 
                 <glossentry id="gloss-pcl">
-                        <glossterm
-><acronym
->PCL</acronym
-></glossterm>
-                        <glossdef
-><para
->Lyhenne nimestä <emphasis
->P</emphasis
->rinter <emphasis
->C</emphasis
->ontrol <emphasis
->L</emphasis
->anguage eli tulostimen hallintakieli, joka on Hewlett-Packardin kehittämä. PCL syntyi (versiossaan 1) yksinkertaisena komentojoukkona ASCII-muotoiselle tulostukselle; nykyään, versioissa PCL6 ja PCL-X, se kykenee tulostamaan kuvia ja värejä. Sitä ei kuitenkaan juurikaan käytetä &Microsoft; &Windows;-  ja &HP-UX;-käyttöjärjestelmien (&HP;:n oma &UNIX;-merkki) ulkopuolella.</para>
-<glossseealso otherterm="gloss-escp"
->ESC/P</glossseealso
-> <glossseealso otherterm="gloss-hpgl"
->&HP;/GL</glossseealso
-> <glossseealso otherterm="gloss-pdl"
->PDL</glossseealso
-> <glossseealso otherterm="gloss-postscript"
->&PostScript;</glossseealso
-> </glossdef>
+                        <glossterm><acronym>PCL</acronym></glossterm>
+                        <glossdef><para>Lyhenne nimestä <emphasis>P</emphasis>rinter <emphasis>C</emphasis>ontrol <emphasis>L</emphasis>anguage eli tulostimen hallintakieli, joka on Hewlett-Packardin kehittämä. PCL syntyi (versiossaan 1) yksinkertaisena komentojoukkona ASCII-muotoiselle tulostukselle; nykyään, versioissa PCL6 ja PCL-X, se kykenee tulostamaan kuvia ja värejä. Sitä ei kuitenkaan juurikaan käytetä &Microsoft; &Windows;-  ja &HP-UX;-käyttöjärjestelmien (&HP;:n oma &UNIX;-merkki) ulkopuolella.</para>
+<glossseealso otherterm="gloss-escp">ESC/P</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-hpgl">&HP;/GL</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-pdl">PDL</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-postscript">&PostScript;</glossseealso> </glossdef>
                 </glossentry>
 
                 <glossentry id="gloss-pdl">
-                        <glossterm
-><acronym
->PDL</acronym
-></glossterm>
-                        <glossdef
-><para
->Lyhenne nimestä <emphasis
->P</emphasis
->age <emphasis
->D</emphasis
->escription <emphasis
->L</emphasis
->anguage eli sivunkuvauskieli. Sivunkuvauskielet kuvaavat sivun graafisen esitysmuodon abstrakteilla komentosarjoilla. Ennen kuin sivunkuvauskielellä kuvattu sivu saadaan varsinaisesti tulostettua paperille, täytyy se ensin tulkita joko tulostimessa tai tietokoneessa alemman tason ohjauskäskyinä. &PostScript; on tärkein sivunkuvauskieli &UNIX;-käyttöjärjestelmissä. </para>
-<glossseealso otherterm="gloss-escp"
->ESC/P</glossseealso
-> <glossseealso otherterm="gloss-hpgl"
->&HP;/GL</glossseealso
-> <glossseealso otherterm="gloss-pcl"
->PCL</glossseealso
-> <glossseealso otherterm="gloss-postscript"
->&PostScript;</glossseealso
-> </glossdef>
+                        <glossterm><acronym>PDL</acronym></glossterm>
+                        <glossdef><para>Lyhenne nimestä <emphasis>P</emphasis>age <emphasis>D</emphasis>escription <emphasis>L</emphasis>anguage eli sivunkuvauskieli. Sivunkuvauskielet kuvaavat sivun graafisen esitysmuodon abstrakteilla komentosarjoilla. Ennen kuin sivunkuvauskielellä kuvattu sivu saadaan varsinaisesti tulostettua paperille, täytyy se ensin tulkita joko tulostimessa tai tietokoneessa alemman tason ohjauskäskyinä. &PostScript; on tärkein sivunkuvauskieli &UNIX;-käyttöjärjestelmissä. </para>
+<glossseealso otherterm="gloss-escp">ESC/P</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-hpgl">&HP;/GL</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-pcl">PCL</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-postscript">&PostScript;</glossseealso> </glossdef>
                 </glossentry>
 
                 <glossentry id="gloss-pixel">
-                        <glossterm
->Pikseli</glossterm>
-                        <glossdef
-><para
->(Pixel) Lyhenne nimestä <emphasis
->Pic</emphasis
->ture <emphasis
->El</emphasis
->ement eli kuvaelementti. Tämä termi kuvaa rasterikuvan pienintä osaa, joko paperille tulostettuna tai kuvaruudulla. Yksiköt "ppi" (points per inch) ja DPI (dots per inch) eli pistettä tuumalle ovat kuvanlaadun ja tarkkuuden tärkeä mittari.</para>
-<glossseealso otherterm="gloss-filter"
->Suodatin</glossseealso
-> <glossseealso otherterm="gloss-ghostscript"
->Ghostscript</glossseealso
-> <glossseealso otherterm="gloss-postscript"
->&PostScript;</glossseealso
-> <glossseealso otherterm="gloss-raster"
->Rasteri</glossseealso
-> </glossdef>
+                        <glossterm>Pikseli</glossterm>
+                        <glossdef><para>(Pixel) Lyhenne nimestä <emphasis>Pic</emphasis>ture <emphasis>El</emphasis>ement eli kuvaelementti. Tämä termi kuvaa rasterikuvan pienintä osaa, joko paperille tulostettuna tai kuvaruudulla. Yksiköt "ppi" (points per inch) ja DPI (dots per inch) eli pistettä tuumalle ovat kuvanlaadun ja tarkkuuden tärkeä mittari.</para>
+<glossseealso otherterm="gloss-filter">Suodatin</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-ghostscript">Ghostscript</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-postscript">&PostScript;</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-raster">Rasteri</glossseealso> </glossdef>
                 </glossentry>
 
                 <glossentry id="gloss-pjl">
-                        <glossterm
-><acronym
->PJL</acronym
-></glossterm>
-                        <glossdef
-><para
->Lyhenne nimestä <emphasis
->P</emphasis
->rint <emphasis
->J</emphasis
->ob <emphasis
->L</emphasis
->anguage eli tulostustyökieli. Se on Hewlett-Packardin kehittämä tulostimien oletusasetusten ja tulostekohtaisten asetusten hallintaan tarkoitettu kieli. Sitä voi kuitenkin käyttää myös monissa muissa kuin HP:n omissa (PCL-)tulostimissa; myös monet &PostScript;- ja muut tulostimet ymmärtävät niille tulostustyön sisällä tai erillisenä signaalina lähetettyjä PJL-komentoja.</para>
-                                <glossseealso otherterm="gloss-pcl"
->PCL</glossseealso>
+                        <glossterm><acronym>PJL</acronym></glossterm>
+                        <glossdef><para>Lyhenne nimestä <emphasis>P</emphasis>rint <emphasis>J</emphasis>ob <emphasis>L</emphasis>anguage eli tulostustyökieli. Se on Hewlett-Packardin kehittämä tulostimien oletusasetusten ja tulostekohtaisten asetusten hallintaan tarkoitettu kieli. Sitä voi kuitenkin käyttää myös monissa muissa kuin HP:n omissa (PCL-)tulostimissa; myös monet &PostScript;- ja muut tulostimet ymmärtävät niille tulostustyön sisällä tai erillisenä signaalina lähetettyjä PJL-komentoja.</para>
+                                <glossseealso otherterm="gloss-pcl">PCL</glossseealso>
                         </glossdef>
                 </glossentry>
 
                 <glossentry id="gloss-postscript">
-                        <glossterm
->&PostScript;</glossterm>
-                        <glossdef
-><para
->&PostScript; (lyhennetään usein "PS") on &UNIX;-järjestelmissä vallitseva teollisuusstandardi tiedostojen tulostamisessa. Se on Adoben kehittämä ja tulostinvalmistajille ja ohjelmistoyrityksille lisensoima. Koska Adobe on julkaissut &PostScript;in tekniset tiedot, on ilmestynyt myös muiden julkaisemia toteutuksia &PostScript;ia tuottavista ja tulkitsevista ohjelmista; yksi parhaiten tunnetuista on Ghostscript, joka on tehokas PS-tulkki. </para>
-<glossseealso otherterm="gloss-escp"
->ESC/P</glossseealso
-> <glossseealso otherterm="gloss-hpgl"
->&HP;/GL</glossseealso
-> <glossseealso otherterm="gloss-pcl"
->PCL</glossseealso
-> <glossseealso otherterm="gloss-ppd"
->PPD</glossseealso
-> </glossdef>
+                        <glossterm>&PostScript;</glossterm>
+                        <glossdef><para>&PostScript; (lyhennetään usein "PS") on &UNIX;-järjestelmissä vallitseva teollisuusstandardi tiedostojen tulostamisessa. Se on Adoben kehittämä ja tulostinvalmistajille ja ohjelmistoyrityksille lisensoima. Koska Adobe on julkaissut &PostScript;in tekniset tiedot, on ilmestynyt myös muiden julkaisemia toteutuksia &PostScript;ia tuottavista ja tulkitsevista ohjelmista; yksi parhaiten tunnetuista on Ghostscript, joka on tehokas PS-tulkki. </para>
+<glossseealso otherterm="gloss-escp">ESC/P</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-hpgl">&HP;/GL</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-pcl">PCL</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-ppd">PPD</glossseealso> </glossdef>
                 </glossentry>
 
                 <glossentry id="gloss-ppd">
-                        <glossterm
-><acronym
->PPD</acronym
-></glossterm>
-                        <glossdef
-><para
->Lyhenne nimestä <emphasis
->P</emphasis
->ostScript <emphasis
->P</emphasis
->rinter <emphasis
->D</emphasis
->escription eli PostScript-tulostinkuvaus; PPD:t ovat ASCII-tiedostoja, joihin on tallennettu kaikki tiedot tulostinmallin erikoiskyvyistä, sekä kykyjen (kuten kaksipuolisen tulostuksen) käyttöön tarvittavien (PostScript- tai PJL-) komentojen määrittelyt. Kuten lyhenteen selitys kertoo, käytettiin PPD-kuvauksia alunperin vain &PostScript;-tulostimille. &CUPS;-tulostusjärjestelmä on kuitenkin laajentanut PPD-käsitteen myös muille tulostimille. &PostScript;-tulostimien valmistajat toimittavat PPD-tiedostot omille tulostimilleen. Niitä voi käyttää &CUPS;in ja TDEPrintin kanssa minkä tahansa &PostScript;-tulostimen kaikkien ominaisuuksien käyttämiseen. TDEPrint-tiimi suosittelee alkunperin &Microsoft; Windowsissa käytettäväksi tarkoitettujen PPD-kuvauksien käyttöä. Muiden kuin PostScript-tulostimien PPD:t <emphasis
->tarvitsevat</emphasis
-> vastaavan sopivan "suodattimen" &PostScript;-tulostustiedostojen muuttamiseen tulostimelle sopivaan muotoon. Tulostinvalmistajat eivät kuitenkaan (vielä) toimita tällaisia PPD/suodatin-yhdistelmiä. Sen jälkeen kun &CUPS;issa alettiin käyttää PPD:itä, on vapaiden ohjelmien yhteisö saanut nopeasti aikaan tuen useimmille nykyisin käytetyille tulostinmalleille, PPD:iden ja perinteisten Ghostscript-suodattimien avulla. Huomaa kuitenkin, että tulosteen laatu vaihtelee suuresti aina korkeatasoisesta valokuvatulostuksesta (käyttäen Gimp-Printtiä useimpien Epson-mustesuihkutulostimien kanssa) hädin tuskin luettavaan laatuun (käyttäen Foomatic-kelpoisia Ghostscript-suodattimia Linuxprinting.org-tiedokannassa "verkonpainoiksi" luokiteltujen tulostinmallien kanssa). </para>
-<glossseealso otherterm="gloss-cups"
->&CUPS;</glossseealso
-> <glossseealso otherterm="gloss-linuxprintingorg"
->Linuxprinting.org</glossseealso
-> <glossseealso otherterm="gloss-postscript"
->&PostScript;</glossseealso
-> </glossdef>
+                        <glossterm><acronym>PPD</acronym></glossterm>
+                        <glossdef><para>Lyhenne nimestä <emphasis>P</emphasis>ostScript <emphasis>P</emphasis>rinter <emphasis>D</emphasis>escription eli PostScript-tulostinkuvaus; PPD:t ovat ASCII-tiedostoja, joihin on tallennettu kaikki tiedot tulostinmallin erikoiskyvyistä, sekä kykyjen (kuten kaksipuolisen tulostuksen) käyttöön tarvittavien (PostScript- tai PJL-) komentojen määrittelyt. Kuten lyhenteen selitys kertoo, käytettiin PPD-kuvauksia alunperin vain &PostScript;-tulostimille. &CUPS;-tulostusjärjestelmä on kuitenkin laajentanut PPD-käsitteen myös muille tulostimille. &PostScript;-tulostimien valmistajat toimittavat PPD-tiedostot omille tulostimilleen. Niitä voi käyttää &CUPS;in ja TDEPrintin kanssa minkä tahansa &PostScript;-tulostimen kaikkien ominaisuuksien käyttämiseen. TDEPrint-tiimi suosittelee alkunperin &Microsoft; Windowsissa käytettäväksi tarkoitettujen PPD-kuvauksien käyttöä. Muiden kuin PostScript-tulostimien PPD:t <emphasis>tarvitsevat</emphasis> vastaavan sopivan "suodattimen" &PostScript;-tulostustiedostojen muuttamiseen tulostimelle sopivaan muotoon. Tulostinvalmistajat eivät kuitenkaan (vielä) toimita tällaisia PPD/suodatin-yhdistelmiä. Sen jälkeen kun &CUPS;issa alettiin käyttää PPD:itä, on vapaiden ohjelmien yhteisö saanut nopeasti aikaan tuen useimmille nykyisin käytetyille tulostinmalleille, PPD:iden ja perinteisten Ghostscript-suodattimien avulla. Huomaa kuitenkin, että tulosteen laatu vaihtelee suuresti aina korkeatasoisesta valokuvatulostuksesta (käyttäen Gimp-Printtiä useimpien Epson-mustesuihkutulostimien kanssa) hädin tuskin luettavaan laatuun (käyttäen Foomatic-kelpoisia Ghostscript-suodattimia Linuxprinting.org-tiedokannassa "verkonpainoiksi" luokiteltujen tulostinmallien kanssa). </para>
+<glossseealso otherterm="gloss-cups">&CUPS;</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-linuxprintingorg">Linuxprinting.org</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-postscript">&PostScript;</glossseealso> </glossdef>
                 </glossentry>
 
                 <glossentry id="gloss-PPD-O-Matic">
-                        <glossterm
->PPD-O-Matic</glossterm>
-                        <glossdef
-><para
->PPD-O-Matic on joukko Linuxprinting.org-sivustossa toimivia ohjelmia, joita voi käyttää PPD-kuvaustiedostojen luomiseen mille tahansa tulostimelle, jonka tiedetään kykenevän tulostamaan Ghostscriptin avulla. Nämä PPD:t voi liittää &CUPS;/TDEPrint-tulostusjärjestelmään, sekä PPD-yhteensopiviin sovelluksiin, kuten OpenOffice.org:iin, tulostustöiden eri asetusten tekemiseen. On useimmissa tapauksissa suositeltavaa käyttää "PPD-O-Matic":ia vanhemman &CUPS;-O-Maticin sijaan. Luodaksesi PPD:n, mene <ulink url="http://www.linuxprinting.org/printer_list.cgi"
->tulostintietokantaan</ulink
->, valitse tulostinmalli, seuraa linkkiä joka näyttää mallille saatavilla olevat Ghostscript-suodattimet, valitse niistä yksi, napsauta "generate" (luo) ja lopuksi tallenna luotu tiedosto omaan tietokoneeseesi. Lue ohjeet tarkasti. Varmista, että Ghostscript-ohjelmapaketti on todella asennettuna koneessasi ja suodatin, jonka valitsit ennen PPD:n luontia, on asennettuna. </para>
-<glossseealso otherterm="gloss-postscript"
->&PostScript;</glossseealso
-> <glossseealso otherterm="gloss-cups-o-matic"
->&CUPS;-O-Matic</glossseealso
-> <glossseealso otherterm="gloss-linuxprintingorg"
->Linuxprinting.org</glossseealso
-> <glossseealso otherterm="gloss-foomatic"
->Foomatic</glossseealso
-> </glossdef>
+                        <glossterm>PPD-O-Matic</glossterm>
+                        <glossdef><para>PPD-O-Matic on joukko Linuxprinting.org-sivustossa toimivia ohjelmia, joita voi käyttää PPD-kuvaustiedostojen luomiseen mille tahansa tulostimelle, jonka tiedetään kykenevän tulostamaan Ghostscriptin avulla. Nämä PPD:t voi liittää &CUPS;/TDEPrint-tulostusjärjestelmään, sekä PPD-yhteensopiviin sovelluksiin, kuten OpenOffice.org:iin, tulostustöiden eri asetusten tekemiseen. On useimmissa tapauksissa suositeltavaa käyttää "PPD-O-Matic":ia vanhemman &CUPS;-O-Maticin sijaan. Luodaksesi PPD:n, mene <ulink url="http://www.linuxprinting.org/printer_list.cgi">tulostintietokantaan</ulink>, valitse tulostinmalli, seuraa linkkiä joka näyttää mallille saatavilla olevat Ghostscript-suodattimet, valitse niistä yksi, napsauta "generate" (luo) ja lopuksi tallenna luotu tiedosto omaan tietokoneeseesi. Lue ohjeet tarkasti. Varmista, että Ghostscript-ohjelmapaketti on todella asennettuna koneessasi ja suodatin, jonka valitsit ennen PPD:n luontia, on asennettuna. </para>
+<glossseealso otherterm="gloss-postscript">&PostScript;</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-cups-o-matic">&CUPS;-O-Matic</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-linuxprintingorg">Linuxprinting.org</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-foomatic">Foomatic</glossseealso> </glossdef>
                 </glossentry>
 
                 <glossentry id="gloss-printcap">
-                        <glossterm
->printcap</glossterm>
-                        <glossdef
-><para
->"printcap"-tiedosto pitää vanhoissa BSD-tyylisissa tulostusjärjestelmissä sisällään tulostuksen kokoonpanotiedot. Tulostusjärjestelmä lukee tiedostoa selvittääkseen siitä mitä tulostimia järjestelmään on kytketty, mitä suodattimia niissä käytetään, missä tulostusjonon hakemisto sijaitsee, käytetäänkö otsikkosivuja, ja niin edelleen. Myös jotkin sovellukset vaativat lukuoikeuden printcap-tiedostoon saadakseen listan käytettävissä olevien tulostimien nimistä. </para>
-                                <glossseealso otherterm="gloss-bsdstyleprinting"
->BSD-tyylinen tulostus</glossseealso>
+                        <glossterm>printcap</glossterm>
+                        <glossdef><para>"printcap"-tiedosto pitää vanhoissa BSD-tyylisissa tulostusjärjestelmissä sisällään tulostuksen kokoonpanotiedot. Tulostusjärjestelmä lukee tiedostoa selvittääkseen siitä mitä tulostimia järjestelmään on kytketty, mitä suodattimia niissä käytetään, missä tulostusjonon hakemisto sijaitsee, käytetäänkö otsikkosivuja, ja niin edelleen. Myös jotkin sovellukset vaativat lukuoikeuden printcap-tiedostoon saadakseen listan käytettävissä olevien tulostimien nimistä. </para>
+                                <glossseealso otherterm="gloss-bsdstyleprinting">BSD-tyylinen tulostus</glossseealso>
                         </glossdef>
                 </glossentry>
   
 
                 <glossentry id="gloss-printermib">
-                        <glossterm
->Tulostin-<acronym
->MIB</acronym
-></glossterm>
-                        <glossdef
-><para
->Lyhenne nimestä <emphasis
->Printer</emphasis
->-<emphasis
->M</emphasis
->anagement <emphasis
->I</emphasis
->nformation <emphasis
->B</emphasis
->ase eli tulostinhallintatietokanta; Tulostin-MIB:issä määritellään tulostimen sisälle tallennettavat parametrit, joita käytetään yhteyden saamiseen tulostimeen verkon läpi. Tämä on käyttökelpoista jos monia (joissain tapauksissa tuhansia) verkkotulostimia hallitaan keskitetysti SNMP:n (Simple Network Management Protocol, yksinkertainen yhteyskäytäntö verkonhallintaan) avulla.</para>
-<glossseealso otherterm="gloss-pwg"
->PWG</glossseealso
-> <glossseealso otherterm="gloss-snmp"
->SNMP</glossseealso
-> </glossdef>
+                        <glossterm>Tulostin-<acronym>MIB</acronym></glossterm>
+                        <glossdef><para>Lyhenne nimestä <emphasis>Printer</emphasis>-<emphasis>M</emphasis>anagement <emphasis>I</emphasis>nformation <emphasis>B</emphasis>ase eli tulostinhallintatietokanta; Tulostin-MIB:issä määritellään tulostimen sisälle tallennettavat parametrit, joita käytetään yhteyden saamiseen tulostimeen verkon läpi. Tämä on käyttökelpoista jos monia (joissain tapauksissa tuhansia) verkkotulostimia hallitaan keskitetysti SNMP:n (Simple Network Management Protocol, yksinkertainen yhteyskäytäntö verkonhallintaan) avulla.</para>
+<glossseealso otherterm="gloss-pwg">PWG</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-snmp">SNMP</glossseealso> </glossdef>
                 </glossentry>
   
                 <glossentry id="gloss-pwg">
-                        <glossterm
-><acronym
->PWG</acronym
-></glossterm>
-                        <glossdef
-><para
->Lyhenne nimestä <emphasis
->P</emphasis
->rinter <emphasis
->W</emphasis
->orking <emphasis
->G</emphasis
->roup. PWG on tulostinteollisuuden edustajien löyhä työryhmä, joka on menneinä vuosina kehittänyt erilaisia verkkotulostusta koskevia standardeja. IETF on myöhemmin hyväksynyt ne RFC-standardeina, kuten "Tulostin-MIB":n ja IPP-yhteyskäytännön.</para>
-<glossseealso otherterm="gloss-postscript"
->&PostScript;</glossseealso
-> <glossseealso otherterm="gloss-ipp"
->IPP</glossseealso
-> <glossseealso otherterm="gloss-printermib"
->Tulostin-MIB</glossseealso
-> <glossseealso otherterm="gloss-snmp"
->SNMP</glossseealso
-> </glossdef>
+                        <glossterm><acronym>PWG</acronym></glossterm>
+                        <glossdef><para>Lyhenne nimestä <emphasis>P</emphasis>rinter <emphasis>W</emphasis>orking <emphasis>G</emphasis>roup. PWG on tulostinteollisuuden edustajien löyhä työryhmä, joka on menneinä vuosina kehittänyt erilaisia verkkotulostusta koskevia standardeja. IETF on myöhemmin hyväksynyt ne RFC-standardeina, kuten "Tulostin-MIB":n ja IPP-yhteyskäytännön.</para>
+<glossseealso otherterm="gloss-postscript">&PostScript;</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-ipp">IPP</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-printermib">Tulostin-MIB</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-snmp">SNMP</glossseealso> </glossdef>
                 </glossentry>
 
                 <glossentry id="gloss-printtdeioslave">
-                        <glossterm
->print:/ -siirräntätyöskentelijä</glossterm>
-                        <glossdef
-><para
->Voit käyttää ilmausta "print:/..." päästäksesi nopeasti käsiksi KDE:n tulostusjärjestelmän resursseihin. Jos kirjoitat "print:/manager" Konquerorin sijainti-ikkunaan, pääset KDE:n tulostuksenhallintaan. Konqueror käyttää tämän mahdollistamiseen &kde;:n tunnettua "KParts" upotusteknologiaa. </para>
-<glossseealso otherterm="gloss-ioslave"
->IO Slave</glossseealso
-> <glossseealso otherterm="gloss-tdeparts"
->KParts</glossseealso
-> </glossdef>
+                        <glossterm>print:/ -siirräntätyöskentelijä</glossterm>
+                        <glossdef><para>Voit käyttää ilmausta "print:/..." päästäksesi nopeasti käsiksi KDE:n tulostusjärjestelmän resursseihin. Jos kirjoitat "print:/manager" Konquerorin sijainti-ikkunaan, pääset KDE:n tulostuksenhallintaan. Konqueror käyttää tämän mahdollistamiseen &kde;:n tunnettua "KParts" upotusteknologiaa. </para>
+<glossseealso otherterm="gloss-ioslave">IO Slave</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-tdeparts">KParts</glossseealso> </glossdef>
                 </glossentry>
 
 
                 <glossentry id="gloss-printerdatabase">
-                        <glossterm
->Tulostintietokanta</glossterm>
-                        <glossdef
-><para
->Tulostimien tietoja, kuten erikoiskykyjä, asetuksia ja ajureita, sisältävä tietokanta.</para>
-                                <glossseealso otherterm="gloss-linuxprintingdatabase"
->Linuxprinting-tietokanta</glossseealso>
+                        <glossterm>Tulostintietokanta</glossterm>
+                        <glossdef><para>Tulostimien tietoja, kuten erikoiskykyjä, asetuksia ja ajureita, sisältävä tietokanta.</para>
+                                <glossseealso otherterm="gloss-linuxprintingdatabase">Linuxprinting-tietokanta</glossseealso>
                         </glossdef>
                 </glossentry>
 
                 <glossentry id="gloss-qtcups">
-                        <glossterm
-><acronym
->Qt&CUPS;</acronym
-></glossterm>
-                        <glossdef
-><para
->Qt&CUPS; ja KUPS ovat nykyään jo vanhentuneita KDE:n nykyisen tulostusjärjestelmän edeltäjiä, joita ei enää ylläpidetä. Kaikki qtcups-ohjelman hyvät puolet ovat edelleen saatavilla sen jälkeläisessä, kprinterissä, KDE:n uudessa tulostusdialogissa, jossa on paljon parannuksia qtcupsiin nähden. Kaikki kups-ohjelman hyvät ominaisuudet ovat edelleen saatavilla KDE:n tulostuksenhallinnasta (löytyy KDE:n ohjauskeskuksesta, sekä Konquerorista kirjoittamalla sijainti-ikkunaan "print:/manager"), monipuolisemmilla toiminnoilla ja vähemmillä ongelmilla. KUPSin kehittäjä, Michael Goffioul, toimii nykyään KDE:n tulostusjärjestelmän kehittäjänä -- oikein mukava ja tuottelias tyyppi, sekä nopea ohjelmavirheiden korjaaja. </para>
-                                <glossseealso otherterm="gloss-kprinter"
->Kprinter</glossseealso>
+                        <glossterm><acronym>Qt&CUPS;</acronym></glossterm>
+                        <glossdef><para>Qt&CUPS; ja KUPS ovat nykyään jo vanhentuneita KDE:n nykyisen tulostusjärjestelmän edeltäjiä, joita ei enää ylläpidetä. Kaikki qtcups-ohjelman hyvät puolet ovat edelleen saatavilla sen jälkeläisessä, kprinterissä, KDE:n uudessa tulostusdialogissa, jossa on paljon parannuksia qtcupsiin nähden. Kaikki kups-ohjelman hyvät ominaisuudet ovat edelleen saatavilla KDE:n tulostuksenhallinnasta (löytyy KDE:n ohjauskeskuksesta, sekä Konquerorista kirjoittamalla sijainti-ikkunaan "print:/manager"), monipuolisemmilla toiminnoilla ja vähemmillä ongelmilla. KUPSin kehittäjä, Michael Goffioul, toimii nykyään KDE:n tulostusjärjestelmän kehittäjänä -- oikein mukava ja tuottelias tyyppi, sekä nopea ohjelmavirheiden korjaaja. </para>
+                                <glossseealso otherterm="gloss-kprinter">Kprinter</glossseealso>
                         </glossdef>
                 </glossentry>
 
                 <glossentry id="gloss-raster">
-                        <glossterm
->Rasterikuva</glossterm>
-                        <glossdef
-><para
->Jokainen kuvaruudulla tai paperilla oleva kuva koostuu kuviosta eri värisiä ja (kenties) kokoisia pisteitä. Tällaista kutsutaan "rasterikuvaksi". Toinen kuvatyyppi on "vektorikuva", jonka sisältö kuvataan matemaattisten kaavojen avulla käyrinä, värisävyinä, muotoina ja täytettyinä alueina. Vektorikuvilla on usein pienempi tiedostomuoto ja niitä voi skaalata vapaasti mihin hyvänsä kokoon ilman, että kuvan informaatiosisältö tai laatu kärsivät. Vektorikuvia ei kuitenkaan voi tulostaa sellaisenaan, vaan ne täytyy aina "rasteroida" tai "renderöidä" tietyllä kuvatarkkuudella, johon tulostuslaite (näyttö tai tulostin) kykenee. Rasterointi tehdään rasteroijalla (RIP, Raster Image Processor), kuten Ghostscript-ohjelmistolla, tai muulla suodattimella.</para>
-<glossseealso otherterm="gloss-pixel"
->Pikseli</glossseealso
-> <glossseealso otherterm="gloss-ghostscript"
->Ghostscript</glossseealso
-> <glossseealso otherterm="gloss-postscript"
->&PostScript;</glossseealso
-> <glossseealso otherterm="gloss-filter"
->Suodatin</glossseealso
-> <glossseealso otherterm="gloss-rip"
->RIP</glossseealso
-> </glossdef>
+                        <glossterm>Rasterikuva</glossterm>
+                        <glossdef><para>Jokainen kuvaruudulla tai paperilla oleva kuva koostuu kuviosta eri värisiä ja (kenties) kokoisia pisteitä. Tällaista kutsutaan "rasterikuvaksi". Toinen kuvatyyppi on "vektorikuva", jonka sisältö kuvataan matemaattisten kaavojen avulla käyrinä, värisävyinä, muotoina ja täytettyinä alueina. Vektorikuvilla on usein pienempi tiedostomuoto ja niitä voi skaalata vapaasti mihin hyvänsä kokoon ilman, että kuvan informaatiosisältö tai laatu kärsivät. Vektorikuvia ei kuitenkaan voi tulostaa sellaisenaan, vaan ne täytyy aina "rasteroida" tai "renderöidä" tietyllä kuvatarkkuudella, johon tulostuslaite (näyttö tai tulostin) kykenee. Rasterointi tehdään rasteroijalla (RIP, Raster Image Processor), kuten Ghostscript-ohjelmistolla, tai muulla suodattimella.</para>
+<glossseealso otherterm="gloss-pixel">Pikseli</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-ghostscript">Ghostscript</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-postscript">&PostScript;</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-filter">Suodatin</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-rip">RIP</glossseealso> </glossdef>
                 </glossentry>
 
                 <glossentry id="gloss-rip">
-                        <glossterm
-><acronym
->RIP</acronym
-></glossterm>
-                        <glossdef
-><para
->Lyhenne sanoista <emphasis
->R</emphasis
->aster <emphasis
->I</emphasis
->mage <emphasis
->P</emphasis
->rocess(or) eli (yksinkertaisesti) rasteroija. Kun puhutaan tulostuksesta, tarkoittaa "RIP" laitteistoa tai ohjelmistoa, joka kykenee muuttamaan &PostScript;-muodossa (tai jossain muussa sivunkuvauskielellä esitetyssä tulostusmuodossa) olevan kuvan sellaiseen rasterimuotoon, jonka tulostin kykenee tulostamaan. &PostScript;-tulostimissa on sisäinen PostScript-rasteroija; rasterointi voi tapahtua sekä tulostimen sisällä että ulkoisesti. Ghostscript on monille &UNIX;-järjestelmille saatavilla oleva ohjelmisto, joka tarjoaa käyttäjän tietokoneessa toimivan ohjelmallisen rasteroinnin. Se muuntaa &PostScript;- tai muun sopivan datan sellaiseen muotoon, joka sopii lähetettäväksi tulostuslaitteelle.</para>
-<glossseealso otherterm="gloss-filter"
->Suodatin</glossseealso
-> <glossseealso otherterm="gloss-ghostscript"
->Ghostscript</glossseealso
-> <glossseealso otherterm="gloss-postscript"
->&PostScript;</glossseealso
-> <glossseealso otherterm="gloss-pdl"
->PDL</glossseealso
-> <glossseealso otherterm="gloss-raster"
->Rasteri</glossseealso
-> </glossdef>
+                        <glossterm><acronym>RIP</acronym></glossterm>
+                        <glossdef><para>Lyhenne sanoista <emphasis>R</emphasis>aster <emphasis>I</emphasis>mage <emphasis>P</emphasis>rocess(or) eli (yksinkertaisesti) rasteroija. Kun puhutaan tulostuksesta, tarkoittaa "RIP" laitteistoa tai ohjelmistoa, joka kykenee muuttamaan &PostScript;-muodossa (tai jossain muussa sivunkuvauskielellä esitetyssä tulostusmuodossa) olevan kuvan sellaiseen rasterimuotoon, jonka tulostin kykenee tulostamaan. &PostScript;-tulostimissa on sisäinen PostScript-rasteroija; rasterointi voi tapahtua sekä tulostimen sisällä että ulkoisesti. Ghostscript on monille &UNIX;-järjestelmille saatavilla oleva ohjelmisto, joka tarjoaa käyttäjän tietokoneessa toimivan ohjelmallisen rasteroinnin. Se muuntaa &PostScript;- tai muun sopivan datan sellaiseen muotoon, joka sopii lähetettäväksi tulostuslaitteelle.</para>
+<glossseealso otherterm="gloss-filter">Suodatin</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-ghostscript">Ghostscript</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-postscript">&PostScript;</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-pdl">PDL</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-raster">Rasteri</glossseealso> </glossdef>
                 </glossentry>
 
 
                 <glossentry id="gloss-rlpr">
-                        <glossterm
-><acronym
->RLPR</acronym
-> (Etä-LPR)</glossterm>
-                        <glossdef
-><para
->Lyhenne nimestä <emphasis
->R</emphasis
->emote <emphasis
->L</emphasis
->ine <emphasis
->P</emphasis
->rinting <emphasis
->R</emphasis
->equest eli etä-rivikirjoituspyyntö. RLPR on BSD-tyylinen tulostusjärjestelmä, jonka asentamiseen ei tarvitse pääkäyttäjän oikeuksia eikä "printcap"-tiedostoa jotta se toimisi: kaikki tulostusparametrit voidaan antaa komentoriviltä. RLPR on käyttökelpoinen monille sylimikrojen käyttäjille, jotka kytkeytyvät usein erilaisiin laitteisiin ja ympäristöihin. RLPR on mahdollista asentaa toimimaan kaikkien muiden tulostusjärjestelmien kanssa ja se tarjoaa erittäin joustavan ja nopean tavan asentaa tulostin suoraa käyttöä varten LPR/LPD:n kautta. KDE:n tulostuksenhallinnassa on "Lisää tulostin/luokka"-toiminto, joka tekee RLPR:n käytöstä vieläkin helpompaa. Myös kprinter-ohjelma (ja komento) antaa käyttäjän vaihtaa tulostuksen RLPR-järjestelmään milloin tahansa.</para>
-<glossseealso otherterm="gloss-tdeprint"
->TDEPrint</glossseealso
-> <glossseealso otherterm="gloss-kprinter"
->kprinter</glossseealso
-> <glossseealso otherterm="gloss-printcap"
->printcap</glossseealso
-> </glossdef>
+                        <glossterm><acronym>RLPR</acronym> (Etä-LPR)</glossterm>
+                        <glossdef><para>Lyhenne nimestä <emphasis>R</emphasis>emote <emphasis>L</emphasis>ine <emphasis>P</emphasis>rinting <emphasis>R</emphasis>equest eli etä-rivikirjoituspyyntö. RLPR on BSD-tyylinen tulostusjärjestelmä, jonka asentamiseen ei tarvitse pääkäyttäjän oikeuksia eikä "printcap"-tiedostoa jotta se toimisi: kaikki tulostusparametrit voidaan antaa komentoriviltä. RLPR on käyttökelpoinen monille sylimikrojen käyttäjille, jotka kytkeytyvät usein erilaisiin laitteisiin ja ympäristöihin. RLPR on mahdollista asentaa toimimaan kaikkien muiden tulostusjärjestelmien kanssa ja se tarjoaa erittäin joustavan ja nopean tavan asentaa tulostin suoraa käyttöä varten LPR/LPD:n kautta. KDE:n tulostuksenhallinnassa on "Lisää tulostin/luokka"-toiminto, joka tekee RLPR:n käytöstä vieläkin helpompaa. Myös kprinter-ohjelma (ja komento) antaa käyttäjän vaihtaa tulostuksen RLPR-järjestelmään milloin tahansa.</para>
+<glossseealso otherterm="gloss-tdeprint">TDEPrint</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-kprinter">kprinter</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-printcap">printcap</glossseealso> </glossdef>
                 </glossentry>
 
  
                 <glossentry id="gloss-snmp">
-                        <glossterm
-><acronym
->SNMP</acronym
-></glossterm>
-                        <glossdef
-><para
->Lyhenne nimestä <emphasis
->S</emphasis
->imple <emphasis
->N</emphasis
->etwork <emphasis
->M</emphasis
->anagement <emphasis
->P</emphasis
->rotocol eli yksinkertainen yhteyskäytäntö verkon valvontaan; SNMP on erittäin yleisesti käytetty tapa eri tyyppisten verkkosolmujen (verkkoasemien, reitittimien, kytkimien, yhdyskäytävien, tulostimien, jne) etähallintaan.</para>
-<glossseealso otherterm="gloss-pwg"
->PWG</glossseealso
-> <glossseealso otherterm="gloss-printermib"
->Tulostin-MIB</glossseealso
-> </glossdef>
+                        <glossterm><acronym>SNMP</acronym></glossterm>
+                        <glossdef><para>Lyhenne nimestä <emphasis>S</emphasis>imple <emphasis>N</emphasis>etwork <emphasis>M</emphasis>anagement <emphasis>P</emphasis>rotocol eli yksinkertainen yhteyskäytäntö verkon valvontaan; SNMP on erittäin yleisesti käytetty tapa eri tyyppisten verkkosolmujen (verkkoasemien, reitittimien, kytkimien, yhdyskäytävien, tulostimien, jne) etähallintaan.</para>
+<glossseealso otherterm="gloss-pwg">PWG</glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-printermib">Tulostin-MIB</glossseealso> </glossdef>
                 </glossentry>
 
 	        <glossentry id="gloss-ssl">
-                        <glossterm
-><acronym
->SSL(3)</acronym
->-salaus</glossterm>
-                        <glossdef
-><para
->Lyhenne nimestä <emphasis
->S</emphasis
->ecure <emphasis
->S</emphasis
->ocket <emphasis
->L</emphasis
->ayer eli turvallinen pistokekerros; <acronym
->SSL</acronym
-> on Netscapen kehittämä kaupallinen salausmenetelmä HTTP-yhteyskäytännön yli tapahtuvaa tiedonsiirtoa varten. Sitä ollaan parhaillaan korvaamassa IETF-standardilla nimeltä TLS. </para>
-                                <glossseealso otherterm="gloss-tls"
-><acronym
->TLS</acronym
-></glossseealso>
+                        <glossterm><acronym>SSL(3)</acronym>-salaus</glossterm>
+                        <glossdef><para>Lyhenne nimestä <emphasis>S</emphasis>ecure <emphasis>S</emphasis>ocket <emphasis>L</emphasis>ayer eli turvallinen pistokekerros; <acronym>SSL</acronym> on Netscapen kehittämä kaupallinen salausmenetelmä HTTP-yhteyskäytännön yli tapahtuvaa tiedonsiirtoa varten. Sitä ollaan parhaillaan korvaamassa IETF-standardilla nimeltä TLS. </para>
+                                <glossseealso otherterm="gloss-tls"><acronym>TLS</acronym></glossseealso>
                         </glossdef>
                 </glossentry>
 
 
 	        <glossentry id="gloss-spooling">
-                        <glossterm
-><acronym
->SPOOL</acronym
->aus (jonotus)</glossterm>
-                        <glossdef
-><para
->Lyhenne sanoista <emphasis
->S</emphasis
->ynchronous <emphasis
->P</emphasis
->eripheral <emphasis
->O</emphasis
->perations <emphasis
->O</emphasis
->n<emphasis
->L</emphasis
->ine eli "synkroninen oheislaitetoimien kytkentä", joka tarjoittaa jonotusta; <acronym
->SPOOL</acronym
->aus eli jonotus tekee mahdolliseksi sen, että tulostusta tekevät sovellusohjelmat (ja niiden käyttäjät) voivat jatkaa työskentelyään rauhassa, samalla kun järjestelmän jonotusdemoni hoitaa tulostuksen taustalla. Demoni tallentaa tulostettavan tiedoston väliaikaiseen paikkaan, jossa se odottaa kunnes tulostin on valmis tulostamaan sen. </para>
-                                <glossseealso otherterm="gloss-daemon"
-><acronym
->Demoni</acronym
-></glossseealso>
+                        <glossterm><acronym>SPOOL</acronym>aus (jonotus)</glossterm>
+                        <glossdef><para>Lyhenne sanoista <emphasis>S</emphasis>ynchronous <emphasis>P</emphasis>eripheral <emphasis>O</emphasis>perations <emphasis>O</emphasis>n<emphasis>L</emphasis>ine eli "synkroninen oheislaitetoimien kytkentä", joka tarjoittaa jonotusta; <acronym>SPOOL</acronym>aus eli jonotus tekee mahdolliseksi sen, että tulostusta tekevät sovellusohjelmat (ja niiden käyttäjät) voivat jatkaa työskentelyään rauhassa, samalla kun järjestelmän jonotusdemoni hoitaa tulostuksen taustalla. Demoni tallentaa tulostettavan tiedoston väliaikaiseen paikkaan, jossa se odottaa kunnes tulostin on valmis tulostamaan sen. </para>
+                                <glossseealso otherterm="gloss-daemon"><acronym>Demoni</acronym></glossseealso>
                         </glossdef>
                 </glossentry>
 
 
 	        <glossentry id="gloss-tls">
-                        <glossterm
-><acronym
->TLS</acronym
->-salaus</glossterm>
-                        <glossdef
-><para
->Lyhenne nimestä <emphasis
->T</emphasis
->ransport <emphasis
->L</emphasis
->ayer <emphasis
->S</emphasis
->ecurity eli siirtokerroksen salaus; <acronym
->TLS</acronym
-> on HTTP 1.1 -yhteyskäytännön yli tehtävän tiedonsiirron salausstandardi, joka määritellään RFC 2246 -standardissa. Vaikkakin se perustuu varhaisempaan (Netscapen kehittämään) SSL-salausstandardiin, ei se ole täysin yhteensopiva sen kanssa. </para>
-                                <glossseealso otherterm="gloss-ssl"
-><acronym
->SSL(3)</acronym
-></glossseealso>
+                        <glossterm><acronym>TLS</acronym>-salaus</glossterm>
+                        <glossdef><para>Lyhenne nimestä <emphasis>T</emphasis>ransport <emphasis>L</emphasis>ayer <emphasis>S</emphasis>ecurity eli siirtokerroksen salaus; <acronym>TLS</acronym> on HTTP 1.1 -yhteyskäytännön yli tehtävän tiedonsiirron salausstandardi, joka määritellään RFC 2246 -standardissa. Vaikkakin se perustuu varhaisempaan (Netscapen kehittämään) SSL-salausstandardiin, ei se ole täysin yhteensopiva sen kanssa. </para>
+                                <glossseealso otherterm="gloss-ssl"><acronym>SSL(3)</acronym></glossseealso>
                         </glossdef>
                 </glossentry>
 
 
 	        <glossentry id="gloss-systemVstyleprinting">
-                        <glossterm
->System V -tyylinen tulostus</glossterm>
-                        <glossdef
-><para
->Tämä on toinen perinteisen &UNIX;-tulostuksen tyyppi (verrattuna BSD-tyyliseen tulostukseen). Se käyttää eri komentoja (lp, lpadmin, ...) kuin BSD, mutta ei perustaltaan poikkea siitä. Näiden kahden tulostustavan välinen kuilu on kuitenkin riittävän suuri tehdäkseen niistä epäyhteensopivia, siten että BSD-asiakasohjelma ei kykene tulostamaan System V -tulostuspalvelimella vaivattomasti. IPP-yhteyskäytännön on tarkoitus ratkaista tämä ja monia muita ongelmia. </para>
-<glossseealso otherterm="gloss-bsdstyleprinting"
-><acronym
->BSD-tyylinen tulostus</acronym
-></glossseealso
-> <glossseealso otherterm="gloss-ipp"
-><acronym
->IPP</acronym
-></glossseealso
-> </glossdef>
+                        <glossterm>System V -tyylinen tulostus</glossterm>
+                        <glossdef><para>Tämä on toinen perinteisen &UNIX;-tulostuksen tyyppi (verrattuna BSD-tyyliseen tulostukseen). Se käyttää eri komentoja (lp, lpadmin, ...) kuin BSD, mutta ei perustaltaan poikkea siitä. Näiden kahden tulostustavan välinen kuilu on kuitenkin riittävän suuri tehdäkseen niistä epäyhteensopivia, siten että BSD-asiakasohjelma ei kykene tulostamaan System V -tulostuspalvelimella vaivattomasti. IPP-yhteyskäytännön on tarkoitus ratkaista tämä ja monia muita ongelmia. </para>
+<glossseealso otherterm="gloss-bsdstyleprinting"><acronym>BSD-tyylinen tulostus</acronym></glossseealso> <glossseealso otherterm="gloss-ipp"><acronym>IPP</acronym></glossseealso> </glossdef>
                 </glossentry>
 
                 <glossentry id="gloss-turboprint">
-                        <glossterm
->TurboPrint</glossterm>
-                        <glossdef
-><para
->Shareware-ohjelma, joka tarjoaa valokuvalaatuista tulostusta monien muistesuihkutulostimien kanssa. Se on käyttökelpoinen jos et muuten löydä ajuria tulostimellesi. Sen voi liittää joko perinteiseen Ghostscript-tulostusjärjestelmään tai moderniin &CUPS;-järjestelmään.</para>
-                                <glossseealso otherterm="gloss-gimpprint"
->Gimp-Print</glossseealso>
+                        <glossterm>TurboPrint</glossterm>
+                        <glossdef><para>Shareware-ohjelma, joka tarjoaa valokuvalaatuista tulostusta monien muistesuihkutulostimien kanssa. Se on käyttökelpoinen jos et muuten löydä ajuria tulostimellesi. Sen voi liittää joko perinteiseen Ghostscript-tulostusjärjestelmään tai moderniin &CUPS;-järjestelmään.</para>
+                                <glossseealso otherterm="gloss-gimpprint">Gimp-Print</glossseealso>
                         </glossdef>
                 </glossentry>
 
                 <glossentry id="gloss-xpp">
-                        <glossterm
-><acronym
->XPP</acronym
-></glossterm>
-                        <glossdef
-><para
->Lyhenne nimestä <emphasis
->X</emphasis
-> <emphasis
->P</emphasis
->rinting <emphasis
->P</emphasis
->anel eli X-tulostuspaneeli; <acronym
->XPP</acronym
-> oli ensimmäinen vapaiden ohjelmien graafinen tulostuskomento &CUPS;-tulostusjärjestelmälle. Se oli Till Kamppeterin kehittämä ja toimi jossain määrin mallina &kde;:n "kprinter"-apuohjelmalle.</para>
+                        <glossterm><acronym>XPP</acronym></glossterm>
+                        <glossdef><para>Lyhenne nimestä <emphasis>X</emphasis> <emphasis>P</emphasis>rinting <emphasis>P</emphasis>anel eli X-tulostuspaneeli; <acronym>XPP</acronym> oli ensimmäinen vapaiden ohjelmien graafinen tulostuskomento &CUPS;-tulostusjärjestelmälle. Se oli Till Kamppeterin kehittämä ja toimi jossain määrin mallina &kde;:n "kprinter"-apuohjelmalle.</para>
                         </glossdef>
                 </glossentry>
 <!--
                 <glossentry id="gloss-1">
-                        <glossterm
->xxxx</glossterm>
-                        <glossdef
-><para
->.</para>
-                                <glossseealso otherterm="gloss-1"
->xyz</glossseealso>
+                        <glossterm>xxxx</glossterm>
+                        <glossdef><para>.</para>
+                                <glossseealso otherterm="gloss-1">xyz</glossseealso>
                         </glossdef>
                 </glossentry>
 
                 <glossentry id="gloss-3">
-                        <glossterm
->xxxx</glossterm>
-                        <glossdef
-><para
->.</para>
-                                <glossseealso otherterm="gloss-1"
->xyz</glossseealso>
+                        <glossterm>xxxx</glossterm>
+                        <glossdef><para>.</para>
+                                <glossseealso otherterm="gloss-1">xyz</glossseealso>
                         </glossdef>
                 </glossentry>
 
                 <glossentry id="gloss-4">
-                        <glossterm
->xxxx</glossterm>
-                        <glossdef
-><para
->.</para>
-                                <glossseealso otherterm="gloss-1"
->xyz</glossseealso>
+                        <glossterm>xxxx</glossterm>
+                        <glossdef><para>.</para>
+                                <glossseealso otherterm="gloss-1">xyz</glossseealso>
                         </glossdef>
                 </glossentry>
 -->
diff --git a/tde-i18n-fi/docs/tdebase/kfind/index.docbook b/tde-i18n-fi/docs/tdebase/kfind/index.docbook
index 24b8f01c173..cf0fc3754c6 100644
--- a/tde-i18n-fi/docs/tdebase/kfind/index.docbook
+++ b/tde-i18n-fi/docs/tdebase/kfind/index.docbook
@@ -4,233 +4,113 @@
   <!ENTITY kappname "&kfind;">
   <!ENTITY package "tdebase">
   <!ENTITY % addindex "IGNORE">
-  <!ENTITY % Finnish "INCLUDE"
-> 
+  <!ENTITY % Finnish "INCLUDE"> 
 ]>
 
 <book lang="&language;">
 
 <bookinfo>
-<title
->&kfind;in käyttöohje</title>
+<title>&kfind;in käyttöohje</title>
 
 <authorgroup>
-<author
->&Dirk.Doerflinger; &Dirk.Doerflinger.mail;</author>
-
-<othercredit role="translator"
-><firstname
->Mikko</firstname
-><surname
->Ikola</surname
-><affiliation
-><address
-><email
->ikola@iki.fi</email
-></address
-></affiliation
-><contrib
->Suomennos</contrib
-></othercredit
-> 
+<author>&Dirk.Doerflinger; &Dirk.Doerflinger.mail;</author>
+
+<othercredit role="translator"><firstname>Mikko</firstname><surname>Ikola</surname><affiliation><address><email>ikola@iki.fi</email></address></affiliation><contrib>Suomennos</contrib></othercredit> 
 
 </authorgroup>
 
 <copyright>
-<year
->2001</year>
-<holder
->&Dirk.Doerflinger;</holder>
+<year>2001</year>
+<holder>&Dirk.Doerflinger;</holder>
 </copyright>
 
-<legalnotice
->&FDLNotice;</legalnotice>
+<legalnotice>&FDLNotice;</legalnotice>
 
-<date
->2004-04-11</date>
-<releaseinfo
->1.20.01</releaseinfo>
+<date>2004-04-11</date>
+<releaseinfo>1.20.01</releaseinfo>
 
 <abstract>
-<para
->&kfind; on &kde;:n tiedostojenhakutyökalu </para>
+<para>&kfind; on &kde;:n tiedostojenhakutyökalu </para>
 </abstract>
 
 <keywordset>
-<keyword
->KDE</keyword>
-<keyword
->tdeutils</keyword>
-<keyword
->kfind</keyword>
-<keyword
->find</keyword>
-<keyword
->search</keyword>
+<keyword>KDE</keyword>
+<keyword>tdeutils</keyword>
+<keyword>kfind</keyword>
+<keyword>find</keyword>
+<keyword>search</keyword>
 </keywordset>
 </bookinfo>
 
 <chapter id="introduction">
-<title
->Johdanto</title>
+<title>Johdanto</title>
 
-<para
->&kfind; on &kde;:n tiedostojenhakutyökalu. </para>
+<para>&kfind; on &kde;:n tiedostojenhakutyökalu. </para>
 
 <sect1 id="starting">
-<title
->&kfind;in käynnistäminen</title>
+<title>&kfind;in käynnistäminen</title>
 
-<para
->Tiedostojen etsimistyökalu on käytännöllinen menetelmä tiettyjen tiedostojen tai tietyn kaavan mukaisten tiedostojen etsimiseen tietokoneelta. Esimerkiksi tietyn tyyppisen ja tiettyjä kirjaimia sisältävän tiedoston etsiminen on kätevää. Voit käynnistää tämän ohjelman napsauttamalla Etsi tiedostoja/kansioita. Tämä käynnistää &kfind;in </para>
+<para>Tiedostojen etsimistyökalu on käytännöllinen menetelmä tiettyjen tiedostojen tai tietyn kaavan mukaisten tiedostojen etsimiseen tietokoneelta. Esimerkiksi tietyn tyyppisen ja tiettyjä kirjaimia sisältävän tiedoston etsiminen on kätevää. Voit käynnistää tämän ohjelman napsauttamalla Etsi tiedostoja/kansioita. Tämä käynnistää &kfind;in </para>
 
 </sect1>
 </chapter>
 
 <chapter id="kfind">
-<title
->Tiedostojen etsiminen</title>
+<title>Tiedostojen etsiminen</title>
 
 <sect1 id="name-tab">
-<title
->Nimi ja sijainti -välilehti</title>
-
-<para
->Kun käynnistät &kfind;in, näet kohtalaisen yksinkertaisen ikkunan. Voit etsiä tiedostoja kirjoittamalla hakemasi tiedoston nimen tekstikenttään <guilabel
->Nimi</guilabel
-> ja valitsemalla sopivan kansion kohtaan <guilabel
->Etsi kansiosta</guilabel
->, joko kirjoittamalla, tai napsauttamalla <guibutton
->Selaa...</guibutton
->. Paina lopuksi <keycap
-> Enteriä</keycap
-> tai napsauta <guibutton
->Etsi</guibutton
->-painiketta. Jos <guilabel
->Sisällytä alikansiot hakuun</guilabel
-> on valittuna, tiedostoja etsitään myös valitun kansion kaikista alikansioista. Etsinnän tulokset näytetään alhaalla olevassa ruudussa. </para>
-
-<para
->Voit käyttää seuraavia jokerimerkkejä: </para>
+<title>Nimi ja sijainti -välilehti</title>
+
+<para>Kun käynnistät &kfind;in, näet kohtalaisen yksinkertaisen ikkunan. Voit etsiä tiedostoja kirjoittamalla hakemasi tiedoston nimen tekstikenttään <guilabel>Nimi</guilabel> ja valitsemalla sopivan kansion kohtaan <guilabel>Etsi kansiosta</guilabel>, joko kirjoittamalla, tai napsauttamalla <guibutton>Selaa...</guibutton>. Paina lopuksi <keycap> Enteriä</keycap> tai napsauta <guibutton>Etsi</guibutton>-painiketta. Jos <guilabel>Sisällytä alikansiot hakuun</guilabel> on valittuna, tiedostoja etsitään myös valitun kansion kaikista alikansioista. Etsinnän tulokset näytetään alhaalla olevassa ruudussa. </para>
+
+<para>Voit käyttää seuraavia jokerimerkkejä: </para>
 
 <variablelist>
 <varlistentry>
-<term
->Tähti <quote
-><keycap
->*</keycap
-></quote
-></term>
+<term>Tähti <quote><keycap>*</keycap></quote></term>
 <listitem>
-<para
->Tähti korvaa minkä tahansa määrän (tai ei mitään) puuttuvia merkkejä. Esimerkiksi etsintä <userinput
->maija*</userinput
-> löytää tiedostot <filename
->maija</filename
->, <filename
->maija.png</filename
-> ja <filename
->maija_ei_saa_lukea_tätä.kwd</filename
->. <userinput
->mai*.kwd</userinput
-> voi puolestaan löytää esimerkiksi tiedostot <filename
->mainos.kwd</filename
-> ja <filename
->maija_ei_saa_lukea_tätä.kwd</filename
->. </para>
+<para>Tähti korvaa minkä tahansa määrän (tai ei mitään) puuttuvia merkkejä. Esimerkiksi etsintä <userinput>maija*</userinput> löytää tiedostot <filename>maija</filename>, <filename>maija.png</filename> ja <filename>maija_ei_saa_lukea_tätä.kwd</filename>. <userinput>mai*.kwd</userinput> voi puolestaan löytää esimerkiksi tiedostot <filename>mainos.kwd</filename> ja <filename>maija_ei_saa_lukea_tätä.kwd</filename>. </para>
 </listitem>
 </varlistentry>
 
 <varlistentry>
-<term
->Kysymysmerkki <quote
-><keycap
->?</keycap
-></quote
-></term>
+<term>Kysymysmerkki <quote><keycap>?</keycap></quote></term>
 <listitem>
-<para
->Vastapainona tähdelle, kysymysmerkki korvaa vain yhden merkin. Jos esimerkkitiedostomme olisivat <filename
->maija</filename
-> ja <filename
->maija.png</filename
->, <userinput
->maij?</userinput
-> löytäisi tiedoston <filename
->maija</filename
->, mutta <userinput
->maija?</userinput
-> ei löytäisi kumpaakaan. Kysymysmerkkejä voi sijoittaa hakuun niin monta kuin haluaa, niiden korvatessa juuri sen määrän kirjaimia. </para>
+<para>Vastapainona tähdelle, kysymysmerkki korvaa vain yhden merkin. Jos esimerkkitiedostomme olisivat <filename>maija</filename> ja <filename>maija.png</filename>, <userinput>maij?</userinput> löytäisi tiedoston <filename>maija</filename>, mutta <userinput>maija?</userinput> ei löytäisi kumpaakaan. Kysymysmerkkejä voi sijoittaa hakuun niin monta kuin haluaa, niiden korvatessa juuri sen määrän kirjaimia. </para>
 </listitem>
 </varlistentry>
 
 </variablelist>
 
-<para
->Voit tietenkin yhdistää kahta äskeistä jokerimerkkiä samassa haussa. </para>
+<para>Voit tietenkin yhdistää kahta äskeistä jokerimerkkiä samassa haussa. </para>
 
 </sect1>
 
 <sect1 id="kfind-date-range">
-<title
->Sisältö-välilehti</title>
+<title>Sisältö-välilehti</title>
 
 <variablelist>
 <varlistentry>
-<term
-><guilabel
->Tyyppi</guilabel
-></term>
+<term><guilabel>Tyyppi</guilabel></term>
 <listitem>
-<para
->Tästä voit määritellä etsittävän tiedostotyypin </para>
+<para>Tästä voit määritellä etsittävän tiedostotyypin </para>
 </listitem>
 </varlistentry>
 
 <varlistentry>
-<term
-><guilabel
->Sisältää tekstin</guilabel
-></term>
+<term><guilabel>Sisältää tekstin</guilabel></term>
 <listitem>
-<para
->Kirjoita sana tai ilmaisu joiden tulee löytyä etsittävistä tiedostoista. Huomaa, että jos käytät tätä laajoissa kansioissa tai <guilabel
->Sisällytä alikansiot hakuun</guilabel
->-valinta päällä, voi etsintä kestää kauan. </para>
+<para>Kirjoita sana tai ilmaisu joiden tulee löytyä etsittävistä tiedostoista. Huomaa, että jos käytät tätä laajoissa kansioissa tai <guilabel>Sisällytä alikansiot hakuun</guilabel>-valinta päällä, voi etsintä kestää kauan. </para>
 
 <note>
-<para
->Tämä valinta ei toimi kaikilla tiedostotyypeillä. Vain seuraavat tyypit ovat tuettuja: <itemizedlist>
-<listitem
-><para
->Tekstitiedostot, eli esimerkiksi lähdekoodi- ja <filename
->README</filename
->-tiedostot</para
-></listitem>
-<listitem
-><para
->KWord &gt;= 1.2</para
-></listitem>
-<listitem
-><para
->KPresenter &gt;= 1.2</para
-></listitem>
-<listitem
-><para
->KSpread &gt;= 1.2</para
-></listitem>
-<listitem
-><para
->OpenOffice.org Writer</para
-></listitem>
-<listitem
-><para
->OpenOffice.org Impress</para
-></listitem>
-<listitem
-><para
->OpenOffice.org Calc</para
-></listitem>
+<para>Tämä valinta ei toimi kaikilla tiedostotyypeillä. Vain seuraavat tyypit ovat tuettuja: <itemizedlist>
+<listitem><para>Tekstitiedostot, eli esimerkiksi lähdekoodi- ja <filename>README</filename>-tiedostot</para></listitem>
+<listitem><para>KWord &gt;= 1.2</para></listitem>
+<listitem><para>KPresenter &gt;= 1.2</para></listitem>
+<listitem><para>KSpread &gt;= 1.2</para></listitem>
+<listitem><para>OpenOffice.org Writer</para></listitem>
+<listitem><para>OpenOffice.org Impress</para></listitem>
+<listitem><para>OpenOffice.org Calc</para></listitem>
 </itemizedlist>
 
 </para>
@@ -240,37 +120,17 @@
 </varlistentry>
 
 <varlistentry>
-<term
-><guilabel
->Kirjainkokoherkkä</guilabel
-></term>
+<term><guilabel>Kirjainkokoherkkä</guilabel></term>
 <listitem>
-<para
->Jos tämä valinta on päälle, etsintä ottaa huomioon hakusanan kirjainten koot. Esimerkiksi hakusanalla <userinput
->MAIJA</userinput
-> löytyy tiedosto <quote
->MAIJA</quote
->, mutta ei tiedostoa <quote
->Maija</quote
-> </para>
+<para>Jos tämä valinta on päälle, etsintä ottaa huomioon hakusanan kirjainten koot. Esimerkiksi hakusanalla <userinput>MAIJA</userinput> löytyy tiedosto <quote>MAIJA</quote>, mutta ei tiedostoa <quote>Maija</quote> </para>
 </listitem>
 </varlistentry>
 
 <varlistentry>
-<term
-><guilabel
->Säännöllinen lauseke</guilabel
-></term>
-<listitem
-><para
->Jos olet asentanut &kregexpeditor;-työkalun tdeutils-paketista, tämä erikoisvalinta on käytettävissä. Se mahdollistaa etsinnän <firstterm
->säännöllisen lausekkeen</firstterm
-> avulla. Säännöllisien lausekkeiden avulla on mahdollista määritellä erittäin monimutkaisia ja siitä johtuen erittäin tehokkaita hakulausekkeita. Jos et tunne säännöllisiä lausekkeita, voit valita <guilabel
->Muokkaa</guilabel
-> avataksesi &kregexpeditor;in. &kregexpeditor; mahdollistaa lausekkeiden rakentamisen graafisesti.</para>
-
-<para
->&kregexpeditor; on erittäin käytännöllinen työkalu ja sitä voidaan käyttää myös monien muiden &kde; ohjelmien kanssa. Löydät lisää tietoa &kregexpeditor;ista sen omasta käyttöohjeesta.</para>
+<term><guilabel>Säännöllinen lauseke</guilabel></term>
+<listitem><para>Jos olet asentanut &kregexpeditor;-työkalun tdeutils-paketista, tämä erikoisvalinta on käytettävissä. Se mahdollistaa etsinnän <firstterm>säännöllisen lausekkeen</firstterm> avulla. Säännöllisien lausekkeiden avulla on mahdollista määritellä erittäin monimutkaisia ja siitä johtuen erittäin tehokkaita hakulausekkeita. Jos et tunne säännöllisiä lausekkeita, voit valita <guilabel>Muokkaa</guilabel> avataksesi &kregexpeditor;in. &kregexpeditor; mahdollistaa lausekkeiden rakentamisen graafisesti.</para>
+
+<para>&kregexpeditor; on erittäin käytännöllinen työkalu ja sitä voidaan käyttää myös monien muiden &kde; ohjelmien kanssa. Löydät lisää tietoa &kregexpeditor;ista sen omasta käyttöohjeesta.</para>
 </listitem>
 </varlistentry>
 
@@ -281,44 +141,30 @@
 </sect1>
 
 <sect1 id="kfind-advanced">
-<title
->Ominaisuudet-välilehti</title>
+<title>Ominaisuudet-välilehti</title>
 
-<para
->Täältä voit tarkentaa hakua erilaisin erikoismäärityksin: </para>
+<para>Täältä voit tarkentaa hakua erilaisin erikoismäärityksin: </para>
 
 <variablelist>
 
 <varlistentry>
-<term
-><guilabel
->Etsi kaikki tiedostot, jotka on luotu tai muutettu</guilabel
-></term>
+<term><guilabel>Etsi kaikki tiedostot, jotka on luotu tai muutettu</guilabel></term>
 <listitem>
-<para
->Tässä voit syöttää kaksi päivämäärää, joiden välillä haettavat tiedostot on joko luotu tai muokattu, tai määrittää aikajakson. </para>
+<para>Tässä voit syöttää kaksi päivämäärää, joiden välillä haettavat tiedostot on joko luotu tai muokattu, tai määrittää aikajakson. </para>
 </listitem>
 </varlistentry>
 
 <varlistentry>
-<term
-><guilabel
->Koko on</guilabel
-></term>
+<term><guilabel>Koko on</guilabel></term>
 <listitem>
-<para
->Tähän voit määrittää etsittävien tiedostojen vähimmäis- tai enimmäiskoon. </para>
+<para>Tähän voit määrittää etsittävien tiedostojen vähimmäis- tai enimmäiskoon. </para>
 </listitem>
 </varlistentry>
 
 <varlistentry>
-<term
-><guilabel
->Tiedoston omistaa käyttäjä, omistaa ryhmä</guilabel
-></term>
+<term><guilabel>Tiedoston omistaa käyttäjä, omistaa ryhmä</guilabel></term>
 <listitem>
-<para
->Tästä voit määritellä etsittävän tiedoston käyttäjän ja ryhmän. </para>
+<para>Tästä voit määritellä etsittävän tiedoston käyttäjän ja ryhmän. </para>
 </listitem>
 </varlistentry>
 
@@ -330,120 +176,77 @@
 
 <chapter id="credits">
 
-<title
->Tekijät ja lisenssi</title>
+<title>Tekijät ja lisenssi</title>
 
-<para
->&kfind; </para>
+<para>&kfind; </para>
 
-<para
->Ohjelman tekijänoikeudet: </para>
+<para>Ohjelman tekijänoikeudet: </para>
 
 <itemizedlist>
-<title
->Kehittäjät</title>
+<title>Kehittäjät</title>
 <listitem>
-<para
->Martin Hartig</para>
+<para>Martin Hartig</para>
 </listitem>
 
 <listitem>
-<para
->Stephan Kulow <email
->coolo@kde.org</email
-></para>
+<para>Stephan Kulow <email>coolo@kde.org</email></para>
 </listitem>
 
 <listitem>
-<para
->Mario Weilguni <email
->mweilguni@sime.com</email
-></para>
+<para>Mario Weilguni <email>mweilguni@sime.com</email></para>
 </listitem>
 
 <listitem>
-<para
->Alex Zepeda <email
->jazepeda@pacbell.net</email
-></para>
+<para>Alex Zepeda <email>jazepeda@pacbell.net</email></para>
 </listitem>
 
 <listitem>
-<para
->Miroslav Flídr <email
->flidr@kky.zcu.cz</email
-></para>
+<para>Miroslav Flídr <email>flidr@kky.zcu.cz</email></para>
 </listitem>
 
 <listitem>
-<para
->Harri Porten <email
->porten@kde.org</email
-></para>
+<para>Harri Porten <email>porten@kde.org</email></para>
 </listitem>
 
 <listitem>
-<para
->Dima Rogozin <email
->dima@mercury.co.il</email
-></para>
+<para>Dima Rogozin <email>dima@mercury.co.il</email></para>
 </listitem>
 
 <listitem>
-<para
->Carsten Pfeiffer <email
->pfeiffer@kde.org</email
-></para>
+<para>Carsten Pfeiffer <email>pfeiffer@kde.org</email></para>
 </listitem>
 
 <listitem>
-<para
->Hans Petter Bieker <email
->bieker@kde.org</email
-></para>
+<para>Hans Petter Bieker <email>bieker@kde.org</email></para>
 </listitem>
 
 <listitem>
-<para
->Waldo Bastian <email
->bastian@kde.org</email
-></para>
+<para>Waldo Bastian <email>bastian@kde.org</email></para>
 </listitem>
     
 </itemizedlist>
 
-<para
->Käyttöohjeen tekijänoikeudet - 2001 &Dirk.Doerflinger; &Dirk.Doerflinger.mail;</para
-> 
+<para>Käyttöohjeen tekijänoikeudet - 2001 &Dirk.Doerflinger; &Dirk.Doerflinger.mail;</para> 
 
-<para
->Käyttöohjeen suomennos Mikko Ikola <email
->ikola@iki.fi</email
-></para
-> 
+<para>Käyttöohjeen suomennos Mikko Ikola <email>ikola@iki.fi</email></para> 
 &underFDL; &underBSDLicense; </chapter>
 
 <appendix id="installation">
-<title
->Asentaminen</title>
+<title>Asentaminen</title>
 
 <sect1 id="getting-kfind">
-<title
->&kfind;in hakeminen</title>
+<title>&kfind;in hakeminen</title>
 &install.intro.documentation; </sect1>
 
 <sect1 id="requirements">
-<title
->Vaatimukset</title>
+<title>Vaatimukset</title>
 
-<para
->Tarvitset &kde; 3.x:n käyttääksesi &kfind;iä. </para>
+<para>Tarvitset &kde; 3.x:n käyttääksesi &kfind;iä. </para>
 
 </sect1>
 
 <sect1 id="compilation">
-<title
->Kääntäminen ja asentaminen</title>
+<title>Kääntäminen ja asentaminen</title>
 &install.compile.documentation; </sect1>
 
 </appendix>
diff --git a/tde-i18n-fi/docs/tdebase/khelpcenter/contact.docbook b/tde-i18n-fi/docs/tdebase/khelpcenter/contact.docbook
index c0064a0867d..7a7fd3a21d3 100644
--- a/tde-i18n-fi/docs/tdebase/khelpcenter/contact.docbook
+++ b/tde-i18n-fi/docs/tdebase/khelpcenter/contact.docbook
@@ -1,100 +1,48 @@
 <chapter id="contact-the-kde-team">
-<chapterinfo
-><date
->18.1.2002</date
-> <releaseinfo
->3.00.00</releaseinfo
-> </chapterinfo>
-<title
->Yhteyden ottaminen &kde;-tiimiin</title>
+<chapterinfo><date>18.1.2002</date> <releaseinfo>3.00.00</releaseinfo> </chapterinfo>
+<title>Yhteyden ottaminen &kde;-tiimiin</title>
 <anchor id="contact"/>
 
 <sect1 id="contact-mailinglists">
-<title
->Postituslistat</title>
+<title>Postituslistat</title>
 
-<para
->&kde;:lla on useita postituslistoja. Alla on käytännöllisimmät listat. Vanhempia artikkeleita on löydettävissä <ulink url="http://lists.kde.org"
->postituslista-arkistosta</ulink
->.</para>
+<para>&kde;:lla on useita postituslistoja. Alla on käytännöllisimmät listat. Vanhempia artikkeleita on löydettävissä <ulink url="http://lists.kde.org">postituslista-arkistosta</ulink>.</para>
 
 <variablelist>
 
 <varlistentry>
-<term
-><ulink url="http://mail.kde.org/mailman/listinfo/kde"
->kde</ulink
-></term>
-<listitem
-><para
->Yleinen keskustelu, toisten käyttäjien auttamiseen.</para
-></listitem>
+<term><ulink url="http://mail.kde.org/mailman/listinfo/kde">kde</ulink></term>
+<listitem><para>Yleinen keskustelu, toisten käyttäjien auttamiseen.</para></listitem>
 </varlistentry>
 
 <varlistentry>
-<term
-><ulink url="http://mail.kde.org/mailman/listinfo/kde-announce"
->kde-announce</ulink
-></term>
-<listitem
-><para
->Uusien &kde;-sovellusten julkistukset</para
-></listitem>
+<term><ulink url="http://mail.kde.org/mailman/listinfo/kde-announce">kde-announce</ulink></term>
+<listitem><para>Uusien &kde;-sovellusten julkistukset</para></listitem>
 </varlistentry>
 
 <varlistentry>
-<term
-><ulink url="http://mail.kde.org/mailman/listinfo/kde-devel"
->kde-devel</ulink
-></term>
-<listitem
-><para
->Kehittäjille.</para
-></listitem>
+<term><ulink url="http://mail.kde.org/mailman/listinfo/kde-devel">kde-devel</ulink></term>
+<listitem><para>Kehittäjille.</para></listitem>
 </varlistentry>
 
 <varlistentry>
-<term
-><ulink url="http://mail.kde.org/mailman/listinfo/kde-artists"
->kde-artists</ulink
-></term>
-<listitem
-><para
->Kuvakkeiden ja muiden taideteosten luomisesta</para
-></listitem>
+<term><ulink url="http://mail.kde.org/mailman/listinfo/kde-artists">kde-artists</ulink></term>
+<listitem><para>Kuvakkeiden ja muiden taideteosten luomisesta</para></listitem>
 </varlistentry>
 
 <varlistentry>
-<term
-><ulink url="http://mail.kde.org/mailman/listinfo/kde-doc-english"
->kde-doc-english</ulink
-></term>
-<listitem
-><para
->Niille, jotka ovat kiinnostuneet kirjoittamaan dokumentaatiota &kde;lle.</para
-></listitem>
+<term><ulink url="http://mail.kde.org/mailman/listinfo/kde-doc-english">kde-doc-english</ulink></term>
+<listitem><para>Niille, jotka ovat kiinnostuneet kirjoittamaan dokumentaatiota &kde;lle.</para></listitem>
 </varlistentry>
 
 <varlistentry>
-<term
-><ulink url="http://mail.kde.org/mailman/listinfo/tde-i18n-doc"
->tde-i18n-doc</ulink
-></term>
-<listitem
-><para
->Kielenkäännös- ja dokumentointiasiat</para
-></listitem>
+<term><ulink url="http://mail.kde.org/mailman/listinfo/tde-i18n-doc">tde-i18n-doc</ulink></term>
+<listitem><para>Kielenkäännös- ja dokumentointiasiat</para></listitem>
 </varlistentry>
 
 <varlistentry>
-<term
-><ulink url="http://i18n.kde.org/teams/"
->http://i18n.kde.org/teams/</ulink
-></term>
-<listitem
-><para
->Saadaksesi tietoa omalla kielelläsi, joka voi tarkoittaa postituslistoja ja WWW-sivustoja, katso kielenkäännösryhmien sivua yllä olevasta linkistä.</para
-></listitem>
+<term><ulink url="http://i18n.kde.org/teams/">http://i18n.kde.org/teams/</ulink></term>
+<listitem><para>Saadaksesi tietoa omalla kielelläsi, joka voi tarkoittaa postituslistoja ja WWW-sivustoja, katso kielenkäännösryhmien sivua yllä olevasta linkistä.</para></listitem>
 </varlistentry>
 
 </variablelist>
@@ -102,117 +50,58 @@
 </sect1>
 
 <sect1 id="contact-developers">
-<title
->Yhteyden ottaminen &kde;-kehittäjiin</title>
+<title>Yhteyden ottaminen &kde;-kehittäjiin</title>
 
-<para
->Tältä sivulta löydät &kde;-aiheisia verkkosivuja.</para>
+<para>Tältä sivulta löydät &kde;-aiheisia verkkosivuja.</para>
 
-<para
->KDE-työpöytäympäristöä kehittää suuri määrä ihmisiä ympäri maailmaa. Tärkein yhteydenpitovälineemme on Internet. Yleisiin kysymyksiin saat parhaiten vastauksen kysymällä niitä <link linkend="contact-mailinglists"
->äskeisessä osioissa</link
-> mainituissa postituslistoissa. Yhteystiedot yksittäisiin kehittäjiin löydät ohjelman omasta käyttöohjeesta.</para>
+<para>KDE-työpöytäympäristöä kehittää suuri määrä ihmisiä ympäri maailmaa. Tärkein yhteydenpitovälineemme on Internet. Yleisiin kysymyksiin saat parhaiten vastauksen kysymällä niitä <link linkend="contact-mailinglists">äskeisessä osioissa</link> mainituissa postituslistoissa. Yhteystiedot yksittäisiin kehittäjiin löydät ohjelman omasta käyttöohjeesta.</para>
 
-<para
->Jos haluat ottaa virallisesti yhteyttä &kde;:hen (esim. haastattelut), käy <ulink url="http://www.kde.org/contact/representatives.php"
->viralliset edustajat</ulink
-> -sivullamme .</para>
+<para>Jos haluat ottaa virallisesti yhteyttä &kde;:hen (esim. haastattelut), käy <ulink url="http://www.kde.org/contact/representatives.php">viralliset edustajat</ulink> -sivullamme .</para>
 
-<para
->Lisätietoja &kde;:sta on saatavilla osoitteesta &kde-http;.</para>
+<para>Lisätietoja &kde;:sta on saatavilla osoitteesta &kde-http;.</para>
 
-<para
-><anchor id="links"/>Muut KDE-aiheiset verkkosivut:</para>
+<para><anchor id="links"/>Muut KDE-aiheiset verkkosivut:</para>
 
 <variablelist>
 <varlistentry>
-<term
-><ulink url="http://www.kde.org"
->www.kde.org</ulink
-></term>
-<listitem
-><para
->KDE:n virallinen Internet-sivu</para
-></listitem>
+<term><ulink url="http://www.kde.org">www.kde.org</ulink></term>
+<listitem><para>KDE:n virallinen Internet-sivu</para></listitem>
 </varlistentry>
 
 <varlistentry>
-<term
-><ulink url="http://developer.kde.org"
->developer.kde.org</ulink
-></term>
-<listitem
-><para
->KDE:n kehittämiskeskus</para
-></listitem>
+<term><ulink url="http://developer.kde.org">developer.kde.org</ulink></term>
+<listitem><para>KDE:n kehittämiskeskus</para></listitem>
 </varlistentry>
 
 <varlistentry>
-<term
-><ulink url="http://websvn.kde.org"
->websvn.kde.org</ulink
-></term>
-<listitem
-><para
->Web-käyttöliittymä KDE:n Subversion-varastoon</para
-></listitem>
+<term><ulink url="http://websvn.kde.org">websvn.kde.org</ulink></term>
+<listitem><para>Web-käyttöliittymä KDE:n Subversion-varastoon</para></listitem>
 </varlistentry>
 
 <varlistentry>
-<term
-><ulink url="http://i18n.kde.org"
->i18n.kde.org</ulink
-></term>
-<listitem
-><para
->KDE:n kotoistus- ja dokumentaatiosivusto</para
-></listitem>
+<term><ulink url="http://i18n.kde.org">i18n.kde.org</ulink></term>
+<listitem><para>KDE:n kotoistus- ja dokumentaatiosivusto</para></listitem>
 </varlistentry>
 
 <varlistentry>
-<term
-><ulink url="ftp://ftp.kde.org"
->ftp.kde.org</ulink
-></term>
-<listitem
-><para
->KDE:n FTP-palvelin. Katso alla olevasta linkistä löytääksesi peilipalvelimen joka olisi lähellä maantieteellistä sijaintiasi.</para
-></listitem>
+<term><ulink url="ftp://ftp.kde.org">ftp.kde.org</ulink></term>
+<listitem><para>KDE:n FTP-palvelin. Katso alla olevasta linkistä löytääksesi peilipalvelimen joka olisi lähellä maantieteellistä sijaintiasi.</para></listitem>
 </varlistentry>
 
 <varlistentry>
-<term
-><ulink
-url="http://www.kde.org/mirrors"
->www.kde.org/mirrors</ulink
-></term
-> 
-<listitem
-><para
->KDE:n web- ja FTP-peilisivut</para
-></listitem>
+<term><ulink
+url="http://www.kde.org/mirrors">www.kde.org/mirrors</ulink></term> 
+<listitem><para>KDE:n web- ja FTP-peilisivut</para></listitem>
 </varlistentry>
 
 <varlistentry>
-<term
-><ulink url="http://www.kde-apps.org"
->www.kde-apps.org</ulink
-></term>
-<listitem
-><para
->KDE-ohjelmien hakemisto.</para
-></listitem>
+<term><ulink url="http://www.kde-apps.org">www.kde-apps.org</ulink></term>
+<listitem><para>KDE-ohjelmien hakemisto.</para></listitem>
 </varlistentry>
 
 <varlistentry>
-<term
-><ulink url="http://www.kde-look.org"
->www.kde-look.org</ulink
-></term>
-<listitem
-><para
->KDE-teemoja, -kuvakkeita ja muita tarvikkeita työpöydän ulkoasun muuttamiseksi.</para
-></listitem>
+<term><ulink url="http://www.kde-look.org">www.kde-look.org</ulink></term>
+<listitem><para>KDE-teemoja, -kuvakkeita ja muita tarvikkeita työpöydän ulkoasun muuttamiseksi.</para></listitem>
 </varlistentry>
 </variablelist>
 
diff --git a/tde-i18n-fi/docs/tdebase/khelpcenter/help.docbook b/tde-i18n-fi/docs/tdebase/khelpcenter/help.docbook
index 885b90a1527..ca6a5e0f3e1 100644
--- a/tde-i18n-fi/docs/tdebase/khelpcenter/help.docbook
+++ b/tde-i18n-fi/docs/tdebase/khelpcenter/help.docbook
@@ -1,183 +1,88 @@
 <chapter id="help-system-user-manual">
-<chapterinfo
-><date
->3.2.2002</date
-> <releaseinfo
->0.08.00</releaseinfo
-> </chapterinfo>
-<title
->&kde;:n ohjejärjestelmän käyttöohje</title>
+<chapterinfo><date>3.2.2002</date> <releaseinfo>0.08.00</releaseinfo> </chapterinfo>
+<title>&kde;:n ohjejärjestelmän käyttöohje</title>
 <anchor id="help"/>
 
 <sect1 id="help-introduction">
-<title
->&kde;:n ohjejärjestelmä</title>
+<title>&kde;:n ohjejärjestelmä</title>
 	
-<para
->&kde;:n ohjejärjestelmä on suunniteltu tekemään tavanomaisten &UNIX;:in ohjejärjestelmien (<application
->man</application
-> ja <application
->info</application
->) ja &kde;:n käyttöohjeiden (&XML;) käyttämisestä yksinkertaista. </para>
+<para>&kde;:n ohjejärjestelmä on suunniteltu tekemään tavanomaisten &UNIX;:in ohjejärjestelmien (<application>man</application> ja <application>info</application>) ja &kde;:n käyttöohjeiden (&XML;) käyttämisestä yksinkertaista. </para>
 	
-<para
->Kaikki &kde;:n perussovellukset ovat täysin dokumentoituja, kiitos dokumentointiryhmän. Jos haluat auttaa, kirjoita dokumentointikoordinaattorille, Lauri Wattsille <email
->lauri@kde.org</email
-> saadaksesi lisätietoja. Kokemusta ei vaadita, vain intoa ja kärsivällisyyttä. </para>
-
-<para
->Jos haluat auttaa &kde;:n käyttöohjeiden kääntämisessä omalle äidinkielellesi, ota yhteyttä käännöskoordinaattoriin, Thomas Diehl, <email
->thd@kde.org</email
->. Lisätietoja käännösryhmästä saat <ulink url="http://i18n.kde.org"
->kotoistamisen WWW-sivustosta</ulink
->, sekä <link linkend="contact"
->Yhteydet</link
-> -luvusta tässä ohjeessa. </para>
+<para>Kaikki &kde;:n perussovellukset ovat täysin dokumentoituja, kiitos dokumentointiryhmän. Jos haluat auttaa, kirjoita dokumentointikoordinaattorille, Lauri Wattsille <email>lauri@kde.org</email> saadaksesi lisätietoja. Kokemusta ei vaadita, vain intoa ja kärsivällisyyttä. </para>
+
+<para>Jos haluat auttaa &kde;:n käyttöohjeiden kääntämisessä omalle äidinkielellesi, ota yhteyttä käännöskoordinaattoriin, Thomas Diehl, <email>thd@kde.org</email>. Lisätietoja käännösryhmästä saat <ulink url="http://i18n.kde.org">kotoistamisen WWW-sivustosta</ulink>, sekä <link linkend="contact">Yhteydet</link> -luvusta tässä ohjeessa. </para>
 
 <sect2 id="installation">
-<title
->Asennus</title>
+<title>Asennus</title>
 
-<para
->KDE: ohje on &kde;:n perusasennuksen kiinteä osa ja tulee &kde;:n jokaisen kopion mukana. Se sijaitsee tdebase-paketissa ja on saatavilla &kde-ftp; -sivulta. </para>
+<para>KDE: ohje on &kde;:n perusasennuksen kiinteä osa ja tulee &kde;:n jokaisen kopion mukana. Se sijaitsee tdebase-paketissa ja on saatavilla &kde-ftp; -sivulta. </para>
 
 </sect2>
 </sect1>
 
 <sect1 id="invoking-help">
-<title
->Ohjeen käynnistäminen</title>
-
-<para
->&khelpcenter; voi käynnistää monella tavalla: </para>
-
-<variablelist
-> 
-<varlistentry
-> 
-<term
-><guimenu
->Ohje</guimenu
->-valikosta</term
-> 
-<listitem>
-<para
->Tavallisin tapa on käynnistää se jostain sovelluksesta. Valitse <menuchoice
-><guimenu
->Ohje</guimenu
-> <guimenuitem
->Käyttöohje</guimenuitem
-></menuchoice
-> avataksesi kyseisen sovelluksen ohjeen sisällysluettelon. </para>
+<title>Ohjeen käynnistäminen</title>
+
+<para>&khelpcenter; voi käynnistää monella tavalla: </para>
+
+<variablelist> 
+<varlistentry> 
+<term><guimenu>Ohje</guimenu>-valikosta</term> 
+<listitem>
+<para>Tavallisin tapa on käynnistää se jostain sovelluksesta. Valitse <menuchoice><guimenu>Ohje</guimenu> <guimenuitem>Käyttöohje</guimenuitem></menuchoice> avataksesi kyseisen sovelluksen ohjeen sisällysluettelon. </para>
 </listitem>
 </varlistentry>
 
 <varlistentry>
-<term
-><guimenu
->K</guimenu
->-valikosta</term>
+<term><guimenu>K</guimenu>-valikosta</term>
 <listitem>
-<para
->Napsauta <guiicon
->K</guiicon
->-kuvaketta alareunan paneelista ja valitse <guimenuitem
->Ohje</guimenuitem
-> avataksesi KDEn ohjeen, joka käynnistyy tavanomaiselta aloitussivulta. </para>
-</listitem
-> 
+<para>Napsauta <guiicon>K</guiicon>-kuvaketta alareunan paneelista ja valitse <guimenuitem>Ohje</guimenuitem> avataksesi KDEn ohjeen, joka käynnistyy tavanomaiselta aloitussivulta. </para>
+</listitem> 
 </varlistentry>
 
 <varlistentry>
-<term
->Alareunan paneelista</term>
+<term>Alareunan paneelista</term>
 <listitem>
-<para
->Alareunan paneeli sisältää tavallisesti kuvakkeen, josta KDE:n ohjeen saa käynnistettyä. Myös tämä avaa ohjeen tavanomaiselta aloitussivulta. </para>
-</listitem
-> 
+<para>Alareunan paneeli sisältää tavallisesti kuvakkeen, josta KDE:n ohjeen saa käynnistettyä. Myös tämä avaa ohjeen tavanomaiselta aloitussivulta. </para>
+</listitem> 
 </varlistentry>
 
 <varlistentry>
-<term
->Komentoriviltä</term>
+<term>Komentoriviltä</term>
 <listitem>
-<para
->KDE:n ohjeen voi käynnistää käyttäen tietyn ohjesivun &URL;:ia. &URL;:illa voi selata myös <command
->info</command
->- ja <command
->man</command
-> -ohjesivuja. Voit käyttää niitä seuraavasti: </para
-> 
+<para>KDE:n ohjeen voi käynnistää käyttäen tietyn ohjesivun &URL;:ia. &URL;:illa voi selata myös <command>info</command>- ja <command>man</command> -ohjesivuja. Voit käyttää niitä seuraavasti: </para> 
 
 <variablelist>
 <varlistentry>
-<term
->Sovelluksen ohjetiedosto</term>
-<listitem>
-<para
-><command
->khelpcenter</command
-> <option
->help:/<replaceable
->kedit</replaceable
-></option
-> </para>
-<para
->Avaa &kedit; -sovelluksen ohjeen sen sisällysluettelosta. </para>
+<term>Sovelluksen ohjetiedosto</term>
+<listitem>
+<para><command>khelpcenter</command> <option>help:/<replaceable>kedit</replaceable></option> </para>
+<para>Avaa &kedit; -sovelluksen ohjeen sen sisällysluettelosta. </para>
 </listitem>
 </varlistentry>
 
 <varlistentry>
-<term
->Paikallinen &URL;</term>
-<listitem
-><para
-><command
->khelpcenter</command
-> <option
->file:/ <replaceable
->usr/local/src/qt/html/index.html</replaceable
-></option
-> </para>
+<term>Paikallinen &URL;</term>
+<listitem><para><command>khelpcenter</command> <option>file:/ <replaceable>usr/local/src/qt/html/index.html</replaceable></option> </para>
 </listitem>
 </varlistentry>
 
 <varlistentry>
-<term
->Man-sivu</term>
+<term>Man-sivu</term>
 <listitem>
-<para
-><command
->khelpcenter</command
-> <option
->man:/<replaceable
->strcpy</replaceable
-></option
-> </para>
+<para><command>khelpcenter</command> <option>man:/<replaceable>strcpy</replaceable></option> </para>
 </listitem>
 </varlistentry>
 
 <varlistentry>
-<term
->Info-sivu</term>
+<term>Info-sivu</term>
 <listitem>
-<para
-><command
->khelpcenter</command
-> <option
->info:/<replaceable
->gcc</replaceable
-></option
-> </para>
+<para><command>khelpcenter</command> <option>info:/<replaceable>gcc</replaceable></option> </para>
 </listitem>
 </varlistentry>
 </variablelist>
 
-<para
->Komennon <command
->khelpcenter</command
-> antaminen ilman parametrejä avaa tavanomaisen aloitussivun. </para>
+<para>Komennon <command>khelpcenter</command> antaminen ilman parametrejä avaa tavanomaisen aloitussivun. </para>
 </listitem>
 </varlistentry>
 
@@ -185,200 +90,104 @@
 </sect1>
 
 <sect1 id="interface-basics">
-<title
->KDE:n ohjeen käyttöliittymä</title>
-
-<para
->KDE:n ohjeen käyttöliittymä koostuu kahdesta tietopaneelista. </para>
-
-<para
->Työkalurivi ja valikot on selitetty tarkemmin sivulla <xref linkend="menu-and-toolbar-ref"/>. </para>
-
-<para
->Ohjekirjat sisältävät niiden omat navigointivälineet, joiden avulla voit siirtyä joko sivu kerrallaan koko ohjekirjan läpi, käyttäen <guilabel
->Seuraava</guilabel
->, <guilabel
->Edellinen</guilabel
-> ja <guilabel
->Pääsivu</guilabel
-> -linkkejä, tai siirtymällä ympäriinsä vähemmän yksiviivaisesti käyttämällä hyperlinkkejä. </para>
-
-<para
->Linkit voivat viedä saman ohjeen toiseen osaan tai toiseen ohjeeseen. Voit käyttää työkalurivillä olevia <guiicon
->Takaisin</guiicon
-> (nuoli vasemmalle) tai <guiicon
->Eteen</guiicon
-> (nuoli oikealle) -kuvakkeita siirtymään läpi niiden ohjesivujen, joita olet tässä istunnossa lukenut. </para
-> 
-
-<para
->Ohjeen vasemmanpuoleinen paneeli näyttää koko ohjejärjestelmän sisällysluettelon ja oikeanpuoleinen paneeli näyttää itse ohjetiedostot. </para>
+<title>KDE:n ohjeen käyttöliittymä</title>
+
+<para>KDE:n ohjeen käyttöliittymä koostuu kahdesta tietopaneelista. </para>
+
+<para>Työkalurivi ja valikot on selitetty tarkemmin sivulla <xref linkend="menu-and-toolbar-ref"/>. </para>
+
+<para>Ohjekirjat sisältävät niiden omat navigointivälineet, joiden avulla voit siirtyä joko sivu kerrallaan koko ohjekirjan läpi, käyttäen <guilabel>Seuraava</guilabel>, <guilabel>Edellinen</guilabel> ja <guilabel>Pääsivu</guilabel> -linkkejä, tai siirtymällä ympäriinsä vähemmän yksiviivaisesti käyttämällä hyperlinkkejä. </para>
+
+<para>Linkit voivat viedä saman ohjeen toiseen osaan tai toiseen ohjeeseen. Voit käyttää työkalurivillä olevia <guiicon>Takaisin</guiicon> (nuoli vasemmalle) tai <guiicon>Eteen</guiicon> (nuoli oikealle) -kuvakkeita siirtymään läpi niiden ohjesivujen, joita olet tässä istunnossa lukenut. </para> 
+
+<para>Ohjeen vasemmanpuoleinen paneeli näyttää koko ohjejärjestelmän sisällysluettelon ja oikeanpuoleinen paneeli näyttää itse ohjetiedostot. </para>
 
 <sect2 id="contents-pane">
-<title
-><guilabel
->Sisältö</guilabel
->-paneeli</title>
-
-<para
->KDE Ohjeen <guilabel
->Sisältö</guilabel
->-paneeli näkyy ohjeikkunan vasemmalla puolella. Voit liikuttaa paneelin jakajarimaa, jotta kummankin paneelin sisältö näkyy mukavasti. </para
-> 
-
-<para
-><guilabel
->Sisältö</guilabel
->-paneeli on edelleen jaettu kahteen välilehteen, joista toinen sisältää <link linkend="contents-menu"
->valikon</link
-> jossa on listattuna kaikki ohjekirjat joista KDE:n ohje on tietoinen, ja toinen sisältää &kde;:n terminologian <link linkend="kde-glossary"
->sanaston</link
->. </para>
+<title><guilabel>Sisältö</guilabel>-paneeli</title>
+
+<para>KDE Ohjeen <guilabel>Sisältö</guilabel>-paneeli näkyy ohjeikkunan vasemmalla puolella. Voit liikuttaa paneelin jakajarimaa, jotta kummankin paneelin sisältö näkyy mukavasti. </para> 
+
+<para><guilabel>Sisältö</guilabel>-paneeli on edelleen jaettu kahteen välilehteen, joista toinen sisältää <link linkend="contents-menu">valikon</link> jossa on listattuna kaikki ohjekirjat joista KDE:n ohje on tietoinen, ja toinen sisältää &kde;:n terminologian <link linkend="kde-glossary">sanaston</link>. </para>
 
 <sect3 id="contents-menu">
-<title
-><guilabel
->Sisältö</guilabel
->-valikko</title>
+<title><guilabel>Sisältö</guilabel>-valikko</title>
 
-<para
-><guilabel
->Sisältö</guilabel
-> sisältää seuraavat vakiokohdat: </para
-> 
+<para><guilabel>Sisältö</guilabel> sisältää seuraavat vakiokohdat: </para> 
 
 <variablelist>
 <varlistentry>
-<term
-><guilabel
->Johdanto</guilabel
-></term>
-<listitem
-><para
->Tervetuloa &kde;:hen - johdanto KDE-työpöytäympäristöön.</para
-></listitem>
+<term><guilabel>Johdanto</guilabel></term>
+<listitem><para>Tervetuloa &kde;:hen - johdanto KDE-työpöytäympäristöön.</para></listitem>
 </varlistentry>
 
 <varlistentry>
-<term
-><guilabel
->Johdanto &kde;:hen</guilabel
-></term>
+<term><guilabel>Johdanto &kde;:hen</guilabel></term>
 <listitem>
-<para
->&kde;:n pika-aloitusopas. Sisältää &kde;:n käyttöliittymän esittelyn ja erityisiä ohjeita ja vinkkejä, joiden avulla voit käyttää &kde;:tä fiksusti. </para>
+<para>&kde;:n pika-aloitusopas. Sisältää &kde;:n käyttöliittymän esittelyn ja erityisiä ohjeita ja vinkkejä, joiden avulla voit käyttää &kde;:tä fiksusti. </para>
 </listitem>
 </varlistentry>
 
 <varlistentry>
-<term
-><guilabel
->&kde;:n käyttöohje</guilabel
-></term>
+<term><guilabel>&kde;:n käyttöohje</guilabel></term>
 <listitem>
-<para
->&kde;:n käyttöohje on &kde;:n käytön kattava esitys, sisältäen asennuksen, henkilökohtaisten asetusten tekemisen ja käytön. </para>
-</listitem
-> 
+<para>&kde;:n käyttöohje on &kde;:n käytön kattava esitys, sisältäen asennuksen, henkilökohtaisten asetusten tekemisen ja käytön. </para>
+</listitem> 
 </varlistentry>
 
 <varlistentry>
-<term
-><guilabel
->Sovellusten ohjekirjat</guilabel
-></term>
+<term><guilabel>Sovellusten ohjekirjat</guilabel></term>
 <listitem>
-<para
->&kde;-sovellusten ohjekirjat. Kaikilla &kde;-sovelluksilla on &XML;-muotoinen ohjekirja, joka muunnetaan <acronym
->HTML</acronym
->-muotoon selatessasi niitä. Tässä ryhmässä on listattuna kaikki &kde;-sovellukset lyhyellä kuvauksella ja linkillä varsinaiseen ohjekirjaan. </para>
-<para
->Sovellukset näkyvät puurakenteena, joka vastaa likimäärin <guimenu
->K</guimenu
->-valikon rakennetta, tehden etsimäsi sovelluksen löytämisestä helppoa. </para>
-</listitem
-> 
+<para>&kde;-sovellusten ohjekirjat. Kaikilla &kde;-sovelluksilla on &XML;-muotoinen ohjekirja, joka muunnetaan <acronym>HTML</acronym>-muotoon selatessasi niitä. Tässä ryhmässä on listattuna kaikki &kde;-sovellukset lyhyellä kuvauksella ja linkillä varsinaiseen ohjekirjaan. </para>
+<para>Sovellukset näkyvät puurakenteena, joka vastaa likimäärin <guimenu>K</guimenu>-valikon rakennetta, tehden etsimäsi sovelluksen löytämisestä helppoa. </para>
+</listitem> 
 </varlistentry>
 
 <varlistentry>
-<term
-><guilabel
->&UNIX; manuaalisivut</guilabel
-></term>
+<term><guilabel>&UNIX; manuaalisivut</guilabel></term>
 <listitem>
-<para
->&UNIX; man-sivut ovat &UNIX;-järjestelmien perinteinen ohjemuoto. Useimmista järjestelmän ohjelmista on man-sivu. Man-sivuja on lisäksi ohjelmointifunktioista ja tiedostomuodoista. </para>
-</listitem
-> 
+<para>&UNIX; man-sivut ovat &UNIX;-järjestelmien perinteinen ohjemuoto. Useimmista järjestelmän ohjelmista on man-sivu. Man-sivuja on lisäksi ohjelmointifunktioista ja tiedostomuodoista. </para>
+</listitem> 
 </varlistentry>
 
 <varlistentry>
-<term
-><guilabel
->Selaa info-sivuja</guilabel
-></term>
+<term><guilabel>Selaa info-sivuja</guilabel></term>
 <listitem>
-<para
->Monet &GNU;-sovellukset, kuten <command
->gcc</command
-> (C/C++ -kääntäjä), <command
->emacs</command
-> ja monet muut, käyttävät TeXinfo-ohjekirjamuotoa. </para>
+<para>Monet &GNU;-sovellukset, kuten <command>gcc</command> (C/C++ -kääntäjä), <command>emacs</command> ja monet muut, käyttävät TeXinfo-ohjekirjamuotoa. </para>
 </listitem>
 </varlistentry>
 
 <varlistentry>
-<term
-><guilabel
->Harjoitukset</guilabel
-></term>
+<term><guilabel>Harjoitukset</guilabel></term>
 <listitem>
-<para
->Lyhyitä tehtäviin perustuvia tai informatiivisia harjoituksia. </para>
+<para>Lyhyitä tehtäviin perustuvia tai informatiivisia harjoituksia. </para>
 </listitem>
 </varlistentry>
 
 <varlistentry>
-<term
-><guilabel
->&kde; FAQ</guilabel
-></term>
+<term><guilabel>&kde; FAQ</guilabel></term>
 <listitem>
-<para
->Usein kysyttyjä kysymyksiä &kde;:stä ja vastaukset niihin. </para>
+<para>Usein kysyttyjä kysymyksiä &kde;:stä ja vastaukset niihin. </para>
 </listitem>
 </varlistentry>
 
 <varlistentry>
-<term
-><guilabel
->&kde; webissä</guilabel
-></term>
+<term><guilabel>&kde; webissä</guilabel></term>
 <listitem>
-<para
->Linkkejä &kde;:hen webissä: sekä viralliseen &kde;-sivustoon että muihin käyttökelpoisiin sivustoihin. </para>
+<para>Linkkejä &kde;:hen webissä: sekä viralliseen &kde;-sivustoon että muihin käyttökelpoisiin sivustoihin. </para>
 </listitem>
 </varlistentry>
 
 <varlistentry>
-<term
-><guilabel
->Yhteystiedot</guilabel
-></term>
+<term><guilabel>Yhteystiedot</guilabel></term>
 <listitem>
-<para
->Tiedot kuinka ottaa yhteyttä &kde;:n kehittäjiin ka kuinka liittyä &kde;:n postituslistoille. </para>
+<para>Tiedot kuinka ottaa yhteyttä &kde;:n kehittäjiin ka kuinka liittyä &kde;:n postituslistoille. </para>
 </listitem>
 </varlistentry>
 
 <varlistentry>
-<term
-><guilabel
->&kde;:n tukeminen</guilabel
-></term>
+<term><guilabel>&kde;:n tukeminen</guilabel></term>
 <listitem>
-<para
->Kuinka auttaa ja kuinka päästä mukaan toimintaan. </para>
+<para>Kuinka auttaa ja kuinka päästä mukaan toimintaan. </para>
 </listitem>
 </varlistentry>
 </variablelist>
@@ -386,24 +195,14 @@
 </sect3>
 <!-- 
 <sect3 id="search">
-<title
->The <guilabel
->Search</guilabel
-> tab</title>
+<title>The <guilabel>Search</guilabel> tab</title>
 
 <para>
-Searching requires you have the <application
->ht://Dig</application>
+Searching requires you have the <application>ht://Dig</application>
 application installed.  Information on installing and configuring the
 search index is available in the document.  Configuration of the search
 index is performed in the &kcontrol;, by choosing
-<menuchoice
-><guisubmenu
->Help</guisubmenu
-><guimenuitem
->Index</guimenuitem
-></menuchoice
->,
+<menuchoice><guisubmenu>Help</guisubmenu><guimenuitem>Index</guimenuitem></menuchoice>,
 and detailed help is available from this module.
 </para>
 
@@ -415,172 +214,77 @@ up and configured.
 <para>
 Searching the help files is fairly intuitive, enter the word(s) you wish
 to search for in the text box, choose your options (if any), and press
-<guibutton
->Search</guibutton
->.  The results display in the viewer pane
+<guibutton>Search</guibutton>.  The results display in the viewer pane
 to the right.
 </para>
 
-<para
->The options available are:</para>
+<para>The options available are:</para>
 
 <variablelist>
 <varlistentry>
-<term
-><guilabel
->Method</guilabel
-></term>
+<term><guilabel>Method</guilabel></term>
 <listitem>
 <para>
 Choose how to search for multiple words.  If you choose
-<guilabel
->and</guilabel
->, results are returned only if all your search
-terms are included in the page. <guilabel
->or</guilabel
-> returns results
-if <emphasis
->any</emphasis
-> of the search terms are found, and
-<guilabel
->boolean</guilabel
-> lets you search using a combination.
-</para
-> 
+<guilabel>and</guilabel>, results are returned only if all your search
+terms are included in the page. <guilabel>or</guilabel> returns results
+if <emphasis>any</emphasis> of the search terms are found, and
+<guilabel>boolean</guilabel> lets you search using a combination.
+</para> 
 <para>
-Boolean syntax lets you use the operators <literal
->AND</literal
->,
-<literal
->OR</literal
-> and <literal
->NOT</literal
-> to create complex
+Boolean syntax lets you use the operators <literal>AND</literal>,
+<literal>OR</literal> and <literal>NOT</literal> to create complex
 searches. Some examples:</para>
 <variablelist>
 <varlistentry>
-<term
-><userinput
->cat and dog</userinput
-></term>
-<listitem
-><para
->Searches for pages which have both the words
-<userinput
->cat</userinput
-> and <userinput
->dog</userinput
-> in them.  Pages with
-only one or the other will not be returned.</para
-></listitem>
-</varlistentry>
-<varlistentry>
-<term
-><userinput
->cat not dog</userinput
-></term>
-<listitem
-><para
->Searches for pages with <userinput
->cat</userinput
-> in them, but
-only returns the ones that don't have the word <userinput
->dog</userinput
-> in
-them.</para
-></listitem>
-</varlistentry>
-<varlistentry>
-<term
-><userinput
->cat or (dog not nose)</userinput
-></term>
-<listitem
-><para
->Searches for pages which contain <userinput
->cat</userinput
->, and
-for pages which contain <userinput
->dog</userinput
-> but don't contain
-<userinput
->nose</userinput
->.  Pages which contain both
-<userinput
->cat</userinput
-> and <userinput
->nose</userinput
-> would be returned,
-pages containing all three words would not.</para
-></listitem
-> 
+<term><userinput>cat and dog</userinput></term>
+<listitem><para>Searches for pages which have both the words
+<userinput>cat</userinput> and <userinput>dog</userinput> in them.  Pages with
+only one or the other will not be returned.</para></listitem>
+</varlistentry>
+<varlistentry>
+<term><userinput>cat not dog</userinput></term>
+<listitem><para>Searches for pages with <userinput>cat</userinput> in them, but
+only returns the ones that don't have the word <userinput>dog</userinput> in
+them.</para></listitem>
+</varlistentry>
+<varlistentry>
+<term><userinput>cat or (dog not nose)</userinput></term>
+<listitem><para>Searches for pages which contain <userinput>cat</userinput>, and
+for pages which contain <userinput>dog</userinput> but don't contain
+<userinput>nose</userinput>.  Pages which contain both
+<userinput>cat</userinput> and <userinput>nose</userinput> would be returned,
+pages containing all three words would not.</para></listitem> 
 </varlistentry>
 </variablelist>
-<para
->If your searches are not returning the results you expect, check
+<para>If your searches are not returning the results you expect, check
 carefully you haven't excluded the wrong search term with an errand
-<literal
->NOT</literal
-> or a stray brace.</para
-></listitem>
-</varlistentry>
-<varlistentry>
-<term
-><guilabel
->Max. results</guilabel
-></term>
-<listitem
-><para
->Determines the maximum number of results returned from your
-search.</para
-></listitem>
-</varlistentry>
-<varlistentry>
-<term
-><guilabel
->Format</guilabel
-></term>
-<listitem
-><para
->Decide if you want just a short link to the page
+<literal>NOT</literal> or a stray brace.</para></listitem>
+</varlistentry>
+<varlistentry>
+<term><guilabel>Max. results</guilabel></term>
+<listitem><para>Determines the maximum number of results returned from your
+search.</para></listitem>
+</varlistentry>
+<varlistentry>
+<term><guilabel>Format</guilabel></term>
+<listitem><para>Decide if you want just a short link to the page
 containing your search terms, or do you want a longer
-summary.</para
-></listitem
-> 
-</varlistentry>
-<varlistentry>
-<term
-><guilabel
->Sort</guilabel
-></term>
-<listitem
-><para
->Sort the results in order of <guilabel
->Score</guilabel
-> (how
+summary.</para></listitem> 
+</varlistentry>
+<varlistentry>
+<term><guilabel>Sort</guilabel></term>
+<listitem><para>Sort the results in order of <guilabel>Score</guilabel> (how
 closely your search terms were matched,) alphabetically by
-<guilabel
->Title</guilabel
-> or by <guilabel
->Date</guilabel
->.  Selecting the
-<guilabel
->Reverse order</guilabel
-> check box, naturally enough, reverses the
-sort order of the results.</para
-></listitem>
-</varlistentry>
-<varlistentry>
-<term
-><guilabel
->Update index</guilabel
-></term>
-<listitem
-><para
->Update the search index, to incorporate new documents,
+<guilabel>Title</guilabel> or by <guilabel>Date</guilabel>.  Selecting the
+<guilabel>Reverse order</guilabel> check box, naturally enough, reverses the
+sort order of the results.</para></listitem>
+</varlistentry>
+<varlistentry>
+<term><guilabel>Update index</guilabel></term>
+<listitem><para>Update the search index, to incorporate new documents,
 or if you think your database is incomplete or damaged.  This may take
-some time.</para
-></listitem>
+some time.</para></listitem>
 </varlistentry>
 </variablelist>
 </sect3>
@@ -589,207 +293,118 @@ some time.</para
 </sect2>
 
 <sect2 id="man-and-info">
-<title
-><application
->Man</application
->- ja <application
->Info</application
-> -ohjeet.</title>
+<title><application>Man</application>- ja <application>Info</application> -ohjeet.</title>
 
-<para
->Man-sivut ovat standardeja &UNIX;:in ohjesivuja, jotka ovat olleet käytössä monta vuotta monessa käyttöjärjestelmässä. Ne ovat erittäin yksityiskohtaisia ja paras paikka saada tietoa useimmista &UNIX;-komennoista ja sovelluksista. Kun ihmiset sanovat <quote
->RTFM</quote
->, he usein tarkoittavat man-sivua.</para>
+<para>Man-sivut ovat standardeja &UNIX;:in ohjesivuja, jotka ovat olleet käytössä monta vuotta monessa käyttöjärjestelmässä. Ne ovat erittäin yksityiskohtaisia ja paras paikka saada tietoa useimmista &UNIX;-komennoista ja sovelluksista. Kun ihmiset sanovat <quote>RTFM</quote>, he usein tarkoittavat man-sivua.</para>
 
-<para
->Man-sivut eivät ole täydellisiä. Ne ovat yleensä syvällisiä, mutta myös erittäin teknisiä, ohjelmoijien ohjelmoijille kirjoittamia. Joissain tapauksissa tämä tekee niistä melko epäsuopeita, jos ei suorastaan mahdottomia ymmärtää useimmille käyttäjille. Ne ovat kuitenkin luotettavin -- ja usein ainoa -- tietolähde useimmista komentoriviohjelmista.</para>
+<para>Man-sivut eivät ole täydellisiä. Ne ovat yleensä syvällisiä, mutta myös erittäin teknisiä, ohjelmoijien ohjelmoijille kirjoittamia. Joissain tapauksissa tämä tekee niistä melko epäsuopeita, jos ei suorastaan mahdottomia ymmärtää useimmille käyttäjille. Ne ovat kuitenkin luotettavin -- ja usein ainoa -- tietolähde useimmista komentoriviohjelmista.</para>
 
-<para
->Jos olet koskaan miettinyt mikä on se numero, kun ihmiset kirjoittavat esimerkiksi main(1), tarkoittaa se man-sivujen osiota, jossa ohje on. Voit huomata, että KDE:n ohje käyttää numeroita jakamaan kaikki lukuisat man-sivut niiden omiin osioihin, mikä tekee hakemasi tiedon etsinnästä helpompaa, jos olet vain selailemassa.</para>
+<para>Jos olet koskaan miettinyt mikä on se numero, kun ihmiset kirjoittavat esimerkiksi main(1), tarkoittaa se man-sivujen osiota, jossa ohje on. Voit huomata, että KDE:n ohje käyttää numeroita jakamaan kaikki lukuisat man-sivut niiden omiin osioihin, mikä tekee hakemasi tiedon etsinnästä helpompaa, jos olet vain selailemassa.</para>
 
-<para
->KDE:n ohjeesta on saatavilla myös infosivuja, jotka on tarkoitettu man-sivujen korvaajiksi. Monien sovellusten ylläpitäjät eivät enää päivitä man-sivuja, joten jos sovelluksesta on sekä man- että infosivu, on infosivu luultavasti tuoreempi. Useimmilla ohjelmilla on yleensä jompi kumpi. Jos etsimäsi sovellus on &GNU;-apuohjelma, on todennäköistä että sillä on infosivu eikä man-sivua.</para>
+<para>KDE:n ohjeesta on saatavilla myös infosivuja, jotka on tarkoitettu man-sivujen korvaajiksi. Monien sovellusten ylläpitäjät eivät enää päivitä man-sivuja, joten jos sovelluksesta on sekä man- että infosivu, on infosivu luultavasti tuoreempi. Useimmilla ohjelmilla on yleensä jompi kumpi. Jos etsimäsi sovellus on &GNU;-apuohjelma, on todennäköistä että sillä on infosivu eikä man-sivua.</para>
 
 <sect3 id="navigation">
-<title
->Navigointi <application
->Info</application
->-sivuilla</title>
-
-<para
->Infosivut on järjestetty hierarkisesti sivuiksi, joita kutsutaan "solmuiksi". Kaikilla infosivuilla on <guilabel
->Top</guilabel
->-solmu, eli kansisivu. Voit palata infosivun kansisivulle painamalla <guilabel
->Top</guilabel
->-linkkiä.</para>
-
-<para
-><guibutton
->Prev</guibutton
->- ja <guibutton
->Next</guibutton
-> -linkkejä voi käyttää siirtymiseen edelliselle/seuraavalle sivulle hierarkian nykyisellä tasolla.</para>
-
-<para
->Ohjesivulla olevan valikon napsauttaminen siirtää sinut alemmalle tasolle sivuhierarkiassa. Voit siirtyä hierarkiassa ylöspäin painamalla<guibutton
->Up</guibutton
->-nappia.</para>
-
-<para
->Man-sivuja selataan samalla tavalla kuin infosivuja, siten että osion pääsivu on pääsolmu ja kukin man-sivu on tasoa alempana. Kaikki man-sivut ovat yksisivuisia.</para>
+<title>Navigointi <application>Info</application>-sivuilla</title>
+
+<para>Infosivut on järjestetty hierarkisesti sivuiksi, joita kutsutaan "solmuiksi". Kaikilla infosivuilla on <guilabel>Top</guilabel>-solmu, eli kansisivu. Voit palata infosivun kansisivulle painamalla <guilabel>Top</guilabel>-linkkiä.</para>
+
+<para><guibutton>Prev</guibutton>- ja <guibutton>Next</guibutton> -linkkejä voi käyttää siirtymiseen edelliselle/seuraavalle sivulle hierarkian nykyisellä tasolla.</para>
+
+<para>Ohjesivulla olevan valikon napsauttaminen siirtää sinut alemmalle tasolle sivuhierarkiassa. Voit siirtyä hierarkiassa ylöspäin painamalla<guibutton>Up</guibutton>-nappia.</para>
+
+<para>Man-sivuja selataan samalla tavalla kuin infosivuja, siten että osion pääsivu on pääsolmu ja kukin man-sivu on tasoa alempana. Kaikki man-sivut ovat yksisivuisia.</para>
 
 </sect3>
 </sect2>
 
 <sect2 id="kde-glossary">
-<title
->&kde;-sanasto</title>
+<title>&kde;-sanasto</title>
 
-<para
->Sanasto tarjoaa mahdollisuuden nopeasti hakea määritelmiä sanoille, jotka eivät ole tuttuja. Näitä sanoja on &kde;:hen liittyvistä sovelluksista aina yleiseen &UNIX;-järjestelmien terminologiaan.  </para>
+<para>Sanasto tarjoaa mahdollisuuden nopeasti hakea määritelmiä sanoille, jotka eivät ole tuttuja. Näitä sanoja on &kde;:hen liittyvistä sovelluksista aina yleiseen &UNIX;-järjestelmien terminologiaan.  </para>
 
-<para
->Vasemmanpuolisessa paneelissa on näkyvillä puunäkymä, jossa on kaksi valintaa: <guilabel
->Aakkosjärjestyksessä</guilabel
-> tai <guilabel
->Aiheen mukaan</guilabel
->. Molemmissa on kaikki samat hakusanat eri tavalla järjestettyinä, auttaen nopeasti löytämään etsimäsi asian. </para>
+<para>Vasemmanpuolisessa paneelissa on näkyvillä puunäkymä, jossa on kaksi valintaa: <guilabel>Aakkosjärjestyksessä</guilabel> tai <guilabel>Aiheen mukaan</guilabel>. Molemmissa on kaikki samat hakusanat eri tavalla järjestettyinä, auttaen nopeasti löytämään etsimäsi asian. </para>
 
-<para
->Navigoi vasemmassa paneelissa näkyvää puunäkymää ja kohdat jotka valitset näytetään oikealla. </para>
+<para>Navigoi vasemmassa paneelissa näkyvää puunäkymää ja kohdat jotka valitset näytetään oikealla. </para>
 
 </sect2>
 
 <sect2 id="menu-and-toolbar-ref">
-<title
->Valikot ja työkalurivi</title>
+<title>Valikot ja työkalurivi</title>
 
-<para
->KDE:n ohjeessa on hyvin yksinkertainen käyttöliittymä, jonka avulla voit keskittyä avun hakemiseen sen sijaan että opettelisit ohjeselaimen käyttöä. </para>
+<para>KDE:n ohjeessa on hyvin yksinkertainen käyttöliittymä, jonka avulla voit keskittyä avun hakemiseen sen sijaan että opettelisit ohjeselaimen käyttöä. </para>
 
-<para
->Työkalurivillä käytettävissä olevat kuvakkeet ovat seuraavat: </para>
+<para>Työkalurivillä käytettävissä olevat kuvakkeet ovat seuraavat: </para>
 
 <variablelist>
-<title
->Työkalurivin kuvakkeet</title>
+<title>Työkalurivin kuvakkeet</title>
 
 <varlistentry>
 
-<term
-><guiicon
->Takaisin</guiicon
-></term>
+<term><guiicon>Takaisin</guiicon></term>
 <listitem>
-<para
->Palaa edelliselle katsomallesi sivulle.</para>
+<para>Palaa edelliselle katsomallesi sivulle.</para>
 </listitem>
 </varlistentry>
 
 <varlistentry>
-<term
-><guiicon
->Eteen</guiicon
-></term>
+<term><guiicon>Eteen</guiicon></term>
 <listitem>
-<para
->Mene eteenpäin yksi sivu. Tämä kuvake on aktiivinen vain jos olet jo käyttänyt <guiicon
->Takaisin</guiicon
->-kuvaketta.</para
-></listitem>
+<para>Mene eteenpäin yksi sivu. Tämä kuvake on aktiivinen vain jos olet jo käyttänyt <guiicon>Takaisin</guiicon>-kuvaketta.</para></listitem>
 </varlistentry>
 
 <varlistentry>
-<term
-><guiicon
->Tulosta</guiicon
-></term>
+<term><guiicon>Tulosta</guiicon></term>
 <listitem>
-<para
->Tulostaa näkyvillä olevan sivun sisällön. </para>
+<para>Tulostaa näkyvillä olevan sivun sisällön. </para>
 </listitem>
 </varlistentry>
 
 <varlistentry>
-<term
-><guiicon
->Etsi</guiicon
-></term>
+<term><guiicon>Etsi</guiicon></term>
 <listitem>
-<para
->Etsii sanaa tai sanoja näkyvillä olevasta sivusta. </para>
+<para>Etsii sanaa tai sanoja näkyvillä olevasta sivusta. </para>
 </listitem>
 </varlistentry>
 
 <varlistentry>
-<term
-><guiicon
->Suurenna kirjasinta</guiicon
-></term>
+<term><guiicon>Suurenna kirjasinta</guiicon></term>
 <listitem>
-<para
->Suurentaa näyttöpaneelissa näkyvän tekstin kokoa. </para>
+<para>Suurentaa näyttöpaneelissa näkyvän tekstin kokoa. </para>
 </listitem>
 </varlistentry>
 
 <varlistentry>
-<term
-><guiicon
->Pienennä kirjasinta</guiicon
-></term>
+<term><guiicon>Pienennä kirjasinta</guiicon></term>
 <listitem>
-<para
->Pienentää näyttöpaneelissa näkyvän tekstin kokoa. Tämä kuvake on aktiivinen vain jos olet edellä suurentanut tekstiä. </para>
+<para>Pienentää näyttöpaneelissa näkyvän tekstin kokoa. Tämä kuvake on aktiivinen vain jos olet edellä suurentanut tekstiä. </para>
 </listitem>
 </varlistentry>
 
 </variablelist>
 
-<para
->Valikoissa on seuraavat kohdat: </para>
+<para>Valikoissa on seuraavat kohdat: </para>
 
 <variablelist>
 <varlistentry>
-<term
-><guimenu
->Tiedosto</guimenu
-></term>
+<term><guimenu>Tiedosto</guimenu></term>
 <listitem>
 
 <variablelist>
 <varlistentry>
 <term>
-<menuchoice
-><guimenu
->Tiedosto</guimenu
-> <guimenuitem
->Tulosta...</guimenuitem
-> </menuchoice>
+<menuchoice><guimenu>Tiedosto</guimenu> <guimenuitem>Tulosta...</guimenuitem> </menuchoice>
 </term>
 <listitem>
-<para
->Tulostaa näkyvillä olevan sivun sisällön. </para>
+<para>Tulostaa näkyvillä olevan sivun sisällön. </para>
 </listitem>
 </varlistentry>
 
 <varlistentry>
 <term>
-<menuchoice
-><shortcut
-> <keycombo action="simul"
->&Ctrl;<keycap
->Q</keycap
-></keycombo
-> </shortcut
-> <guimenu
->Tiedosto</guimenu
-> <guimenuitem
->Lopeta</guimenuitem
-> </menuchoice>
+<menuchoice><shortcut> <keycombo action="simul">&Ctrl;<keycap>Q</keycap></keycombo> </shortcut> <guimenu>Tiedosto</guimenu> <guimenuitem>Lopeta</guimenuitem> </menuchoice>
 </term>
 <listitem>
-<para
->Sulje ohjekirja ja poistu KDE:n ohjeesta </para>
+<para>Sulje ohjekirja ja poistu KDE:n ohjeesta </para>
 </listitem>
 </varlistentry>
 </variablelist>
@@ -797,52 +412,23 @@ some time.</para
 </varlistentry>
 
 <varlistentry>
-<term
-><guimenu
->Muokkaa</guimenu
-></term>
+<term><guimenu>Muokkaa</guimenu></term>
 <listitem>
 
 <variablelist>
 <varlistentry>
-<term
-><menuchoice
-><shortcut
-> <keycombo action="simul"
->&Ctrl;<keycap
->A</keycap
-></keycombo
-></shortcut
-> <guimenu
->Muokkaa</guimenu
-> <guimenuitem
->Valitse kaikki</guimenuitem
-> </menuchoice>
+<term><menuchoice><shortcut> <keycombo action="simul">&Ctrl;<keycap>A</keycap></keycombo></shortcut> <guimenu>Muokkaa</guimenu> <guimenuitem>Valitse kaikki</guimenuitem> </menuchoice>
 </term>
 <listitem>
-<para
->Valitsee kaiken tekstin nykyisellä sivulla. </para>
+<para>Valitsee kaiken tekstin nykyisellä sivulla. </para>
 </listitem>
 </varlistentry>
 
 <varlistentry>
-<term
-><menuchoice
-><shortcut
-> <keycombo action="simul"
->&Ctrl;<keycap
->F</keycap
-></keycombo
-></shortcut
-> <guimenu
->Muokkaa</guimenu
-> <guimenuitem
->Etsi...</guimenuitem
-> </menuchoice>
+<term><menuchoice><shortcut> <keycombo action="simul">&Ctrl;<keycap>F</keycap></keycombo></shortcut> <guimenu>Muokkaa</guimenu> <guimenuitem>Etsi...</guimenuitem> </menuchoice>
 </term>
 <listitem>
-<para
->Etsii sanaa tai sanoja näkyvillä olevalta sivulta. </para>
+<para>Etsii sanaa tai sanoja näkyvillä olevalta sivulta. </para>
 </listitem>
 </varlistentry>
 </variablelist>
@@ -850,43 +436,22 @@ some time.</para
 </varlistentry>
 
 <varlistentry>
-<term
-><guimenu
->Näytä</guimenu
-></term>
+<term><guimenu>Näytä</guimenu></term>
 <listitem>
 <variablelist>
 <varlistentry>
-<term
-><menuchoice
-><guimenu
->Näytä</guimenu
-> <guimenuitem
->Näytä Sivun Lähdekoodi</guimenuitem
-> </menuchoice>
+<term><menuchoice><guimenu>Näytä</guimenu> <guimenuitem>Näytä Sivun Lähdekoodi</guimenuitem> </menuchoice>
 </term>
 <listitem>
-<para
->Näyttää parhaillaan katsomasi sivun <acronym
->HTML</acronym
->-lähdekoodin. </para>
+<para>Näyttää parhaillaan katsomasi sivun <acronym>HTML</acronym>-lähdekoodin. </para>
 </listitem>
 </varlistentry>
 
 <varlistentry>
-<term
-><menuchoice
-><guimenu
->Näytä</guimenu
-> <guisubmenu
->Aseta koodaus</guisubmenu
-> </menuchoice>
+<term><menuchoice><guimenu>Näytä</guimenu> <guisubmenu>Aseta koodaus</guisubmenu> </menuchoice>
 </term>
 <listitem>
-<para
->Muuttaa näkyvillä olevan sivun koodausta. Oletusasetuksen <guimenuitem
->Auto</guimenuitem
-> pitäisi tavallisesti olla sopiva, mutta jos sinulla on ongelmia katsoa sivuja, jotka on kirjoitettu muulla kuin englannin kielellä, voit vaihtaa koodauksen tästä valikosta. </para>
+<para>Muuttaa näkyvillä olevan sivun koodausta. Oletusasetuksen <guimenuitem>Auto</guimenuitem> pitäisi tavallisesti olla sopiva, mutta jos sinulla on ongelmia katsoa sivuja, jotka on kirjoitettu muulla kuin englannin kielellä, voit vaihtaa koodauksen tästä valikosta. </para>
 </listitem>
 </varlistentry>
 </variablelist>
@@ -894,68 +459,36 @@ some time.</para
 </varlistentry>
 
 <varlistentry>
-<term
-><menuchoice
-><guimenu
->Siirry</guimenu
-> <guimenuitem
->Takaisin</guimenuitem
-></menuchoice
-></term>
+<term><menuchoice><guimenu>Siirry</guimenu> <guimenuitem>Takaisin</guimenuitem></menuchoice></term>
 <listitem>
-<para
->Palaa edelliselle katsomallesi sivulle.</para>
+<para>Palaa edelliselle katsomallesi sivulle.</para>
 </listitem>
 </varlistentry>
 
 <varlistentry>
-<term
-><menuchoice
-><guimenu
->Siirry</guimenu
-> <guimenuitem
->Eteen</guimenuitem
-> </menuchoice
-></term>
+<term><menuchoice><guimenu>Siirry</guimenu> <guimenuitem>Eteen</guimenuitem> </menuchoice></term>
 <listitem>
-<para
->Jos olet aiemmin siirtynyt takaisin paluu-kuvakkeella tai valikosta, voit siirtyä takaisin eteenpäin tästä valinnasta.</para>
+<para>Jos olet aiemmin siirtynyt takaisin paluu-kuvakkeella tai valikosta, voit siirtyä takaisin eteenpäin tästä valinnasta.</para>
 </listitem>
 </varlistentry>
 
 <varlistentry>
-<term
-><menuchoice
-><guimenu
->Siirry</guimenu
-> <guimenuitem
->...</guimenuitem
-> </menuchoice
-></term>
+<term><menuchoice><guimenu>Siirry</guimenu> <guimenuitem>...</guimenuitem> </menuchoice></term>
 <listitem>
-<para
-><guimenu
->Siirry</guimenu
->-valikon alaosassa on näytettynä sivuhistoria niistä muutamasta sivuista, joita olet viimeksi selannut. Sivun valitseminen siirtää ohjeen takaisin valitulle ohjesivulle.</para>
-</listitem
-></varlistentry
-></variablelist>
+<para><guimenu>Siirry</guimenu>-valikon alaosassa on näytettynä sivuhistoria niistä muutamasta sivuista, joita olet viimeksi selannut. Sivun valitseminen siirtää ohjeen takaisin valitulle ohjesivulle.</para>
+</listitem></varlistentry></variablelist>
 
 </sect2>
 
 </sect1>
 
 <sect1 id="credits">
-<title
->Ansiot ja lisenssit</title>
+<title>Ansiot ja lisenssit</title>
 
-<para
->&khelpcenter;</para>
+<para>&khelpcenter;</para>
 
-<para
->Alkuperäinen kehittäjä: &Matthias.Elter; &Matthias.Elter.mail;</para>
-<para
->Nykyinen ylläpitäjä: &Cornelius.Schumacher; &Cornelius.Schumacher.mail;</para>
+<para>Alkuperäinen kehittäjä: &Matthias.Elter; &Matthias.Elter.mail;</para>
+<para>Nykyinen ylläpitäjä: &Cornelius.Schumacher; &Cornelius.Schumacher.mail;</para>
 &underFDL; &underGPL; </sect1>
 </chapter>
 
diff --git a/tde-i18n-fi/docs/tdebase/khelpcenter/index.docbook b/tde-i18n-fi/docs/tdebase/khelpcenter/index.docbook
index ed7728d8214..081e42bcdfd 100644
--- a/tde-i18n-fi/docs/tdebase/khelpcenter/index.docbook
+++ b/tde-i18n-fi/docs/tdebase/khelpcenter/index.docbook
@@ -24,65 +24,37 @@ available, unless only references to the top page are needed, which is doubtful.
   <!ENTITY kde-kcontrol-doc SYSTEM "../kcontrol/index.html" NDATA SGML>
   <!ENTITY kde-kfm-doc SYSTEM "../konqueror/index.html" NDATA SGML>
   <!ENTITY kde-kwm-doc SYSTEM "../kwm/index.html" NDATA SGML>
-  <!-- ENTITY man SYSTEM "." NDATA LINESPECIFIC
-> - to be changed ; should be 
+  <!-- ENTITY man SYSTEM "." NDATA LINESPECIFIC> - to be changed ; should be 
 the reference to the apropos file in this case, but I cannot really imagine 
 putting all manual pages into FPIs or system identifiers, so we'll have to find 
 a way round it. (FF) -->
   <!ENTITY kappname "&khelpcenter;">
-  <!ENTITY % Finnish "INCLUDE"
-> <!-- change language only here -->
+  <!ENTITY % Finnish "INCLUDE"> <!-- change language only here -->
   <!ENTITY % addindex "IGNORE">
 ]>
 
 <book lang="&language;">
 <bookinfo>
-<title
->KDE:n ohje</title>
+<title>KDE:n ohje</title>
 <authorgroup>
-<corpauthor
->&kde;-tiimi</corpauthor>
-<othercredit role="translator"
-><firstname
->Marko</firstname
-><surname
->Grönroos</surname
-><affiliation
-><address
-><email
->magi@iki.fi</email
-></address
-></affiliation
-><contrib
->Suomennos</contrib
-></othercredit
-> 
+<corpauthor>&kde;-tiimi</corpauthor>
+<othercredit role="translator"><firstname>Marko</firstname><surname>Grönroos</surname><affiliation><address><email>magi@iki.fi</email></address></affiliation><contrib>Suomennos</contrib></othercredit> 
 </authorgroup>
-<date
->2002-01-18</date>
-<releaseinfo
->3.00.00</releaseinfo>
+<date>2002-01-18</date>
+<releaseinfo>3.00.00</releaseinfo>
 
 <abstract>
-<para
->KDE on tehokas graafinen työpöytäympäristö &UNIX;-työasemille. KDE-työpöytä yhdistää helppokäyttöisyyden, nykyaikaisen toiminnallisuuden ja merkittävän graafisen suunnittelun Unixin ylivoimaiseen tekniikkaan.</para>
+<para>KDE on tehokas graafinen työpöytäympäristö &UNIX;-työasemille. KDE-työpöytä yhdistää helppokäyttöisyyden, nykyaikaisen toiminnallisuuden ja merkittävän graafisen suunnittelun Unixin ylivoimaiseen tekniikkaan.</para>
 </abstract>
 
 <keywordset>
-<keyword
->KDE</keyword>
-<keyword
->tdebase</keyword>
-<keyword
->khelpcenter</keyword>
-<keyword
->kdehelp</keyword>
-<keyword
->help</keyword>
-<keyword
->help center</keyword>
-<keyword
->KDE:n ohje</keyword>
+<keyword>KDE</keyword>
+<keyword>tdebase</keyword>
+<keyword>khelpcenter</keyword>
+<keyword>kdehelp</keyword>
+<keyword>help</keyword>
+<keyword>help center</keyword>
+<keyword>KDE:n ohje</keyword>
 </keywordset>
 </bookinfo>
 
diff --git a/tde-i18n-fi/docs/tdebase/khelpcenter/support.docbook b/tde-i18n-fi/docs/tdebase/khelpcenter/support.docbook
index 3891830ecda..f2c4afb570f 100644
--- a/tde-i18n-fi/docs/tdebase/khelpcenter/support.docbook
+++ b/tde-i18n-fi/docs/tdebase/khelpcenter/support.docbook
@@ -1,101 +1,63 @@
 <chapter id="supporting-kde">
-<chapterinfo
-><date
->4.3.2002</date
-> <releaseinfo
->2.02.00</releaseinfo
-> </chapterinfo>
-<title
->&kde;:n tukeminen</title>
+<chapterinfo><date>4.3.2002</date> <releaseinfo>2.02.00</releaseinfo> </chapterinfo>
+<title>&kde;:n tukeminen</title>
 <anchor id="support"/>
 
 <sect1 id="supporting-kde-introduction">
-<title
->&kde;:n tukeminen</title>
+<title>&kde;:n tukeminen</title>
 
-<para
->Jos olet uusi &kde;:n käyttäjä, saattaa &kde;-projekti vaikuttaa sinusta valtavan suurelta koneistolta. Epäilemättä &kde; ei enää olekaan pieni projekti. Siitä huolimatta on tärkeä ymmärtää, että on helppoa <quote
->saada aikaan</quote
-> &kde;-maailmassa. </para>
+<para>Jos olet uusi &kde;:n käyttäjä, saattaa &kde;-projekti vaikuttaa sinusta valtavan suurelta koneistolta. Epäilemättä &kde; ei enää olekaan pieni projekti. Siitä huolimatta on tärkeä ymmärtää, että on helppoa <quote>saada aikaan</quote> &kde;-maailmassa. </para>
 
-<para
->On aina tarvetta vannoutuneille kehittäjille, kuva- ja äänitaiteilijoille, kääntäjille ja käyttöohjeiden kirjoittajille. Harkitse hyppäämistä mukaan tähän jännittävään kansainväliseen projektiin ja tee nimestäsi tunnettu ohjelmistomaailmassa.</para>
+<para>On aina tarvetta vannoutuneille kehittäjille, kuva- ja äänitaiteilijoille, kääntäjille ja käyttöohjeiden kirjoittajille. Harkitse hyppäämistä mukaan tähän jännittävään kansainväliseen projektiin ja tee nimestäsi tunnettu ohjelmistomaailmassa.</para>
 
-<para
->Matkan varrella tulet saamaan lukemattomia ystäviä ja tuttavuuksia kaikkialta maailmasta. Saat myös mahdollisuuden tehdä työtä josta on hyötyä lukemattomille käyttäjille ympäri maailman ja nähdä vertaansa vailla olevan projektin kasvavan. Harkitse liittymistä ja &kde;:n tukemista ja hyppää mukaan tähän mielenkiintoiseen matkaan kohti vapaata ja avointa tietokoneympäristöä. </para>
+<para>Matkan varrella tulet saamaan lukemattomia ystäviä ja tuttavuuksia kaikkialta maailmasta. Saat myös mahdollisuuden tehdä työtä josta on hyötyä lukemattomille käyttäjille ympäri maailman ja nähdä vertaansa vailla olevan projektin kasvavan. Harkitse liittymistä ja &kde;:n tukemista ja hyppää mukaan tähän mielenkiintoiseen matkaan kohti vapaata ja avointa tietokoneympäristöä. </para>
 
 </sect1>
 
 <sect1 id="supporting-kde-get-started">
-<title
->Kuinka päästä alkuun</title>
+<title>Kuinka päästä alkuun</title>
 
 <itemizedlist>
 
-<listitem
-><para
->Liity <link linkend="contact"
->&kde; postituslistoille</link
-> jotka kiinnostavat sinua. </para
-></listitem>
-
-<listitem
-><para
->Lue <ulink url="http://lists.kde.org"
->postituslistojen</ulink
-> arkistoja saadaksesi tuntumaa &kde;:n kehittämisestä. </para
-></listitem>
-
-<listitem
-><para
->Opi kuinka ohjelmoida käyttäen &kde;:n sovelluskehystä ja liity ystävällisten &kde;-kehittäjien yhteisöön. </para
-></listitem>
+<listitem><para>Liity <link linkend="contact">&kde; postituslistoille</link> jotka kiinnostavat sinua. </para></listitem>
+
+<listitem><para>Lue <ulink url="http://lists.kde.org">postituslistojen</ulink> arkistoja saadaksesi tuntumaa &kde;:n kehittämisestä. </para></listitem>
+
+<listitem><para>Opi kuinka ohjelmoida käyttäen &kde;:n sovelluskehystä ja liity ystävällisten &kde;-kehittäjien yhteisöön. </para></listitem>
 
 </itemizedlist>
 
 </sect1>
 
 <sect1 id="supporting-kde-financial-support">
-<title
->Taloudellinen tukeminen</title>
+<title>Taloudellinen tukeminen</title>
 
-<para
->&kde;-ryhmä työskentelee lujasti antaaksesi sinulle parhaimman mahdollisen työpöytäympäristön. &kde; on saatavilla ilmaiseksi ja tulee aina olemaan saatavilla ilmaiseksi, mukaan lukien joka ikisen lähdekoodirivin, kenen tahansa paranneltavaksi ja levitettäväksi. Jos nautit &kde;:n käyttämisestä, harkitse &kde;-projektin tukemista taloudellisesti. &kde; tarvitsee jatkuvasti rahoitusta voidakseen ylläpitää toimintaansa. </para>
+<para>&kde;-ryhmä työskentelee lujasti antaaksesi sinulle parhaimman mahdollisen työpöytäympäristön. &kde; on saatavilla ilmaiseksi ja tulee aina olemaan saatavilla ilmaiseksi, mukaan lukien joka ikisen lähdekoodirivin, kenen tahansa paranneltavaksi ja levitettäväksi. Jos nautit &kde;:n käyttämisestä, harkitse &kde;-projektin tukemista taloudellisesti. &kde; tarvitsee jatkuvasti rahoitusta voidakseen ylläpitää toimintaansa. </para>
 
-<para
->Jos kiireellinen aikataulusi tai taitosi eivät anna mahdollisuutta aktiivisesti osallistua &kde;:n kehitykseen, harkitse &kde;:n tukemista taloudellisesti lähettämällä lahjoitus: </para>
+<para>Jos kiireellinen aikataulusi tai taitosi eivät anna mahdollisuutta aktiivisesti osallistua &kde;:n kehitykseen, harkitse &kde;:n tukemista taloudellisesti lähettämällä lahjoitus: </para>
 
-<para
->Voit lähettää tavanomaisia Yhdysvaltojen shekkejä seuraavaan osoitteeseen: </para>
+<para>Voit lähettää tavanomaisia Yhdysvaltojen shekkejä seuraavaan osoitteeseen: </para>
 
-<literallayout
->K Desktop Environment e.V.
+<literallayout>K Desktop Environment e.V.
 Mirko Boehm
 2029 Chadds Ford Drive
 Reston, VA 20191
 USA
 </literallayout>
 
-<para
->Käytä nimeä "KDE e.V. - Mirko Boehm" maksun saajan rivillä. </para>
+<para>Käytä nimeä "KDE e.V. - Mirko Boehm" maksun saajan rivillä. </para>
 
-<para
->Jos asut Euroopassa, voit siirtää lahjoituksesi suoraan seuraavalle tilille pankkisiirtona (huomaa siirtokulut jos siirrät Saksan ulkopuolelta): </para>
+<para>Jos asut Euroopassa, voit siirtää lahjoituksesi suoraan seuraavalle tilille pankkisiirtona (huomaa siirtokulut jos siirrät Saksan ulkopuolelta): </para>
 
-<literallayout
->K Desktop Environment e.V.
+<literallayout>K Desktop Environment e.V.
 Tilinumero. 0 66 64 46
 BLZ 200 700 24
 Deutsche Bank 24
 </literallayout>
 
-<para
->Ota yhteyttä Mirko Boehmiin <email
->kde-ev-treasurer@kde.org</email
-> jos sinulla on mitä tahansa kysymyksiä. </para>
+<para>Ota yhteyttä Mirko Boehmiin <email>kde-ev-treasurer@kde.org</email> jos sinulla on mitä tahansa kysymyksiä. </para>
 
-<para
->Lahjoituksesi on erittäin tervetullut. Kiitos! </para>
+<para>Lahjoituksesi on erittäin tervetullut. Kiitos! </para>
 
 </sect1>
 </chapter>
diff --git a/tde-i18n-fi/docs/tdebase/khelpcenter/welcome.docbook b/tde-i18n-fi/docs/tdebase/khelpcenter/welcome.docbook
index 6d166d7a44f..6ede1235c93 100644
--- a/tde-i18n-fi/docs/tdebase/khelpcenter/welcome.docbook
+++ b/tde-i18n-fi/docs/tdebase/khelpcenter/welcome.docbook
@@ -1,95 +1,50 @@
 <chapter id="welcome-to-kde">
-<chapterinfo
-><date
->18.1.2002</date
-> <releaseinfo
->3.00.00</releaseinfo
-> </chapterinfo>
-<title
->Tervetuloa &kde;:hen</title>
+<chapterinfo><date>18.1.2002</date> <releaseinfo>3.00.00</releaseinfo> </chapterinfo>
+<title>Tervetuloa &kde;:hen</title>
 <anchor id="welcome"/>
 
-<para
-> <emphasis
->&kde;-tiimi toivottaa sinut tervetulleeksi käyttäjäystävälliseen &UNIX;-ympäristöön.</emphasis
-> </para>
+<para> <emphasis>&kde;-tiimi toivottaa sinut tervetulleeksi käyttäjäystävälliseen &UNIX;-ympäristöön.</emphasis> </para>
 
 <sect1 id="welcome-page">
-<title
->Tervetuloa KDE-työpöytäympäristöön</title>
+<title>Tervetuloa KDE-työpöytäympäristöön</title>
 
 <sect2 id="welcome-information-about-kde">
-<title
->Tietoja &kde;:stä</title>
+<title>Tietoja &kde;:stä</title>
 
-<para
->&kde; on tehokas graafinen työpöytäympäristö &UNIX;-työasemille. &kde;-työpöytä yhdistää helppokäyttöisyyden, nykyaikaisen toiminnallisuuden ja ainutlaatuisen graafisen suunnittelun &UNIX;-käyttöjärjestelmän teknologiseen ylivertaisuuteen. </para>
+<para>&kde; on tehokas graafinen työpöytäympäristö &UNIX;-työasemille. &kde;-työpöytä yhdistää helppokäyttöisyyden, nykyaikaisen toiminnallisuuden ja ainutlaatuisen graafisen suunnittelun &UNIX;-käyttöjärjestelmän teknologiseen ylivertaisuuteen. </para>
 
-<para
-><link linkend="what-is-tde"
->Mikä KDE-työpöytäympäristö on?</link
-></para>
+<para><link linkend="what-is-tde">Mikä KDE-työpöytäympäristö on?</link></para>
 
-<para
-><link linkend="contact"
->Yhteyden ottaminen &kde;-projektiin</link
-></para>
+<para><link linkend="contact">Yhteyden ottaminen &kde;-projektiin</link></para>
 
-<para
-><link linkend="support"
->&kde;-projektin tukeminen</link
-></para>
+<para><link linkend="support">&kde;-projektin tukeminen</link></para>
 
-<para
-><link linkend="links"
->Käyttökelpoisia linkkejä</link
-></para>
+<para><link linkend="links">Käyttökelpoisia linkkejä</link></para>
 
 </sect2>
 
 <sect2 id="welcome-getting-the-most-out-of-kde">
-<title
->Kaiken saaminen irti &kde;:stä.</title>
+<title>Kaiken saaminen irti &kde;:stä.</title>
 
 <sect3 id="welcome-general-documentation">
-<title
->Yleiset käyttöohjeet</title>
+<title>Yleiset käyttöohjeet</title>
 
-<para
-><ulink url="help:/khelpcenter/quickstart"
->Nopea aloitus työpöydän käyttöön</ulink
-></para>
+<para><ulink url="help:/khelpcenter/quickstart">Nopea aloitus työpöydän käyttöön</ulink></para>
 
-<para
-><ulink url="help:/khelpcenter/userguide"
->&kde; käyttäjän opas</ulink
-></para>
+<para><ulink url="help:/khelpcenter/userguide">&kde; käyttäjän opas</ulink></para>
 
-<para
-><ulink url="help:/khelpcenter/faq"
->Usein kysyttyjä kysymyksiä</ulink
-></para>
+<para><ulink url="help:/khelpcenter/faq">Usein kysyttyjä kysymyksiä</ulink></para>
 
 </sect3>
 
 <sect3 id="welcome-basic-applications">
-<title
->Perussovellukset</title>
-
-<para
-><ulink url="help:/kicker"
->Työpöydän paneeli</ulink
-></para>
-
-<para
-><ulink url="help:/kcontrol"
->Ohjauskeskus</ulink
-></para>
-
-<para
-><ulink url="help:/konqueror"
->Web-selain ja tiedostonhallinta</ulink
-></para>
+<title>Perussovellukset</title>
+
+<para><ulink url="help:/kicker">Työpöydän paneeli</ulink></para>
+
+<para><ulink url="help:/kcontrol">Ohjauskeskus</ulink></para>
+
+<para><ulink url="help:/konqueror">Web-selain ja tiedostonhallinta</ulink></para>
 
 </sect3>
 </sect2>
diff --git a/tde-i18n-fi/docs/tdebase/khelpcenter/whatistde.docbook b/tde-i18n-fi/docs/tdebase/khelpcenter/whatistde.docbook
index 72a3c4b135f..f2b54aafc63 100644
--- a/tde-i18n-fi/docs/tdebase/khelpcenter/whatistde.docbook
+++ b/tde-i18n-fi/docs/tdebase/khelpcenter/whatistde.docbook
@@ -1,98 +1,55 @@
 <chapter id="what-is-tde">
-<chapterinfo
-><date
->18.1.2002</date
-> <releaseinfo
->3.00.00</releaseinfo
-> </chapterinfo>
-<title
->Mikä &tde; on?</title>
+<chapterinfo><date>18.1.2002</date> <releaseinfo>3.00.00</releaseinfo> </chapterinfo>
+<title>Mikä &tde; on?</title>
 <anchor id="whatistde"/>
 
 <sect1 id="what-is-tde-introduction">
-<title
->Mikä &tde; on?</title>
+<title>Mikä &tde; on?</title>
 
-<para
->&tde; on työpöytäympäristö, toisin sanoen, &tde; on kokoelma ohjelmia, teknologiaa ja käyttöohjeita, joiden tarkoituksena on tehdä tietokoneen käyttäjän elämä helpommaksi. &tde; on tarkoitettu &Linux;- ja &UNIX;-työasemille. Sen ominaisuuksia ovat verkkoläpinäkyvyys ja nykyaikainen työfilosofia. </para>
+<para>&tde; on työpöytäympäristö, toisin sanoen, &tde; on kokoelma ohjelmia, teknologiaa ja käyttöohjeita, joiden tarkoituksena on tehdä tietokoneen käyttäjän elämä helpommaksi. &tde; on tarkoitettu &Linux;- ja &UNIX;-työasemille. Sen ominaisuuksia ovat verkkoläpinäkyvyys ja nykyaikainen työfilosofia. </para>
 
-<para
->KDE-työpöytäympäristön on luonut maailmanlaajuinen ryhmä ohjelmistosuunnittelijoita. Tämän ryhmän päätavoitteena vapaiden ohjelmistojen kehittämisessä on luoda korkealaatuisia ohjelmia, jotka auttavat käyttäjää hallitsemaan tietokoneensa resursseja helposti.</para>
+<para>KDE-työpöytäympäristön on luonut maailmanlaajuinen ryhmä ohjelmistosuunnittelijoita. Tämän ryhmän päätavoitteena vapaiden ohjelmistojen kehittämisessä on luoda korkealaatuisia ohjelmia, jotka auttavat käyttäjää hallitsemaan tietokoneensa resursseja helposti.</para>
 
-<para
->&tde;:n tavoitteena on täyttää tarve helppokäyttöiselle työpöydälle &UNIX;-työasemissa, samankaltainen kuin ne työpöytäympäristöt, jotka löytyvät &MacOS; tai &Windows; -käyttöjärjestelmistä. &tde; täyttää käyttäjien tarpeen helppokäyttöisestä työympäristöstä. Tämän tavoitteen saavuttamista helpottavat seuraavat välineet: parannettu sovellusten välinen viestintä, komponenttien uudelleenkäytettävyys, vetäminen ja pudottaminen, yhtenäinen tuntuma ja monet muut seikat. Tästä syystä &tde; tarjoaa paljon enemmän kuin perinteiset &UNIX;-ikkunaohjelmat.</para>
+<para>&tde;:n tavoitteena on täyttää tarve helppokäyttöiselle työpöydälle &UNIX;-työasemissa, samankaltainen kuin ne työpöytäympäristöt, jotka löytyvät &MacOS; tai &Windows; -käyttöjärjestelmistä. &tde; täyttää käyttäjien tarpeen helppokäyttöisestä työympäristöstä. Tämän tavoitteen saavuttamista helpottavat seuraavat välineet: parannettu sovellusten välinen viestintä, komponenttien uudelleenkäytettävyys, vetäminen ja pudottaminen, yhtenäinen tuntuma ja monet muut seikat. Tästä syystä &tde; tarjoaa paljon enemmän kuin perinteiset &UNIX;-ikkunaohjelmat.</para>
 
-<para
->Vakaus, skaalautuvuus ja avoimuus ovat luonteenpiirteitä, jotka ovat tehneet &UNIX;:ista ehdottomasti parhaan valinnan informaatioteknologian ammattilaisille jo monien vuosien ajan. &tde; on rakennettu tämän peruskehyksen päälle ja tuo monia uusia paljon kaivattuja ominaisuuksia: käytettävyys, käyttäjäystävällisyys ja kauneus! &tde; oli ensimmäinen ja tulee pysymään etulinjan pelurina näiden ominaisuuksien tuomisessa &UNIX;:iin, joka oli monia vuosia ensisijainen käyttöjärjestelmäalusta palvelintietokoneissa ja tieteellisissä instituutioissa, mutta ei ollut kovinkaan houkutteleva työpöytäkäyttäjille.</para>
+<para>Vakaus, skaalautuvuus ja avoimuus ovat luonteenpiirteitä, jotka ovat tehneet &UNIX;:ista ehdottomasti parhaan valinnan informaatioteknologian ammattilaisille jo monien vuosien ajan. &tde; on rakennettu tämän peruskehyksen päälle ja tuo monia uusia paljon kaivattuja ominaisuuksia: käytettävyys, käyttäjäystävällisyys ja kauneus! &tde; oli ensimmäinen ja tulee pysymään etulinjan pelurina näiden ominaisuuksien tuomisessa &UNIX;:iin, joka oli monia vuosia ensisijainen käyttöjärjestelmäalusta palvelintietokoneissa ja tieteellisissä instituutioissa, mutta ei ollut kovinkaan houkutteleva työpöytäkäyttäjille.</para>
 
-<para
->Internetiä ei olisi olemassa ilman &UNIX;:ia, tai ainakin se olisi tyystin toisenlainen. &UNIX; ei kuitenkaan ole, ennen kuin nyt, soveltunut tavanomaisen tietokoneen käyttäjän tarpeisiin. Tämä on erityisen valitettavaa, koska monet &UNIX;-toteutukset (<ulink url="http://www.linux.org"
->&Linux;</ulink
->, <ulink url="http://www.freebsd.org"
->FreeBSD</ulink
->, <ulink url="http://www.netbsd.org"
->NetBSD</ulink
->, jne.) ovat vapaasti saatavissa Internetistä, joista kaikki ovat harvinaislaatuisia laadultaan ja vakaudeltaan. </para>
+<para>Internetiä ei olisi olemassa ilman &UNIX;:ia, tai ainakin se olisi tyystin toisenlainen. &UNIX; ei kuitenkaan ole, ennen kuin nyt, soveltunut tavanomaisen tietokoneen käyttäjän tarpeisiin. Tämä on erityisen valitettavaa, koska monet &UNIX;-toteutukset (<ulink url="http://www.linux.org">&Linux;</ulink>, <ulink url="http://www.freebsd.org">FreeBSD</ulink>, <ulink url="http://www.netbsd.org">NetBSD</ulink>, jne.) ovat vapaasti saatavissa Internetistä, joista kaikki ovat harvinaislaatuisia laadultaan ja vakaudeltaan. </para>
 
 </sect1>
 
 <sect1 id="what-is-tde-the-desktop">
-<title
->&tde; työpöytäympäristönä</title>
+<title>&tde; työpöytäympäristönä</title>
 
-<para
->Yhdistyessään &UNIX;-käyttöjärjestlemän vapaaseen toteutukseen, &tde; tarjoaa maailmalle avoimen ja täysin vapaan työpöytäalustan sekä kotiin että töihin.</para>
+<para>Yhdistyessään &UNIX;-käyttöjärjestlemän vapaaseen toteutukseen, &tde; tarjoaa maailmalle avoimen ja täysin vapaan työpöytäalustan sekä kotiin että töihin.</para>
 
-<para
->Tämä alusta on kenen tahansa saatavilla ilmaiseksi, mukaan lukien sen ohjelmien lähdekoodin kenen tahansa paranneltavaksi.</para>
+<para>Tämä alusta on kenen tahansa saatavilla ilmaiseksi, mukaan lukien sen ohjelmien lähdekoodin kenen tahansa paranneltavaksi.</para>
 
-<para
->Vaikka aina tulee olemaan tilaa parannuksille, uskomme että olemme luoneet elinvoimaisen vaihtoehdon joillekin yleisemmin tavattaville ja saatavilla oleville kaupallisille käyttöjärjestelmä/työpöytä-yhdistelmille. Toivomuksenamme on, että &UNIX;:in ja &tde;:n yhdistelmä tulee vihdoin tuomaan saman avoimen, luotettavan, vakaan ja monopolivapaan käyttöjärjestelmän, josta tiedemiehet ja tietojenkäsittelyalan ammattilaiset ovat hyötyneet jo monia vuosia, tavalliselle tietokoneen käyttäjälle. </para>
+<para>Vaikka aina tulee olemaan tilaa parannuksille, uskomme että olemme luoneet elinvoimaisen vaihtoehdon joillekin yleisemmin tavattaville ja saatavilla oleville kaupallisille käyttöjärjestelmä/työpöytä-yhdistelmille. Toivomuksenamme on, että &UNIX;:in ja &tde;:n yhdistelmä tulee vihdoin tuomaan saman avoimen, luotettavan, vakaan ja monopolivapaan käyttöjärjestelmän, josta tiedemiehet ja tietojenkäsittelyalan ammattilaiset ovat hyötyneet jo monia vuosia, tavalliselle tietokoneen käyttäjälle. </para>
 
 </sect1>
 
 <sect1 id="what-is-tde-the-development-framework">
-<title
->&tde; sovelluskehitysympäristönä</title>
+<title>&tde; sovelluskehitysympäristönä</title>
 
-<para
->&tde; keskittyy käyttäjän tarpeisiin, mutta on selvää että tämä tavoite on saavutettavissa helpommin antamalla myös ohjelmoijille parhaat mahdolliset työkalut. &tde;:n ohjelmakoodi sisaltää eräitä informaatioaikakauden kehittyneimmistä sovelluskehitysteknologioista.</para>
+<para>&tde; keskittyy käyttäjän tarpeisiin, mutta on selvää että tämä tavoite on saavutettavissa helpommin antamalla myös ohjelmoijille parhaat mahdolliset työkalut. &tde;:n ohjelmakoodi sisaltää eräitä informaatioaikakauden kehittyneimmistä sovelluskehitysteknologioista.</para>
 
-<para
->Sovellusten kehittäminen &UNIX;/X11-ympäristössä oli aiemmin erittäin raskasta ja paljon työvoimaa vaativaa. &tde;:n suunnittelussa on tiedostettu se tosiasia, että tietojenkäsittelyalusta on juuri niin hyvä kuin sen käyttäjille tarjolla olevien ensiluokkaisten sovellusten lukumäärä.</para>
+<para>Sovellusten kehittäminen &UNIX;/X11-ympäristössä oli aiemmin erittäin raskasta ja paljon työvoimaa vaativaa. &tde;:n suunnittelussa on tiedostettu se tosiasia, että tietojenkäsittelyalusta on juuri niin hyvä kuin sen käyttäjille tarjolla olevien ensiluokkaisten sovellusten lukumäärä.</para>
 
-<para
->&DCOP; ja KParts ovat &tde;:n tarjoama uusi komponenttidokumenttimalli ja -teknologia. Yhdessä &tde;:n kirjastojen ohjelmointirajapinnan kanssa, &DCOP;/KParts kilpailee suoraan toisten samankaltaisten teknologioiden kanssa, kuten &Microsoft; <abbrev
->MFC</abbrev
->/<abbrev
->COM</abbrev
->/ActiveX -teknologioiden. &tde;:n pitkälle hiotun sovelluskehitysrajapinnan (<acronym
->API</acronym
->) korkea laatu antaa kehittäjille mahdollisuuden keskittyä omaperäisiin ja mielenkiintoisiin mahdollisuuksiin ja välttyä pyörän keksimisestä uudelleen.</para>
+<para>&DCOP; ja KParts ovat &tde;:n tarjoama uusi komponenttidokumenttimalli ja -teknologia. Yhdessä &tde;:n kirjastojen ohjelmointirajapinnan kanssa, &DCOP;/KParts kilpailee suoraan toisten samankaltaisten teknologioiden kanssa, kuten &Microsoft; <abbrev>MFC</abbrev>/<abbrev>COM</abbrev>/ActiveX -teknologioiden. &tde;:n pitkälle hiotun sovelluskehitysrajapinnan (<acronym>API</acronym>) korkea laatu antaa kehittäjille mahdollisuuden keskittyä omaperäisiin ja mielenkiintoisiin mahdollisuuksiin ja välttyä pyörän keksimisestä uudelleen.</para>
 
 </sect1>
 
 <sect1 id="what-is-tde-the-office-suite">
-<title
->&tde; toimistosovellukset</title>
-
-<para
->&tde; tarjoaa välttämättömien työpöytäsovellusten lisäksi &koffice; -nimellä tunnetun tehokkaan kokoelman toimistosovelluksia.</para>
-
-<para
->&koffice; perustuu &tde;:n &DCOP;/KParts -teknologioihin. Se käsittää julkaisuominaisuuksilla varustetun tekstinkäsittelyohjelman (&kword;), taulukkolaskentaohjelman (&kspread;), kaavio-ohjelman (&kchart;), esitysgrafiikkasovelluksen (&kpresenter;) ja vektoripiirrosohjelman (&kontour;). Nämä on sidottu yhteen <application
->KOffice Työtilan</application
-> avulla, joka on &koffice;-ohjelmien yhteiskäyttöä helpottava kuori. Muita lisäsovelluksia ovat sähköpostiohjelma, uutislukija ja kätevä henkilökohtainen ajanhallintaohjelma.</para>
-
-<para
->Vaikka jotkin näistä ohjelmista ovat vielä melko varhaisessa kehitysvaiheessa, voi monia niistä käyttää varsin tehokkaasti. Esimerkiksi &kpresenter;:iä, &tde;:n esitysgrafiikkasovellusta, käytettiin menestyksekkäästi viidennessä kansainvälisessä Linux-konferenssissa Kölnissä, Saksassa, antamaan &tde;-esitys. </para>
-
-<para
->Haluaisimme kutsua sinut <ulink url="http://www.kde.org"
->oppimaan lisää &tde;:stä</ulink
-> ja <ulink url="http://koffice.kde.org"
->&koffice;sta</ulink
->.</para>
+<title>&tde; toimistosovellukset</title>
+
+<para>&tde; tarjoaa välttämättömien työpöytäsovellusten lisäksi &koffice; -nimellä tunnetun tehokkaan kokoelman toimistosovelluksia.</para>
+
+<para>&koffice; perustuu &tde;:n &DCOP;/KParts -teknologioihin. Se käsittää julkaisuominaisuuksilla varustetun tekstinkäsittelyohjelman (&kword;), taulukkolaskentaohjelman (&kspread;), kaavio-ohjelman (&kchart;), esitysgrafiikkasovelluksen (&kpresenter;) ja vektoripiirrosohjelman (&kontour;). Nämä on sidottu yhteen <application>KOffice Työtilan</application> avulla, joka on &koffice;-ohjelmien yhteiskäyttöä helpottava kuori. Muita lisäsovelluksia ovat sähköpostiohjelma, uutislukija ja kätevä henkilökohtainen ajanhallintaohjelma.</para>
+
+<para>Vaikka jotkin näistä ohjelmista ovat vielä melko varhaisessa kehitysvaiheessa, voi monia niistä käyttää varsin tehokkaasti. Esimerkiksi &kpresenter;:iä, &tde;:n esitysgrafiikkasovellusta, käytettiin menestyksekkäästi viidennessä kansainvälisessä Linux-konferenssissa Kölnissä, Saksassa, antamaan &tde;-esitys. </para>
+
+<para>Haluaisimme kutsua sinut <ulink url="http://www.kde.org">oppimaan lisää &tde;:stä</ulink> ja <ulink url="http://koffice.kde.org">&koffice;sta</ulink>.</para>
 
 </sect1>
 </chapter>